mä istun tässä koneen ääressä, tuijotan silmät kipeinä ruutua,kipu,mä tunnen vain kipua, mä luen näitä runoja ja ihmettelen kun kaikki kirjottaa särkyneestä sydämestä ja kuinka on ikävä, mä en tiedä tästä mitään, mun sydän ei oo koskaan särkyny, kukaan ei oo mua koskaan rakastunu,nyt, nyt joku ajattelee, että tää on itsesääliä, ehkä mutta mitä sitten, musta tuntuu etten mä osaa elää elämässä,mä en osaa tehdä niitä kaikkia valintoja, mä oon niin yksin tässä kaikessa,mä niin pelkään pimeätä, mä pelkään kahlata tätä elämää eteenpäin tässä pimeydessä, tulispa vihdoinkin joku joka auttais mut ylös täältä kuilun pohjalta,ojentais hieman kättä yksinäiselle...
ei tämä mikään runo ole...
nina
4206
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä susta välitetään..=)
Mikset sä soita,
Onneasi koita?
Elämä on lyhyt,
Siihen jos yhyt.
Älä pelkää mitään,
Ei onni hylkää ketään.
Onni kantaa ihan loppuun asti,
Kunhan uskot siihen ainiaasti!
Mikset sä kirjoita,
Onneasi sanoita?
Kaikkea kantsii kokeilla,
Munkin kanssa runoilla.
Onnekkuuttasi käytä,
Maailmallemme näytä!
mitä on onni, onko se se joka tulee nopeasti ja lähtee vielä nopeammin pois ja jättää sisälle tyhjän olon?
mä pelkään, mitä mä pelkään, sitäkö että maailma tai ihmiset ei hyväksy mua,
musta tuntuu et mä vaan kuljen eteenpäin, tavan mukaan ja mun sydänkin sykkii vaan tavan mukaan,
mä kuljen päivästä toiseen näkemättä kuitenkaa mitään, sokeasti mä seuraan muita, tavan mukaan, mä haluan pois tästä muotista, se ahdistaa mua, se on käyny jo liian pieneks mulle,
mut se on niin vaikeeta, koska siihen on juurtunu, sielu on jääny siihen kiinni ja ruumis sen mukana, ilman sielua ei voi elää, mut miten mä saan sen irti.
Onni on hiljainen vieras; useinmiten sen huomaa vasta kun se jo tekee lähtöään.