Yhden yön enkeli.

Merioli kylmä ja aalot löi yli, kun sä pimeessä yössä pelastit mut hukkumasta.

Mä olin yksin keskellä tyhjyyttä ja etsin jotain josta pitää kii.

Maailma valui käsistä kyyneleet oli lähellä, kun sä tulit enkeli.

Kuun valo paistoi ikkunasta, tupakansavu meni silmiin.

Et sä ottanut, et sä tarjonnu olkapäätä, mut olit lähellä siinä ja lämmin.

Sun hymysi sulatti mun sydämen. Sä kerroit mulle: "En mä oo enää yksin, mulla on joku joka näyttää elämää, opettaa, miten läheisyys lohduttaa, vie pois tuskan, kauan sitten menneen rakkauden."

Sä veit mut uneen kohti aamun aurinkoa, jonka kultaisessa hämärässä maistui lähdön hetki.

Viimeinen katse vei palasen mun sisimmästä sun mukaas kulkemaan.

Mä näin sut kaukaa ja tuulen hiuksissas.

Sä, mun pieni yön enkeli, lensitkö pois kokonaan? Enkö mä saa enää nähdä sua?

Nyt yö on kylmä, ja pimeessä loistaa valo.

Mulla on tyhjä sydän. Sä veit mukanas osan mun elämää.