Puolisot olivat 1970 luvulla tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin, jonka mukaan leski saisi omistusoikeuden koko pesään. Testamentti sisälsi määräyksen siitä miten omaisuus tulee jakaa lesken jälkeen.
Ensinkuolleella oli yksi lapsi edellisestä avioliitosta. Tämä sai testamentin mukaisesti lakiosansa,lapseton leski muun osan huomattavasta omaisuudesta. Jäljellejäävä omaisuus määrättiin lesken jälkeen menemään ensinkuolleen rintaperilliselle. Leski oli viimeisenä elinvuotenaan muuttanut testamenttiaan ja lisäksi lahjoittanutkaiken omaisuutensa muutetussa testamentissa mainitulle edunsaajalle,edes hautauskuluja ei pesässä ollut.
Mitkä ovat ensinkuolleen rintaperillisen mahdollisuudet ?
Ensinkuolleella oli yksi lapsi edellisestä avioliitosta. Tämä sai testamentin mukaisesti lakiosansa,lapseton leski muun osan huomattavasta omaisuudesta. Jäljellejäävä omaisuus määrättiin lesken jälkeen menemään ensinkuolleen rintaperilliselle. Leski oli viimeisenä elinvuotenaan muuttanut testamenttiaan ja lisäksi lahjoittanutkaiken omaisuutensa muutetussa testamentissa mainitulle edunsaajalle,edes hautauskuluja ei pesässä ollut.
Mitkä ovat ensinkuolleen rintaperillisen mahdollisuudet ?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tilanne, johon voidaan joutua kun ei ymmarretä ihmismielen raadollisuutta. Leski on perinyt puolisoltaan huomattavan omaisuuden.Leski ei voi kuitenkaan määrätä testamentilla siitä osasta omaisuutta, jonka on saanut testamentilla puolisoltaan. Esille nousee seuraavia kysymyksiä:Onko leski ollut oikeustoimikelpoinen uutta testamenttia tehdessään ja lahjoittaessaan omaisuuttaan.Oikeustoimet on mahdollista peräyttää. Siihen tarvitaan perintöasioihin erikoistunut asianajaja.
Koska kyseessä oli omistusoikeustestamentti, on leskellä ymmärtääkseni oikeus tehdä omalla omaisuudellaan mitä haluaa.
Hallintaoikeustestamentti olisi sitten asia erikseen.
Leski voi luonnollisesti määrätä omasta omaisuudestaan testamentilla, mutta täässä tapauksessa osa lesken omaisuudesta on testamentilla tullut ensin kuolleelta puolisolta ja tähän puolisoiden keskinäiseen omistusoikeustestamenttiin sisältyi,niin asiaa tulkitsin ns toissijaismääräys, jolloin omaisuuden piti mennä leskenkin kuoltua toisen puolison rintaperilliselle, leskellähän ei ollut rintaperillistä. Ensin kuollelta testamentilla tulleesta omaisuuden osasta leskellä ei lain mukaan ole oikeus määrätä testamentilla.
Onko sillä tässä tapauksessa väliä.
Alkuperäisessä kirjoituksessahan luki että omaisuus oli lahjoitettu niin että pesässä ei ole edes hautauskuluja. Silloinhan testamentillakaan ei saa enää mitään, eikä kannata miettiä mitä leski pystyi tai ei pystynyt määräämään testamentilla. Sensijaan kannattaa keskittyä lahjakirjoihin ja niiden tekemisen laillisuuteen.
Koskeeko tuo sanomasi toissijausmääräys myös lesken elinaikanaan tekemiä lahjoituksia?
Olihan hänellä kuitenkin siihen omistusoikeus.
Mikäli annetutlahjoitukset ovat tapahtuneet alle 3 vuotta perinnönjättäjän kuolemasta ja vaikka lahjakirjassa olisi maininta, etteilahjaaole pidettävä ennakkoperintönä lasketaan lahja ennakkoperinnöksi.Tällöin neon mahdollista peräyttää pesään. Tietenkin sillä edellytyksellä, että lahjansaajalla on mistä peräyttää. Oma lukunsa on lahjan antajan oikeustoimikelpoisuus.