Kymppityttöjen yleistietoa, olen kuullut nämä lausahdukset itse kymppityttöjen suusta.
"Onko Israel maa?"
"Missä Baltimore on?"
Kymppitytöltä kysyttiin Etelä-Afrikan pääkaupunkia, (tämän kymppitytön maantiedon numero oli luonnollisesti 10), ja tietenkään ei oikeaa vastausta tämä kymppityttö tiennyt.
Haluatko miljonääriksi-ohjelmassa oli kerran Janne Käki-niminen kilpailija (5 laudaturin ylioppilas) ja tuosta ohjelmasta huomasi kyllä miten huono yleistieto on viiden laudaturin ylioppilaalla.
Kouluissa maantiedon tai historianopetukseen ei kuulu tietää pääkaupunkeja, presidenttejä, vuosilukuja. Kaikki on tehty valmiiksi kymppitytöille. Riittää kun osaat kirjoittaa vaikkapa toisesta maailmansodasta ilman vuosilukuja ym. Mitään yksityiskohtia ei tarvitse tietää.
Maantiedon opetuksessa keskeisessä asemassa ovat tulivuoret, mannerlaatat ym. Eikö olisi tärkeämpää tietää enemmän itse maista, esim. asukasluvuista ym.
Afrikan maantiedettä on viimeksi opiskeltu viidennellä luokalla koulussa neljäsosa vuodesta ja historiaa on muutama rivi joskus jossain kirjassa. Näin siis minun tapauksessani. Ja kyllä huomaa, että kymppitytöt eivät tiedä mitään Afrikasta.
Valtioita ei osata sijoittaa kartalle, Senegal saatetaan sijoittaa eteläiseen Afrikkaan, koskaan ei olla kuultukaan Gabonista ym.
Itse tiedän hyvin paljon maantiedosta, kaikki pääkaupungit, historiaa, presidentin/hallitsijan nimet ym. Mutta silti maantiedon numeroni on 6.
Ja kymppityöillä 9 tai 10 jotka eivät tiedä Ukrainan pääkaupunkia. miten tämä voi olla mahdollista?
Samoin on historian opetuksessa. Mikään muu ei näytä olevan tärkeää kuin ensimmäinen ja toinen maailmansota. Yhtään ei ole Afrikan historiaa opiskeltu lukuunottamatta orjuutta, ei myöskään Oseanian tai Etelä-Amerikan historiaa. Kuinka moni tietää kuka oli Algerian ensimmäinen presidentti tai one edes kuullut Algerian itsenäistymiseen johtaneesta verisestä sodasta?
Olen huomannut, että aina kun kirjassa olisi muutama sivu esim. juuri Afrikan historiasta ne sivuutetaan joko ajanpuutteen takia tai tätä osa-aluetta ei pidetä lainkaan tärkeänä.
Itse olen varma siitä, että yleistietoni on kymppityttöjä parempi. Tähän kymppityttöjen vastaus yleensä on, että olet vain kateellinen kun et itse pärjää.
Kymppityttöjen menestys perustuu ahkeraan viittaamiseen, tehtävien tekoon liitutaululle, ja jo muutamasta tällaisesta kerrasta kymppitytöt saattavat ansaita numeroa paremman arvosanan. Suomen kouluissa ei arvosteta todellista yleistietoa.
Miksi esimerkiksi maantiedon kokeessa ei ole yhtään ainutta karttatehtävää tai sitten nämä tehtävät ovat naurettavan helppoja, kuten mikä on Ranskan pääkaupunki.
Sen olen huomannut, että jos esim. maantiedon tunnilla opettaja kysyy jotakin asiaa, joka on edellisellä tunnilla opetettu tai lukee oppikirjassa, kymppitytöt kyllä tietävät vastauksen, mutta jos kysymys koskee, jotain kirjan ulkopuolista asiaa, ei vastausta usein löydykään.
"Onko Israel maa?"
"Missä Baltimore on?"
Kymppitytöltä kysyttiin Etelä-Afrikan pääkaupunkia, (tämän kymppitytön maantiedon numero oli luonnollisesti 10), ja tietenkään ei oikeaa vastausta tämä kymppityttö tiennyt.
Haluatko miljonääriksi-ohjelmassa oli kerran Janne Käki-niminen kilpailija (5 laudaturin ylioppilas) ja tuosta ohjelmasta huomasi kyllä miten huono yleistieto on viiden laudaturin ylioppilaalla.
Kouluissa maantiedon tai historianopetukseen ei kuulu tietää pääkaupunkeja, presidenttejä, vuosilukuja. Kaikki on tehty valmiiksi kymppitytöille. Riittää kun osaat kirjoittaa vaikkapa toisesta maailmansodasta ilman vuosilukuja ym. Mitään yksityiskohtia ei tarvitse tietää.
Maantiedon opetuksessa keskeisessä asemassa ovat tulivuoret, mannerlaatat ym. Eikö olisi tärkeämpää tietää enemmän itse maista, esim. asukasluvuista ym.
Afrikan maantiedettä on viimeksi opiskeltu viidennellä luokalla koulussa neljäsosa vuodesta ja historiaa on muutama rivi joskus jossain kirjassa. Näin siis minun tapauksessani. Ja kyllä huomaa, että kymppitytöt eivät tiedä mitään Afrikasta.
Valtioita ei osata sijoittaa kartalle, Senegal saatetaan sijoittaa eteläiseen Afrikkaan, koskaan ei olla kuultukaan Gabonista ym.
Itse tiedän hyvin paljon maantiedosta, kaikki pääkaupungit, historiaa, presidentin/hallitsijan nimet ym. Mutta silti maantiedon numeroni on 6.
Ja kymppityöillä 9 tai 10 jotka eivät tiedä Ukrainan pääkaupunkia. miten tämä voi olla mahdollista?
Samoin on historian opetuksessa. Mikään muu ei näytä olevan tärkeää kuin ensimmäinen ja toinen maailmansota. Yhtään ei ole Afrikan historiaa opiskeltu lukuunottamatta orjuutta, ei myöskään Oseanian tai Etelä-Amerikan historiaa. Kuinka moni tietää kuka oli Algerian ensimmäinen presidentti tai one edes kuullut Algerian itsenäistymiseen johtaneesta verisestä sodasta?
Olen huomannut, että aina kun kirjassa olisi muutama sivu esim. juuri Afrikan historiasta ne sivuutetaan joko ajanpuutteen takia tai tätä osa-aluetta ei pidetä lainkaan tärkeänä.
Itse olen varma siitä, että yleistietoni on kymppityttöjä parempi. Tähän kymppityttöjen vastaus yleensä on, että olet vain kateellinen kun et itse pärjää.
Kymppityttöjen menestys perustuu ahkeraan viittaamiseen, tehtävien tekoon liitutaululle, ja jo muutamasta tällaisesta kerrasta kymppitytöt saattavat ansaita numeroa paremman arvosanan. Suomen kouluissa ei arvosteta todellista yleistietoa.
Miksi esimerkiksi maantiedon kokeessa ei ole yhtään ainutta karttatehtävää tai sitten nämä tehtävät ovat naurettavan helppoja, kuten mikä on Ranskan pääkaupunki.
Sen olen huomannut, että jos esim. maantiedon tunnilla opettaja kysyy jotakin asiaa, joka on edellisellä tunnilla opetettu tai lukee oppikirjassa, kymppitytöt kyllä tietävät vastauksen, mutta jos kysymys koskee, jotain kirjan ulkopuolista asiaa, ei vastausta usein löydykään.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Älykkyys ei ole samaa kuin viisaus.
m.o.t.
Pöhköhän sinä olet.
Nippelitiedon kalastamista varten meillä on entsyklopediat, netti, kirjastot yms.
TODELLISTA tietoa ja osaamista sen sijaan on tiedon hankkiminen, soveltaminen, analysointi, vertailu, suuret kokonaisuudet, asiayhteydet ja syy-seuraussuhteet. Ja vaikkapa ne maapalloon liittyvät tiedot luonnonsuhteista --> mannerlaatat yms.
Sillä, että tietää kuinka paljon asukkaita on Borneossa, ei ole mitään merkitystä. Sen tiedon saa mistä tahansa lähteestä kyllä kalastettua. Sen sijaan synteesejä ja tiedon soveltamista ei kirjoista opi. Näin ollen kokonaisuudet palvelevat tulevaisuutta, ei todellakaan nippelitieto.
Edelleen. Ei ole mitään merkitystä sillä, kuinka hyvin osaa ulkoa presidenttien nimiä (täysin epäolellista, ja ulkoaluku on yksinkertaisin tapa hahmottaa tietoa) vaan esim. sen tietämisellä, mitä merkitystä on demokratian kehittymisellä (presidenttijärjestelmä) suhteessa monarkiaan nykypäivän ja tulevaisuuden kannalta.
katso vaikka lisätietoa opetushallituksen OPS muutoksesta pohjautuen syvään oppimisen analysointiin ja yleissivistäviin tavoitteisiin
http://www.oph.fi/info/ops/po_16_1_versio.doc
terveisin,
kasvatustieteilijä
"Nippelitiedon kalastamista varten meillä on entsyklopediat, netti, kirjastot yms."
Miksei sitten kaikkea tietoa voisi etsiä vaikka internetistä?
Siis kymppitytöt ovat olevinaan viisaita, mutta silti heidän pitää tarkistaa joka ikinen asia jostakin tietokirjasta?
Sinä todella olet koulutuksen uhri kun uskot tuollaista. Sinun mielestä mitään yksityiskohtia ei siis tarvitse tietää, riittää että tietää jotain yleistä ja tarkistaa nämä omasta tietämyksestä puuttuvat asiat jostakin?
Ei ole vaikea arvata, että olet kymppityttö, on niin kymppityttömäinen puolustuspuhe.
Ilmankos et saa kymppejä. Yleissivistys ei ole nipelitietoa vaan kokonaisuuksia. Parhaiten oppiminen tapahtuu opettelemalla kokonaisuudet, johon yksityiskohdat voidaan liittää. Muuten ne yksityiskohdat ovat irrallisia ja hyödyttömiä. Lisäksi yksityiskohdat ilman kiinnekohtaa unohtuvat helposti.
Esimerkiksi yliopistotasolla opiskelu vaatii juuri soveltamiskykyä. Hyvä esimerkki nippelitiedosta on, että muistaa minä vuonna Kustaa Vaasa kuoli, mutta ei tiedä mitä hänen hallitsemisaikanaan tapahtui ja millaisia seurauksia siitä oli. Kuolinvuoden voi tarkistaa helposti, mutta asioiden syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen on sitä tärkeää tietoa.
Toinen esimerkki. Onko mielestäsi tärkeämpää muistaa, mikä on jonkin maan pääkaupunki, kuin tietää miten kyseinen maa vaikuttaa maailmanpolitiikassa?
Jos kymppitytöt eivät edes tiedä, että tällaisia maita on olemassa, eivät kuulemma ole koskaan kuulleetkaan, niin miten he voisivat tietää miten kyseinen maa vaikuttaa maailmanpolitiikassa?
Sitä paitsi sanoinkin, että tiedän paljon eri maista, historiasta, ym. myös tästä maailmantilanteesta. Olenko väittänyt, että tiedän vain pääkaupungin?
Mutta kun nämä kymppitytöt eivät tiedä esimerkiksi Nigeriasta yhtään mitään.
Olenko väittänyt, että yleistietoni on vain nippelitietoa? Tiedän paljon asioita, jotka eivät todellakaan ole mitään nippelitietoa vaan yleistietoa, joka ei näytä kuuluvan kymppityttöjen tietämykseen.
esimerkiksi mainitsemallasi Borneon asukasluvulla ei ole mitään merkitystä?
Eikö esimerkiksi Yhdysvaltain tai Venäjän asukasluvulla ole mitään merkitystä? Asukasluku kyllä vaikuttaa erittäin moneen asiaan jos et sattunut sitä tietämään.
Kaikki tapaamasi "kymppitytöt" ovat siis itse ilmaisseet oman täydellisyytensä? HERÄÄ! Miten voit päätellä jostain maantiedon numerosta, millanen ihminen kukin on?
Toisekseen.. asukasluvut muuttuu kaiken aikaa!
Pääkaupungit kyllä pitää tietää munkin mielestä, mutta aivan kaikkea nippelitietoo ei vaan voi kukaan ruveta opettelemaan ulkoa, varsinkaan kun nykysin painotetaan laajojen kokonaisuuksien hallintaa.
täs toinen esimerkki: pelasin sellast tietopelii, jos kysyttii jotai siit et miten stalin salakuljetettiin suomen läpi? ni en tienny, ja yritin oikee painaa mieleen oikean vastauksen, vaikkei ollu mitää hajua mihkä koko kysymys liitty. no, nyt kun koulus se om käyty läpi, ni sen muistaa paljo paremmin, ja tietää muutenkin jotai muutaki asiasta...
Arvosanat annetaan sen perusteella kuinka hyvin oppilas hallitsee kulloinkin opetetut asiat, ei sen perusteella kuinka paljon oppilas tietää asioista x ja y joita kursseissa ei käsitellä. On siis aivan oikein, että saat huonompia numeroita kuin kymppitytöt, mikäli osaat kurssien asiat huonommin.
niin totta kai arvosanat määräytyvät sen perusteella, kuinka hyvin oppilas hallitsee kyseisen kurssin asiat, ei yleisiä asioita. Mutta sen sijaan esim. ylioppilaskirjoitusten äikässä "nippelitiedosta" ja suuresta muustakin kuin kouluyleissivistyksestä voi hyvinkin olla paljon hyötyä. ja mielestäni esim. maantiedossa on paljon tärkeämpi ymmärtää mannerlaattojen liikkeet yms. kuin tietää tietyistä valtioista. epäilisin, että mannerlaatoilla on kuitenkin enemmän vaikutusta maailmaan kuin yhdellä Afrikan maalla.
koulussa ei arvostella oppilaiden yleistietoa, vaan kokeis testataan kuinka kurssissa OPETETUT UUDET ASIAT osataan...
Meillä oli ruotsin kirjassa (Kanal-sarja) tosta hyvä esimerkki. Siinä kerrottiin sellasesta tyypistä, joka oli laitettu koulussa lähinnä opettelemaan asioita ulkoa, esimerkkinä mainittiin Neuvostoliiton suurimmat kaupungit. Se oppikin ne, mutta kun NL hajosi niin monet kaupungit vaihtoi nimiään eikä sen ulkoluvulla hankitulla tiedolla ollut enää mitään käytännön arvoa. Sillä tyypillä oli joku pikkusisko tms., jota opetettiin koulussa enemmänkin etsimään tietoa ja soveltamaan sitä - ja arvata saattaa, kummanlaisesta osaamisesta on enemmän hyötyä... Alati muuttuvassa maailmassa suurten kokonaisuuksien hahmottaminen on paljon yksityiskohtia tärkeämpää.
Muuten, kymppityttöjen leimaaminen tyhmiksi yksittäisten hairahdusten takia on lievästi sanottuna tyhmää. Jos Sanna ei tiedä Israelin olevan valtio, eikö Sanna voi silti ansaita kymppiä Euroopan maantietoa käsittelevästä kurssista? Piditpä siitä tai et, sattuneista syistä kouluopetus keskittyy Eurooppaan ja sen pohjalta ne numerot todellakin kuuluu antaa. Sitä paitsi kaikille sattuu erehdyksiä ja hetkellisiä "jumiutumisia", jolloin ei vaan saa itsestäänselvää asiaa mieleensä. Kyllä minäkin - kympin ja laudaturin kemisti - muistan kuinka mielestäni pyyhkiytyi kemian kolmoskurssilla kokonaan veden kemiallinen kaava, kun opettaja kysyi sitä. Ja kyllä mä silti olin tiennyt jo monta vuotta, että H2O se on.
Ensinnäkään minä en opettele ulkoa vain kaupunkien nimiä ym. vaan todellakin tiedän myös näistä kaupungeista todella paljon. En esimerkiksi vain tiedä, että Malesian pääkaupunki on Kuala Lumpur, vaan tiedän myös asukasluvun, historiaa, nähtävyydet, sijainnin ja paljon muuta.
Ja kun nämä kymppitytöt todellakaan ei tiedä yhtään mitään muuta kuin koulukirjojen asiat. Koskaan ei olla kuultukaan Harrisburgin ydinvoimalaonnettomuudesta, jolla todellakin oli suuri vaikutus esimerkiksi Yhdysvaltain ympäristöön ja talouteen, Biafran sodasta, ja esim. näistä henkilöistä kymppitytöt ovat harvoin edes kuulleet, Aung San Suu Kyi, heillä ei myöskään ole minkäänlaista käsitystä Myanmarin historiasta tai nykypäivän ongelmista,
Ferdinand Marcos
Gamal Abdel Nasser
ja paljon muita joita en jaksa tässä luetella
Ja Osama bin Ladenkin tuli kymppityttöjen tietoon vasta Yhdysvaltain terrori-iskujen jälkeen vaikka Osama bin Laden oli ollut todella paljon esillä Suomenkin lehdissä ja televisiossa erityisesti Dar-es-Salaamin ja Nairobin terrori-iskujen jälkeen, mutta jo aikaisemminkin.
Jos olisi 10.9.2001 kysytty kymppitytöiltä kuka on Osama bin Laden, niin tuskin olisivat tienneet. Mutta naurettavaa, että sitten 11.9.2001 jälkeen kymppitytö on niin tietävinään kaiken.
Jos olet noin etevä, miksi et saa kymppejä?
Kaikki "kymppitytöt" on siis ylimielisiä? Hohhoi sentään mikä väite. Sitäpaitsi "kymppityttösi" kyllä tietävät muutakin kuin vain ja ainoastaan sen, mitä kirjat kertovat. Ja vaikka "kymppityttöjä" kiinnostaisikin muukin tiedonhankinta kuin oppikirjasta lukeminen, niin kenellä on siihen aikaa?? ..maantieto kun ei satu olemaan ainoa opiskeltava aine..
"Onko Israel valtio?"
Olet sitten itse maailman onnekkain ihminen, kun et ikinä sekoile sanoissasi, vai?
Miten olen muka sanoissani sekoillut?
Siksi koska maantiedon ja historian opetuksessa keskitytään liikaa epäolennaisiin asioihin, joilla todellisuudessa on paljon vähemmän merkitystä kuin asioilla, joita ei maantiedon opetukseen kuulu.
En tietääkseni väittänyt sinun sekoilleen sanoissasi. Tarkoitukseni oli vain yrittää kertoa että kymppitytötkään eivät ole täydellisiä ja voivat siten sekoilla sanoissaan aivan kuten kaikki muutkin ihmiset.
...mutta sitähän et voi ymmärtää, varsinkin kun tunnut pitävän itseäsi täydellisenä.
(tässä saattaa olla yhdys-sana- ja kirjoitusvirheitä, kirjoitin tämän kiireessä)
Kymppitytöt eivät ehkä tiedä jostain kyseisestä maasta muuta kuin kirjassa kerrotaan, mutta ei heidän tarvitsekaan tietää, sillä sitä ei vaadita. Jos pitäisi tietää tuollaisia yksityiskohtia, eihän opiskelijoilla riittäisi aikaa muuhun kuin opiskeluun, mikäli he mielivät saada kympin kyseisestä aineesta. Eikä kaikkia esim. maantiedosta kympin saaneita edes välttämättä kiinnosta kovinkaan paljon, joten miksi tuhlata vapaa-aikaa nippelitiedon etsimiseen? Jos ei satu tietämään, kuka oli sen ja sen maan 1. presidentti tai sen ja sen maan itäisintä kaupunkia yms. niin merkitseekö se, että kyseinen henkilö on epäkelpo saamaan kymppiä maantiedosta (tai jostain muusta kyseisestä aineesta)? Onneksi ei! Muutenhan kaikilla olisi nelonen joka aineessa, kun ei satu tietämään esim. kemiankaavoja tai vastaa matikantunnilla väärin...
Ihmettelen vain, että mikset sitten itse saa kymppiä maantiedosta, kun tunnut tietävän jokaikisen maailman kolkan..?
Kuten olen jo sanonut, minun tietämystäni ei todellakaan arvosteta. Olen nähnyt kymppityttöjä tietokilpailuissa ja kovasti ihmettelen, voiko joku todellakin olla niin tyhmä, kuin nämä tietokilpailuihin osallistuneet kymppitytöt. Tiedän siis todella, että nämä kilpailijat ovat olleet kymppityttöjä.
Miksi maantiedon opetus keskittyyy yksinomaan luonnonilmiöihin ym ?
Tiedän kymppityttöjä, jotka eivät osaa näyttää kartalta missä Kiina sijaitsee. Eikö henkilön, jonka maantiedon numero on 10 tulisi hallita tuollainen asia?
Ja valitettavan usein nämä kymppitytöt tulevat varakkaista perheistä, jotka matkustelevat paljon ja sitten lapsi ei osaa edes kertoa missä on käynyt. Tai ei tiedä mitään maasta, jossa on käynyt.
Voisitko käyttää epämääräisen ja ehkä halveeraavankin ilmaisun "kymppityttö" sijasta jotain täsmällisempää ilmaisua sille, mitä sitten tarkoitatkin.
"Olen nähnyt kymppityttöjä tietokilpailuissa ja kovasti ihmettelen, voiko joku todellakin olla niin tyhmä, kuin nämä tietokilpailuihin osallistuneet kymppitytöt."
Tarkoitatko nyt siis, että kun tietokilpailussa X kysytään kirjallisuuden asiaa Y, pitäisi luonnontieteistä kymppejä saavan oppilaan ilman muuta tietää se asia?
"Miksi maantiedon opetus keskittyyy yksinomaan luonnonilmiöihin ym ?"
Käymässäni lukiossa oli kaksi (2) pakollista maantiedon kurssia. Et kai tosissasi luule, että näillä kursseilla ehdittäisiin käydä läpi kaiken maailmam Burmien hallinnollisten pääkaupunkien asukastiheydet?
"Tiedän kymppityttöjä, jotka eivät osaa näyttää kartalta missä Kiina sijaitsee."
Ja minä olen saanut sähköpostiini viestejä, joissa kerrotaan, että sinä et osaa nimetä kymmentäkään Yhdysvaltain osavaltiota.
[Ja muuten ihan näin sivuhuomautuksena, minun maantietoni lukiossa oli 8:n luokkaa, mutta osasin luetella ja sijoittaa kartalle _kaikki_ USA:n osavaltiot ainakin vielä pari vuotta sitten. Mitä silläkin tiedolla sitten teen? No, kysytäänhän niitä joskus Trivial Pursuitissa...]
"Eikö henkilön, jonka maantiedon numero on 10 tulisi hallita tuollainen asia?"
Usko nyt jo, että lukion maantiedon numero ei kerro sitä, miten paljon oppilas tietää maantiedosta yleensä, vaan sen, miten hyvin hän on sisäistänyt kurssilla opetettavat asiat.
"Ja valitettavan usein nämä kymppitytöt tulevat varakkaista perheistä, [...]"
Kerro nyt minullekin, mistä tämän "faktan" repäisit.
Jos perustit tiedon siihen, että parempiosaisten lapset päätyvät suuremmalla todennäköisyydellä yliopistoon (ja siis ehkä menestyvät paremmin lukiossakin), niin kommentillahan ei ole mitään virkaa. Se on samaa tasoa kuin että "puolet USA:n kansalaisista on älykkyydeltään alle keskitason".
"Kymppityttöjen yleistietoa, olen kuullut nämä lausahdukset itse kymppityttöjen suusta.
"Onko Israel maa?"
"Missä Baltimore on?" "
Tuo ei todista sitä, että kymppitytöillä on huono yleistieto. Yksittäistapauksia.
"Kymppitytöltä kysyttiin Etelä-Afrikan pääkaupunkia, (tämän kymppitytön maantiedon numero oli luonnollisesti 10), ja tietenkään ei oikeaa vastausta tämä kymppityttö tiennyt."
Maantiedon numero pitäisi antaa sen perusteella kuinka hyvin tuntee Afrikan maiden pääkaupungit? Ehkä tuo kymppityttö tiesi, ei vain muistanut. Sitä sattuu paremmissakin piireissä.
"Haluatko miljonääriksi-ohjelmassa oli kerran Janne Käki-niminen kilpailija (5 laudaturin ylioppilas) ja tuosta ohjelmasta huomasi kyllä miten huono yleistieto on viiden laudaturin ylioppilaalla."
Ehkä Janne oli kirjoittanut Laudaturinsa kielistä ja matikasta? Niissä aineissa ei ole kysymyksiä Afrikan maiden pääkaupungeista.
"Kouluissa maantiedon tai historianopetukseen ei kuulu tietää pääkaupunkeja, presidenttejä, vuosilukuja. Kaikki on tehty valmiiksi kymppitytöille. Riittää kun osaat kirjoittaa vaikkapa toisesta maailmansodasta ilman vuosilukuja ym. Mitään yksityiskohtia ei tarvitse tietää."
Menepäs juttelemaan opettajasi kanssa. Hän selittää sinulle miksi näin menetellään. Siihen on syynsä. Kokonaisuuksien hallitseminen on paljon tärkeämpää kuin yksityiskohtien tietäminen sieltä täältä.
"Maantiedon opetuksessa keskeisessä asemassa ovat tulivuoret, mannerlaatat ym. Eikö olisi tärkeämpää tietää enemmän itse maista, esim. asukasluvuista ym."
Ei. Sinulla ei näytä olevan minkäänlaista käsitystä siitä mihin opetuksella pyritään. Asukaslukujen opettamiseen on täysin turha kuluttaa aikaa. Oppilas pystyy lukemaan ja ymmärtämään ne ilmankin opetusta.
"Afrikan maantiedettä on viimeksi opiskeltu viidennellä luokalla koulussa neljäsosa vuodesta ja historiaa on muutama rivi joskus jossain kirjassa. Näin siis minun tapauksessani. Ja kyllä huomaa, että kymppitytöt eivät tiedä mitään Afrikasta.
Valtioita ei osata sijoittaa kartalle, Senegal saatetaan sijoittaa eteläiseen Afrikkaan, koskaan ei olla kuultukaan Gabonista ym."
Asumme Euroopassa, keskitymme omaan mantereeseemme. Yksinkertaista. Olen tosin samaa mieltä, että mm. Afrikkaa ja Aasiaa saisi käsitellä koulussa tarkemmin. Mutta kaikkeen ei aika riitä.
Syytätkö kymppityttöjä siitä, että he eivät ole opiskelleet itsenäisesti maailman kaikkia maita ulkoa?
"Itse tiedän hyvin paljon maantiedosta, kaikki pääkaupungit, historiaa, presidentin/hallitsijan nimet ym. Mutta silti maantiedon numeroni on 6.
Ja kymppityöillä 9 tai 10 jotka eivät tiedä Ukrainan pääkaupunkia. miten tämä voi olla mahdollista?"
Tämä on mahdollista, koska et ole ymmärtänyt asioita, joita sinulle on tunnilla _yritetty_ opettaa.
Sinä et tiedä paljoa maantiedosta. Et nähtävästi edes käsitä, mitä sanalla "maantieto" tarkoitetaan.
"Samoin on historian opetuksessa. Mikään muu ei näytä olevan tärkeää kuin ensimmäinen ja toinen maailmansota. Yhtään ei ole Afrikan historiaa opiskeltu lukuunottamatta orjuutta, ei myöskään Oseanian tai Etelä-Amerikan historiaa. Kuinka moni tietää kuka oli Algerian ensimmäinen presidentti tai one edes kuullut Algerian itsenäistymiseen johtaneesta verisestä sodasta?"
Keskustele opettajasi kanssa. Minulla ei ole tarpeksi auktoriteettia, joten en haaskaa aikaani itsestäänselvien asioiden selittämiseen.
"Olen huomannut, että aina kun kirjassa olisi muutama sivu esim. juuri Afrikan historiasta ne sivuutetaan joko ajanpuutteen takia tai tätä osa-aluetta ei pidetä lainkaan tärkeänä."
Syystä.
"Itse olen varma siitä, että yleistietoni on kymppityttöjä parempi. Tähän kymppityttöjen vastaus yleensä on, että olet vain kateellinen kun et itse pärjää. "
Usko kymppityttöjä, hekin tietävät jotain.
"Kymppityttöjen menestys perustuu ahkeraan viittaamiseen, tehtävien tekoon liitutaululle, ja jo muutamasta tällaisesta kerrasta kymppitytöt saattavat ansaita numeroa paremman arvosanan. Suomen kouluissa ei arvosteta todellista yleistietoa."
Miksi et itse viittaa tai tee tehtäviä taululle?
"Miksi esimerkiksi maantiedon kokeessa ei ole yhtään ainutta karttatehtävää tai sitten nämä tehtävät ovat naurettavan helppoja, kuten mikä on Ranskan pääkaupunki."
Sitä sinun pitää kysyä opettajaltasi. Hän päättää minkälaisen kokeen tekee.
"Sen olen huomannut, että jos esim. maantiedon tunnilla opettaja kysyy jotakin asiaa, joka on edellisellä tunnilla opetettu tai lukee oppikirjassa, kymppitytöt kyllä tietävät vastauksen, mutta jos kysymys koskee, jotain kirjan ulkopuolista asiaa, ei vastausta usein löydykään."
Siis kymppitytöt lukevat läksynsä. Sinä et?
Sinä tiedät kaikkiin kirjan ulkopuolisiin kysymyksiin vastauksen?
"Olen huomannut, että aina kun kirjassa olisi muutama sivu esim. juuri Afrikan historiasta ne sivuutetaan joko ajanpuutteen takia tai tätä osa-aluetta ei pidetä lainkaan tärkeänä."
Syystä.
Mikä on tämä syy? Haluaisin tietää.
Ensinnäkin minun pitäisi tietää, oletko yläasteella vai lukiossa. Oletan, että olet yläasteella.
Maantiedon ja historian oppitunteja on rajallinen määrä. Tästä johtuu, että oppilaille voidaan opettaa rajallinen määrä asioita. Tärkeämpiä asioita painotetaan. Eli Euroopan historiaa ja maantiedettä. Niistä on sinulle tulevaisuudessa enemmän hyötyä.
Muuten, lukiossa sinun kannattaa lukea uskonnon maailmanuskontojen ja historian maailmankulttuurien kurssit. Kiinnostusta kun näyttää löytyvän.
Voit ottaa itsenäisesti selvää asioista, jotka sinua kiinnostavat. (Näin olet ymmärtääkseni tehnytkin.) Olen itsekin kiinnostunut laajasti muiden maiden (ei siis vain Euroopan maiden) tapahtumista. Itseäni ei haittaa, vaikka näitä asioita ei käsitellä tunneilla. Ymmärrän miksi. Yritä sinäkin ymmärtää.
Voiko teidän mielestä sellainen maantiedon opettaja olla pätevä opettamaan maantietoa, joka väittää, Brasilian pääkaupungin olevan Manaus?
Miksi pääkaupunki rakennettaisiin keskelle Amazonin sademetsää, minne on vaikeat kulkuyhteydet.
Brasilian pääkaupunki on vuodesta 1960 asti ollut Brasilia, joka kyllä sijaitsee sisämaassa mutta ei todellakaan missän Amazonin sademetsässä.
Tämä tapaus on ihan totta, että maantiedon opettaja ei tiennyt Brasilian pääkaupunkia.
Minua suosi vaikka olin poika. Ala-asteella olin huono, mutta se oli opettajan syy. Yläasteelle päästyäni pääsin parempien opettajien opetukseen, ja numeroni kohosivat heti numerolla. Ysin lopussa sain koulun parhaimmiston stipendejä, ja lukionkin keskiarvo oli vielä ihan siedettävät 9.2 tai 9.3, en muista kumpi. Mutta ei niillä peruskoulun ja lukion arvosanoilla ole enää yliopistossa väliä, ja työelämässä vielä vähemmän. Kyllä ne numerot ovat enemmän sellaista mukavaa pikku kilpailua.
Koulussa arvostetaan sitä, että oppilas lukee läksynsä ja opiskelee. Olet koulussa sitä varten että oppisit. Jos olet sitä mieltä, että pelkän omasta mielestäsi hyvän yleistiedon vuoksi pitäisi saada kymppejä, olet väärässä. Sitä paitsi jos saat kutosia, ei yleistietosi ole kovin hyvä. Itse ilmeisesti pidät yleistietona vain asioita joita itse osaat.
Mikäli olet opiskelusta kiinnostunut jatkossa, kannattaa totuttautua ajatukseen siitä, että kurssien asiasisältö pitää opiskella.
Jos saat kutosia maantiedosta, johtuu se siitä, että et ole vaivautunut opiskelemaan. Ahkeruus palkitaan. Piste.
Minusta minulla kyllä on keskimääräistä parempi yleistieto. Esimerkiksi television tietokilpailuissa tiedän lähes aina oikean vastauksen, oli aihepiiri mikä tahansa.
Onko kukaan teistä huomannut, että koulukirjat ovat täynnä virheitä? Vuosiluvut väärin, kartat virheellisiä. Kuinka vuonna 2001 uudistetussa maantiedonkirjan kartassa ei ole Eritreaa lainkaan vaan se on edelleen osa Etiopiaa? Eritrea itsenäistyi vuonna 1993.
Ja sitten nämä kymppitytöt uskovat sokeana kaiken, mitä kirjoissa sanotaan, kun ei ole oikeaa tietoa asiasta vaan kaikki tieto tulee koulukirjoista. Tuo oli vain yksi esimerkki, virheitä löytyy paljon enemmän.
Monissa kirjoissa, jotka ovat ilmestyneet tai niistä on otettu uudistettu painos vuoden 1997 jälkeen, Kongon demokraattinen tasavalta on edelleen Zaire vaikka nimi vaihtui 1997.
Apartheid lakkautettiin 1994 koulukirjojen mukaan, vaikka oikea vuosi olisi 1990.
Virheitä todellakin riittää.
No nyt tuli vahingossa tuohon otsikkoon kirjoitusvirhe. Anteeksi kamalasti. Otsikon siis piti olla Koulukirjat täynnä virheitä.
Vuonna 1990 ANC (Afrikan kansallinen kongressipuolue, toimi vuodesta 1912 lähtien mustan enemmistön poliittisena järjestönä) suostui aselepoon edellyttäen, että hallitus vapauttaisi vankinsa ja lopettaisi poikkeustilan. Kansallispuolueen uuden johdon ja ANC:n välillä sovittiin vaiheittain toteutettavasta rauhanprosessista, jonka avulla apartheid-järjestelmä purettaisiin ja maahan luotaisiin uusi perustuslaillinen ja oikeusjärjestelmä. Keväällä 1994 pidetyissä kansainvälisesti valvotuissa vaaleissa ANC sai odotetuksi selvän enemmistön. Vankilasta vapautetusta Nelson Mandelasta tuli enemmistövaltaan siirtyneen Etelä-Afrikan ensimmäinen valtionpäämies.
(Apunen: Murrosaikojen maailmanpolitiikka)
Apartheidin purkaminen aloitettiin 1990.
Apartheid lakkautettiin 1994.
Näin minä sen olen ymmärtänyt.
vuonna 1990. Silloin mustat ja värilliset saivat samat oikeudet kuin muutkin.
Ja miksi Nelson Mandelaa melkein palvotaan kaikkialla? Totuus Nelson Mandelasta on, että hän oli rikollinen.
On aivan selvä asia, että Estonian uppoaminen ei ollut onnettomuus. Erityisesti kymppitytöt haluavat vain uskoa kaiken mikä heidän mielestänsä on hyvä asia. He eivät halua uskoa totuutta.
Estonia kuljetti mm. huumeita Venäjältä Viron, Ruotsin ja Norjan kautta Yhdysvaltain Keflavikin tukikohtaan Islannissa. Sieltä huumeet ja muu salakuljetettava tavara kuljetettiin edelleen Yhdysvaltoihin.
Tämän sai selville joku laivan miehistöstä ja salakuljettajat räjäyttivät pommin/pommeja, jonka seurauksena laiva upposi. Räjähdyksistä on jälkiä laivan keulassa.
Miksi laivan toinen kapteeni Avo Piht katosi salaperäisesti Turun sairaalasta. Avo Piht on ollut hoidettavana useassa ruotsalaissairaalassa lokakuussa 1994. Ruotsin merenkulkuviraston johtaja myönsi haastattelussa onnettomuuden jälkeen, että Avo Pihtiä on jo kuulusteltu. Sen jälkeen hän menetti työpaikkansa ja Avo Piht katosi kuin tuhka tuuleen.
Mitä Avo Piht tai muut pelastuneet mutta sitten kadonneet miehistön jäsenet näkivät laivalla?
Miksi Estonia haluttiin peittää betonilla onnettomuuden jälkeen? Erityisesti Ruotsin ja Suomen valtio halusivat tätä.
Mitä salattavaa laivassa oli?
Miten kaksi liettualaismiestä pelastui laivan takaosasta, jos laiva on uponnut niin kuin on kerrottu tämän pitäisi olla mahdotonta.
Tässä on vain osa kysymyksistä, jotka osoittavat Estonian onnettomuuteen liittyvän jotain salaperäistä.
Myös Olof Palmen murhaaja tiedetään. Murhaaja ei ole Christer Pettersson vaan Etelä-Afrikan turvallisuuspalvelun salainen agentti.
Suomalaissyntyinen mies on kirjoittanut aiheesta kirjankin, jossa kerrotaan tarkasti murhan yksityiskohdat.
Kirjan väitteet on tietenkin kumottu poliisin toimesta, mutta eipä ole kukaan aivan varmasti pystynyt osoittamaan kirjan väitteiden valheellisuutta.
Olof Palmen vaimo Lisbeth tietää myös murhaajan, mutta hänelle oli tärkeämpää saada syytön mies vankilaan, koska oikeaa murhaajaa ei voida julkisesti paljastaa asian arkaluontoisuuden takia.
Kymppitytöt eivät usko tällaista, vaan leimaavat nämä monen todistamat väitteet salaliittoteorioiksi ym. Ihmettelen vain miksi.
Taidat olla pahasti sairas. Luepa skitsofrenian oireet joltakin mielenterveyssivuilta. Harhat ja salaliittoteoriat ovat vahva tunnusmerkki.
Mitä tulee pakkomielteeseen kymmpitytöistä, tämä kuuluu samaan sarjaan.
Kymppitytöillä on kymppejä todistuksessa yksinkertaisesti siksi, että he lukevat läksynsä. Sinä et. Niin yksinkertaista se on.
Kymppityttöjen salaliiton agentit ovat jo tulossa hakemaan sinua. Tarkoitus on vangita sinut ja luovuttaa Siriuksen takaa tulleille alieneille, jotka sitten monistavat sinut ja soluttautuvat hahmossasi maan asukkaiden joukkoon. Koska olet käyttäytynyt kohtalaisen epämääräisesti, eivät alienien tekemät huonotkaan kopiot erotu joukosta.
Vastapalvelukseksi kymppitytöt saavat alieneilta haltuunsa kaikki kymmenen seuraavan vuoden yliopilaskirjoitukset mallivastauksineen. Näihin liitetty psykologinen lukko estää kuitenkin heitä luovuttamasta tietojaan ulkopuolisille. Älä siis lainkaan ihmettele kymppityttöjen huipputuloksia ylioppilaskirjoituksissa.
Jos et tiedä kurssilla opetettavia asioita, niin ei sinun hyvää arvosanaa kuulu saadakkaan. Jos taas arvostelet Suomen koulujärjestelmää, niin sehän valittiin 'äskettäin' maailman parhaaksi. Tuollainen nippelitietoon perustuva koulujärjestelmä on olemassa USA:ssa ja ovatko he mielestäsi kovinkin viisaita?-)
Lisäksi, mikä ihmeen tarve sinun on hekuttaa maantiedon tärkeyttä? Kukaan ei voi tietää yhdestä asiasta kaikkea, joten on mielestäni parempi tietää kaikesta edes jotain.
Eli siis kaikki tähänastiset viestit lukeneena en vieläkään ole ihan täysin selvillä mitä sinulla on ketäkin vastaan. Kapinoiko kirjoituksesi "kymppityttöjen" olemassoloa taiheidän numeroitaan vastaan, kritisoiko se Suomen koulujärjestelmää vaiko kenties ihan vain nyky-yhteiskunnan mätäpaiseita?
ennakoivana vastauksena jokaiseen epäkohtaan:
Elämä on vaikeaa mutta vapaaehtoista.
-jaacoppi-
en tavallaan ole samaa mieltä, mutta:
tuollaisilla "kymppitytöillä" tuntuu yleensä olevan väärä asenne oppimiseen, he juoksevat vain numeroiden perässä ja koko elämä keskittyy vain siihen että saa kiitettävän. mikä alkaa olemaan jo sairasta tavallaan. heille vain koulutus ja ura on tärkeää, mutta minusta tärkeämpää on kasvaa ihmisenä.. ja juuri yleistieto on hyvä tähän.. tietenkin he saavat sitten kymppejä kun tekevät töitä niiden eteen niin paljon, mutta mitä sitten, he kuluttavat elämänsä samanlaisina kilpailijaluonteisina suorituskeskeisinä ihmisinä koko elämänsä eivätkä ehdi muuta kuin saavuttamaan ja saavuttamaan elämässään.. pitäisi ymmärtää jotain tärkeämpää elämästä..
joo oli hirveetä yleistystä mutta tajusitte pointtini varmaa :)
Älä yleistä! Joillakin meistä on hyvä yleistieto, joillakin ei.
Olet kyllä siinä oikeassa, ettei yleistietoa lukiossa tarpeeksi arvosteta, ja se on ongelma. Riittää kun muistaa ja ymmärtää kirjojen tekstit.
Mutta elämässä yleistieto on tärkeää! Keskusteluissa voit osoittaa olevasi viisaampi kuin joku toinen, riippumatta lukiomenestyksestänne. Ja akateemisen maailman jälkeisessä työelämässä yleissivistynyttä arvostetaan! Eli yleissivistys ja sen ylläpitäminen ei todellakaan mene hukkaan. Sille, jolla puuttuu yleistietoa seuraa usein ongelmia myöhemmin, vaikkei sitä lukiossa uskoisi!
Eli pysy vain ajan tasalla, se kannattaa! :)
maantieto ei ole sama asia kuin maa-tieto!!! ja kokeissa kysytään tietenkin opetetut asiat, eli jos tunneil on puhuttu tulivuorista ja mannerlaatoista, niin mitä järkeä kokeeseen on laittaa jotain karttoja jostain väli-amerikasta??? ja kun me koulus opeteltiin eurooppaa tarkemmin, ni meiäm piti osata JOKA AINOA MAA, aivan joka pienikin jostai balkanilta. siitä oli koe, ja niin kauan jälkkäris uusi sen, et kymppi tuli!!! nyt ollaan siirrytty maantiedos jo seuraavaan asiaan, josta pidetään taas koe, tällä kertaa ei masita, vaan käsiteltävistä asioista!!! ja jos kysyt kymppitytöltä jonkin yleistieto kysymuksen, ja hän ei tiedä vastausta, niin jos hän myös kysyisi sinulta pahan kysymyksen, veikkaan ettet vastausta välttämättä tiedä vaikka kuinka tuntisit maita ja muita mitä tuossa mainitsit!!!
oih ja voi..iiiso kyynel!! Voi sinua parkaa kaiken tietävää pikku "älykköä" ( MY ARSE!! )..onko ope ollut tuhma ja antanut kymppejä sellaisille oppilaille, jotka tekevät läksynsä, viittaavat tunneilla ja osaavat vastata kokeissa opetettuihin asioihin, eikä itseään täynnä olevalle pikku nirppanokkaviisastelijoille..hmm harmin paikka!!
No jos sinä kerran tiedät kaikesta kaiken, miten ihmeessä onnistut saamaan esim. maantiedon kurssista kuutosen!?! ja nyt ei käy seliitykset siitä miten koulussa opetetaan turhia asioita pläpläplää..jos oot niin yltiöpäisen multilahjakas niin miksei kymppejä heru...?!?
Mitäs mitäs täällä pauhataan.
Pakkohan tässä on tunkea sormensa väliin ja ihmetellä, miksi pitää tulla tänne pätemään ja valittamaan muiden huonoa yleissivistystä. Jos sinua kiinnostaa eri maat, kansallisuudet ym. niin opiskelehan niitä rauhassa. Maantiedon kursseja kun on moneen lähtöön. Valitse kartografian kurssi tai matkusta vaikka sinne Afrikkaan, niin tiedonjano tyydytetään.
Jos muita kiinnostaa vaikkapas hasardimaantiede niin antaa niiden lukea tulivuorista ja el ninosta. Sinähän voit syventyä sitten mundungu-heimon historiaan ja antaa mannerlaattojen natista. Ihan siihen malliin mikä itsestä tuntuu tärkeältä. Saat ainakin minun siunauksen, kunhan annat muidenkin sitten pauhata rauhassa omista kiinnostuksistaan.
Niin ja tämä kymppityttöilmiö. Pistähän vaikka paremmaksi. Mutta älä kyseenalaista toisen älykkyyttä sen perusteella, mitä hän opiskelee tai mihin hän panostaa. Kaikilla on omat päämäärät.