Kerran viime kesänä

Tulin posket innosta palaen pyörälenkiltä. - Löysin itsestäni maagista taikavoimaa, hehkutin vaimolleni! - Sitä en kyllä epäile, hän sanoi.

- Tiedäthän, että katselen ojan penkkoja ajessani. -Tiedän, katselet villikukkia ja väität ymmärtäväsi kissankellojen soittoa. Kunhan et suistuisi monttuun.

- Tiedäthän millainen höpsö olen? - Joo, höpsö on liian lievä sana.Ihan crazy sinä olet. Kun muut ihailevat joutsenia, sinun lempilintusi on varpunen. Urpiaista, joka on vielä mitättömämpi, sinä suorastaan jumaloit. Tiedätkö Alvar, mitä naapurit väittävät? He sanovat, että sinä talon takana ruokit salaa harakoita!

-No siihen takapihaan tämä ihme liittyykin. Hämmästyt kohta! Pyöräillessäni äsken, havaitsin niittyleinikeiden puhjenneen kukkaan. Silloin sain voimakkaan inspiraation: Olisiko mahdollista saada talon taka täyteen niittyleinikeitä? Ajattelin kysyä sinulta, voiko niitä istuttaa?

Annahan olla. Kun tulen kotiin ja kurkistan nurkan taakse, niin leinikit ovat siellä. Tahdon voimani oli saanut aikaan ihmeen. Mitäs sanot?

Vaimoni huitaisi kädellään ja kääntyi istuttamaan joitakin hemmetin amarylliksiä. Minusta näytti, että hän nauroi.

Osaako kukaan sanoa, mikä tämän kaiken takana on. Miksi vaimoni nauroi? Onko tämä vakavaa?
14787
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 14

Vanhimmat

Mistä tämän kirjoitit,laita lähde.

Äänestä
  • Arvoisa nimimerkki "mistä" kysyy mistä olen tuon mainion tekstin kopsannut. Tahdikkaaseen ja kohteliaaseen kysymykseen vastaan, että se on suoraan viinan terävöittämistä aivoistani lähtöisin.

    Kirjoitustaidon opin korkeakoulussa, josta lähemmin kerron näiltä sivustoilta löytyvästä "Pohjalla" avauksesta. Kirjoitin nakkivarkaille puolustuspuheita oikeuteen etteivät olisi saaneet elinkautista. Siihen nähden nimimerkin kysymä "Kerran viime kesänä" jutun tekeminen on lasten leikkiä.

    Kirjoitellaan!

    Äänestä

vaimosi nauroi, kun silmistäsi loisti se pikkupoika, jota kaikki naiset miehissä rakastaa.
Se on suurta lämmintä rakkautta.

Äänestä

Vaimosi nauroi siksi ,että on niin
onnellinen kanssasi,ja rakkaudesta sinuun,
tahdon voimastasi,aivan kuin uudestisyntyneenä.
Sinä olet tuottanut nyt vain pelkkää onnea
hänelle,ja hän on uskonut ja luottanut sinuun.

Ja se usko ja luottamus ei ole mennyt hukkaan,
Varmasti osaat antaa hänelle sen arvon joka
hänelle kuuluu,seisoessaan rinnallasi,niin
hyvinä kuin huonoina aikoinakin.
Olkaa onnellisia yhä edelleen.Olet sinäkin
kaiken kunnioituksen ansainnut,ja siitähän
vaimosi nauttii,kun saa pitää sinut rinnaallaan.

Onnea,paljon onnea teille kummallekkin.

Äänestä

Yksi mielikirjoistani on Antoine Saint-Exuperyn "Pikku prinssi".

Pikku Prinssin filosofia muistui mieleeni kirjoituksestasi. Ethän pahastu, mutta yhdistän Sinut Pikku Prinssiin ja hänen Ruusuunsa.

Kysyt, miksi vaimosi nauroi? Mikä tämän kaiken takana on? Onko tämä vakavaa?

Yritän selittää Sinulle, mistä on kysymys.

Tietänet, Alvar hyvä, että naisen ja miehen ajattelu eroaa toisistaan aivojen rakenteen perusteella. Naisella on tippaleipäaivot ja miehellä on putkiaivot.

Tästä rakenteellisesta eroavuudesta johtuu, että tulkkia aina välillä tarvitaan naisen logiikan ymmärtämiseksi.

Pikku Prinssin kielellä vaimosi naurun ja sanat voi kiteyttää yhteen lauseeseen ja kymmeneen sanaan:

"Minun kotini on Sinun sydämessäsi ja siellä minä pysyn ikuisesti."

Tiedätkö Alvar, luulen että Sinulla on puutarhassasi harvinaisen kaunis Ruusu...:)

Äänestä
  • Se mikä tekee autiomaan kauniiksi,
    sanoi Pikku Prinssi, on sinne jonnekin kätketty kaivo.

    Äänestä

  • isoäiti kirjoitti:

    Se mikä tekee autiomaan kauniiksi,
    sanoi Pikku Prinssi, on sinne jonnekin kätketty kaivo.

    ovat kuin kastehelmi aamuruohikossa. Niihin voi pyyhkäistä paljaat varpaansa ja se tuntuu niin hyvältä.

    Äänestä

  • Saskia kirjoitti:

    ovat kuin kastehelmi aamuruohikossa. Niihin voi pyyhkäistä paljaat varpaansa ja se tuntuu niin hyvältä.

    Kiitos Isoäiti ja Saskia! *Ilahduin*

    Hiljattain on ilmestynyt pari uutta kirjaa:
    Paul Webster: Antoine de Saint-Exuperyn elämänkerta ( en osaa tehdä tuota =´ e:n päälle, sorry!)
    *Consuelo de Saint-Exupery: Ruusun muistelmat

    Antoine ja Consuleohan olivat aviopari ja Consuelo oli Antoinen Ruusu.

    Ja lopuksi vielä Pikku Prinssin pohdiskelua Ruusustaan:
    "Päästäkseen olemasta naurettava, minun kukkani yskisi hirveästi ja näyttelisi kuolemansairasta. Ja minun pitäisi olla sitä hoitavinani, sillä muuten se voisi minua nöyryyttääkseen todella antaa itsensä kuolla."

    Muuten Amaryllikseni puskee ulos kolmatta kukkavanaa...:)

    Äänestä

  • Frederiikka kirjoitti:

    Kiitos Isoäiti ja Saskia! *Ilahduin*

    Hiljattain on ilmestynyt pari uutta kirjaa:
    Paul Webster: Antoine de Saint-Exuperyn elämänkerta ( en osaa tehdä tuota =´ e:n päälle, sorry!)
    *Consuelo de Saint-Exupery: Ruusun muistelmat

    Antoine ja Consuleohan olivat aviopari ja Consuelo oli Antoinen Ruusu.

    Ja lopuksi vielä Pikku Prinssin pohdiskelua Ruusustaan:
    "Päästäkseen olemasta naurettava, minun kukkani yskisi hirveästi ja näyttelisi kuolemansairasta. Ja minun pitäisi olla sitä hoitavinani, sillä muuten se voisi minua nöyryyttääkseen todella antaa itsensä kuolla."

    Muuten Amaryllikseni puskee ulos kolmatta kukkavanaa...:)

    Naisen logiikka on ihmeellinen instrumentti. Vaistollaan se tajuaa salaman nopeasti mitä mutkikkaimmat kuviot. Kun tämän ongelmani selvittämiseksi vielä tarjottiin useammaltakin taholta "Pikku prinssin" filosofia, olen myyty mies. Kaunis kiitos!

    A.de Saint-Exupéryn "Yölento" on niin ikään yksi lempikirjoistani. Se on pieni romaani ensimmäisistä postilentäjistä ja -lennoista Saharassa 1930-luvulla. Itse asiassa "Pikku prinssin" idea syntyi kirjailija/lentäjälle erään pakkolaskun aikana siellä. Kirja löytynee kirjastoista.

    Äänestä

  • Alvar K. kirjoitti:

    Naisen logiikka on ihmeellinen instrumentti. Vaistollaan se tajuaa salaman nopeasti mitä mutkikkaimmat kuviot. Kun tämän ongelmani selvittämiseksi vielä tarjottiin useammaltakin taholta "Pikku prinssin" filosofia, olen myyty mies. Kaunis kiitos!

    A.de Saint-Exupéryn "Yölento" on niin ikään yksi lempikirjoistani. Se on pieni romaani ensimmäisistä postilentäjistä ja -lennoista Saharassa 1930-luvulla. Itse asiassa "Pikku prinssin" idea syntyi kirjailija/lentäjälle erään pakkolaskun aikana siellä. Kirja löytynee kirjastoista.

    tulee mieleeni Pikku Prinssin ohella Lokki
    Joonatan, joka sanoi:
    *Täydellisyydellä ei ole rajoja. Täydellinen
    nopeus, poikani, on perillä olemista.*

    Äänestä

  • isoäiti kirjoitti:

    tulee mieleeni Pikku Prinssin ohella Lokki
    Joonatan, joka sanoi:
    *Täydellisyydellä ei ole rajoja. Täydellinen
    nopeus, poikani, on perillä olemista.*

    Onkohan meistä kukaan täydellinen,
    ennen kuin rajan tuolla puolen.

    Äänestä

  • isoäiti kirjoitti:

    tulee mieleeni Pikku Prinssin ohella Lokki
    Joonatan, joka sanoi:
    *Täydellisyydellä ei ole rajoja. Täydellinen
    nopeus, poikani, on perillä olemista.*

    puhuu hyvin yksinkertaisista asioista, suorastaan itsestään selvyyksistä, eikö vain?

    Niin kuin nyt tämäkin, että lokin kuuluu lentää ja että vapaus on sisintä olemusta ja että kaikki, mikä on vapauden tiellä, on heitettävä syrjään...:)

    Joonatanin filosofiasta tulee minulle hymyilevän lämmin olo. Alkaa jotenkin sisäistää itseensä Joonatanin uskoa vapauteen, itsensä toteuttamisen rajattomiin mahdollisuuksiin ja elämisen riemuun.

    Sinulla on vapaus olla oma itsesi
    täällä ja nyt
    eikä mikään voi sinua estää...
    ( Lokki Joonatan )

    Ajatella, että kaikki tämä ajatusten vaihto sai alkunsa Alvarin niittyleinikeistä!

    Mitähän seuraavaksi?

    Äänestä

  • Frederiikka kirjoitti:

    puhuu hyvin yksinkertaisista asioista, suorastaan itsestään selvyyksistä, eikö vain?

    Niin kuin nyt tämäkin, että lokin kuuluu lentää ja että vapaus on sisintä olemusta ja että kaikki, mikä on vapauden tiellä, on heitettävä syrjään...:)

    Joonatanin filosofiasta tulee minulle hymyilevän lämmin olo. Alkaa jotenkin sisäistää itseensä Joonatanin uskoa vapauteen, itsensä toteuttamisen rajattomiin mahdollisuuksiin ja elämisen riemuun.

    Sinulla on vapaus olla oma itsesi
    täällä ja nyt
    eikä mikään voi sinua estää...
    ( Lokki Joonatan )

    Ajatella, että kaikki tämä ajatusten vaihto sai alkunsa Alvarin niittyleinikeistä!

    Mitähän seuraavaksi?

    Hyvä on Alvar kirjoittamaan,
    eipä paljon ajatuksia lähde
    monellakaan niittyleinikeistä.
    Muistan myös lokki laulun.
    Kas lokki se tuolla vapaana liitää,jne.

    Ollapa vapaa kuin taivaanlintu.

    Äänestä

  • Alvar K. kirjoitti:

    Naisen logiikka on ihmeellinen instrumentti. Vaistollaan se tajuaa salaman nopeasti mitä mutkikkaimmat kuviot. Kun tämän ongelmani selvittämiseksi vielä tarjottiin useammaltakin taholta "Pikku prinssin" filosofia, olen myyty mies. Kaunis kiitos!

    A.de Saint-Exupéryn "Yölento" on niin ikään yksi lempikirjoistani. Se on pieni romaani ensimmäisistä postilentäjistä ja -lennoista Saharassa 1930-luvulla. Itse asiassa "Pikku prinssin" idea syntyi kirjailija/lentäjälle erään pakkolaskun aikana siellä. Kirja löytynee kirjastoista.

    taustaa "Pikku Prinssin" syntyhistoriasta. Yritän saada käsiini "Yölennon" kirjastosta. Kiitos kirjavinkistä!

    Kerrotaan, että kirjailija-lentäjä katosi sodan aikana lennollaan Välimereen. Häntä ei koskaan löydetty.

    Mielenkiintoinen yhtymäkohta Pikku Prinssin ja Lokki Joonatanin kirjoittajilla on, että molemmat olivat ammatiltaan lentäjiä ja molemmat ovat kirjoittaneet kirjan, jota rakastetaan ympäri maailmaa.

    Olisikohan Lokki Joonatan oikeassa jälleen kerran sanoessaan:
    Lokki, joka lentää korkeimpana, näkee pisimmälle!

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Alvar K. kirjoitti:

Tulin posket innosta palaen pyörälenkiltä. - Löysin itsestäni maagista taikavoimaa, hehkutin vaimolleni! - Sitä en kyllä epäile, hän sanoi.

- Tiedäthän, että katselen ojan penkkoja ajessani. -Tiedän, katselet villikukkia ja väität ymmärtäväsi kissankellojen soittoa. Kunhan et suistuisi monttuun.

- Tiedäthän millainen höpsö olen? - Joo, höpsö on liian lievä sana.Ihan crazy sinä olet. Kun muut ihailevat joutsenia, sinun lempilintusi on varpunen. Urpiaista, joka on vielä mitättömämpi, sinä suorastaan jumaloit. Tiedätkö Alvar, mitä naapurit väittävät? He sanovat, että sinä talon takana ruokit salaa harakoita!

-No siihen takapihaan tämä ihme liittyykin. Hämmästyt kohta! Pyöräillessäni äsken, havaitsin niittyleinikeiden puhjenneen kukkaan. Silloin sain voimakkaan inspiraation: Olisiko mahdollista saada talon taka täyteen niittyleinikeitä? Ajattelin kysyä sinulta, voiko niitä istuttaa?

Annahan olla. Kun tulen kotiin ja kurkistan nurkan taakse, niin leinikit ovat siellä. Tahdon voimani oli saanut aikaan ihmeen. Mitäs sanot?

Vaimoni huitaisi kädellään ja kääntyi istuttamaan joitakin hemmetin amarylliksiä. Minusta näytti, että hän nauroi.

Osaako kukaan sanoa, mikä tämän kaiken takana on. Miksi vaimoni nauroi? Onko tämä vakavaa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu