Käännyn nykyään rukouksissani sekä Allahin että Herra Sebaotin puoleen. Saatanan vimmaa vastaan. Pahat ja langenneet enkelit ovat nyt maan päällä.
On oltava kuin samurai mutta ei kuin ronin, joka on isännätön samurai. Jumala näkee!!
On oltava kuin samurai mutta ei kuin ronin, joka on isännätön samurai. Jumala näkee!!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Miksi rukoilet kumpaakin?
koska nimimerkki alpha1 on ilmiselvästi sekaisin päästään.
on monta nimeä. "Jumala" on arabiaksi "Allah".
"Jumala" on arabiaksi "Allah".
Ilah on arabiaksi Jumala. Tarkasta vaikka islamin uskontunnustuksesta.
al-Ilah = "the" jumala
"al-Ilah = "the" jumala "
Ei tuollaista olekaan. The jumala??
Allah on Jumala, niinkuin edellinen kirjoitti.
Voithan sen tietysti kirjoittaa al Ilah, mutta sehän äännetään allah. Ja u vielä loppuun jos oikein tarkkoja ollaan. Ja kun Suomessa ollaan niin kirjoitetaan kuten äännetään.
53. Tähden Suura
19. Oletteko sitten ajatelleet al-Latia ja al~Uzzaa
20. ja Manatia, kolmatta ja viimeistä?
21. Kuuluvatko pojat teille ja Hänelle tyttäret?
22. Mikä nurja jako!
Mitä tarkoitat? Minä puhuin vain kieliasusta en muusta. Nuo nimet, jos niitä pidetään erisniminä, kuten uskoisin :) kirjoitetaan melkein kuten äännetään. Tuota väliviivaahan ei äännetä :) Ja al-Uzzan nimeen se oikeastaan kuuluu, sillä suomalaisesta kirjoitusasusta puuttuu siinä u-vokaalin edellä oleva konsonantti jota suomenkielessä ei ole. Ja pitäisikö artikkeli al kirjoittaa isolla vai pienellä on vähän hankala kysymys koska kyse on vieraasta kielestä. Järkeenkäypää on että kirjoitetaan isolla kun kyseessä on yleisesti käytetty erisnimi. Arabiankielessähän isoja ja pieniä kirjaimia ei ole.
Al-Lat sanotaan allaat (se jälkimmäinen a on vähän pitempi)
Al-Uzza sanotaan jotenkin al'uzza, missä ' äännetään kuten suomen sanassa riu'un, samalla "kiristäen" seuraavaa vokaalia.
Kysymys ei ollutkaan siitä, että rukoillaan samaa Jumalaa kahdella eri nimellä, vaan että rukoillaan kahta eri Jumalaa.
Kuitenkin on olemassa vain yksi Jumala - myös loogisesti ajateltuna.
Mikä on sinun mielipiteesi Jumalasta?
Jos sekä kristityt että muslimit uskovat, että on vain yksi olento, joka on kaikkivaltias, kaiken luoja ja kaikkitietävä, on loogista ajatella, että he tarkoittavat samaa olentoa. Eihän ole edes ajateltavissa, että tällaisia olentoja voisi olla useampia.
Jos uskoisi, että jumalia on monta, silloin olisi myös loogisesti uskottava, että he rajoittavat toistensa kaikkivaltiutta - hieman samaan tapaan, kuin kansanedustajat tai ministerit rajoittavat toistensa valtaa, koska heidän on päädyttävä yhteisiin ratkaisuihin (tai jätettävä asiat ratkaisematta). Yksikään tällaisista jumalista ei siis olisi ajateltavissa kaikkivaltiaaksi, kaikkitietäväksi ja kaiken luojaksi.
Jos taas väittäisit, että joku toinen tarkoittaa kaikkivaltiaalla, kaiken luojalla ja kaikkitietävällä jotain olentoa, joka ei ole olemassa, kun taas sinä tarkoitat näillä määreillä jotain olentoa, joka on olemassa, asetat itse määreet kyseenalaisiksi.
Otetaanpa vertauskuva:
Delfiini ja Ahmed menevät kahville. Kahvilanpöytään istuu joku henkilö, jonka kanssa sekä Delfiini että Ahmed keskustelevat aikansa. Myöhemmin Delfiini ja Ahmed keskustelevat keskenään. Delfiinille jäi käsitys, että vieraan kaverin nimi oli Kalle. Ahmedin mielestä hänen nimensä oli Palle. Delfiinille jäi käsitys, että kaverilla oli lapsi. Ahmedin käsitys taas on, että kaverilla ei ole lasta. Kumpikin he ovat yhtä mieltä siitä, että kaveri on Pönttölän pormestari (joita voi olla vain yksi), hyvin vahvarakenteinen ja hyvin tietorikas. Eivätkö he tällöin puhu samasta henkilöstä, vaikka heidän käsityksensä tämän henkilön nimestä ja perhesuhteista poikkeavat toisistaan?
Vertauskuvasi on mielestäni hieman sanoisinko "erikoinen", mutta pysytään nyt samassa kielikuvassa.
Mitä jos toisella on käsitys, että pormestari oli kirjoittanut kirjan (olkoon kirja A), jossa oli sanonut, että hänen poikansa tulee hoitamaan homman kotiin ja niin tapahtui? Pormestarin poika oli myös sanonut, ettei kukaan pääse tapaamaan pormestaria, ellei ensin sovi tapaamisesta pormestarin pojan kanssa. Ahmed taas oli sitä mieltä, että tämä aiemmin kirjoitettu kirja olisi väärennös, pormestarin apulaisten muuttelema. Pormestarin poika olikin kuulemma vaan työntekijä, eikä poika. Myöskin eri niminen. Ahmedin mukaan pormestarin piti kirjoittaa uusi kirja (olkoon kirja B), koska pormestarilla ei ollut kuulemma valtaa määrätä apulaisiaan pitämään kirja sellaisena kuin se on. Pormestarin valta oli Ahmedin mukaan rajattua. Kirja B kuulemma korvaisi kirjan A. Ja tässä kirjassa B, pormestari kirjoittaisi, ettei hänellä ei ole poikaa ja että hänen oletetun poikansa kavereita saa kiusata, ovat kuulemma ihan pönttöjä. Ja kaikkia jotka eivät ota Huttulan kunnan pinssiä, niitä saa kiusata. Kuinka ollakaan, kirjassa B oli todella paljon samaa tekstiä kuin aiemmassa (A), paljon samoja nimiä ja vuosikertomuksia. Kirjassa B pormestarin väitetään myös kirjoittaneen, että hänen entisiä erotettuja työntekijöitäkin saa kiusata. Kuitenkin aikaisemmassa kirjassa (A) hän oli kirjoittanut, että työntekijöillä on sellainen työsopimus, ettei sitä voi mitätöidä vaikka joutuisivatkin lomautetuksi ja kaikki jotka kiusaavat työntekijöitä, joutuisivat oikeuteen syytettäviksi. Ahmedin mukaan pormestarilla oli myös ollut muissa kaupungeissa työntekijöitä, vaikkei ollut sitä koskaan kertonutkaan. Ahmedin mukaan pormestari oli ottanut uuden työntekijän (olkoon X) Pölkkylän kunnasta, joka sanelisi tämän kirjan B. Kirjassa B oli loppujenlopuksi hyvin paljon ristiriitoja kirjan A:n kanssa ja myöskin viitteitä siitä, että työntekijä X olisi ollut aiemmin Huttulan kunnanjohtajan apulainen. Työntekijän X suku oli ollut perinteisesti Huttulan kunnanjohtajalla töissä. Sitten tuli lama, jonka jälkeen Huttulan kunnanjohtaja irtisanottiin. Liittyi jotenkin kirjan B:n tulemiseen markkinoille. Tämän jälkeen Pönttölän pormestari vaihtoi kuulemma nimensä samaksi kuin Huttulan kunnanjohtaja ja otti Huttulan kunnan lait ja kunnantalon käyttöön. Ja tätä ihmisten oli hyvin vaikea ymmärtää.
Vertauskuvat toki usein jos ei aina ontuvat, mutta jos Jumalaa voi verrata viinitarhuriin niin miksei pormestariinkin. Minä tai sinäkään tuskin kuitenkaan olemme yhtä hyviä vertausten tekijöitä kuin Jeesus (alan mestareita).
Tarinasi on varsin monimutkainen, enkä ole aivan varma, ymmärsinkö sen oikein.
Mutta mitä se oikeastaan osoittaa, on se, että tarinan Delfiini (olisi pitänyt ottaa eri nimi, koska tarkoitus ei ole viitata palstan nimimerkkiin) ja Ahmed ovat eri mieltä siitä, kumpi kirjoista, A vai B on autenttisempi ja tarkempi ja että oliko pormestarin aiempi luottomies hänen poikansa vai ei.
Lisäksi on muistettava, että Delfiinin ja hänen puolueensa mielestä pormestari oli itse asiassa julkaissut kaksi kirjaa (A1 ja A2), joista jälkimmäisen piti täydentää ja toteuttaa se, mitä edellisessä esitettiin uumoillen. Ahmedin puolueen mielestä taas kirjat A1 ja A2 olivat kumpikin osin turmeltuneita ja kirja B olisi lopullinen, suoraan saneltu teksti, jossa virheet oli oikaistu.
Että pormestarin valta olisi Ahmedin ja kirjan B mukaan oletettua pienempi, se taas on vain tarinan Delfiinin ja hänen puolueensa mielipide - ei suinkaan Ahmedin ja hänen puolueensa mielipide. Lisäksi nimenomaan Ahmed ja hänen puolueensa tunnustavat mielellään, että Delfiini ja hänen puolueensa puhuvat samasta pormestarista kuin hekin ja ovat ymmärtäneet joitain olennaisia asioita tämän opetuksista.
Että kirjassa B käskettiin rökittää niitä, jotka uskovat kirjaan A1 tai A2 tai molempiin ja eivät suostu uskomaan kirjaan B, pitää varauksella paikkansa. Toisaalta kirjassa B myönnetään, että kirjoihin A1 ja A2 uskovat uskovat joka tapauksessa samaan pormestariin. Tätä taas kirjan A1 A2 kaikki kannattajat eivät suostu uskomaan kirjan B kannattajista ja jotkut heistä pitävät kirjan B ylöskirjoittajaa suorastaan roistona.
Myöhemminhän sekä kirjan A1 A2 kannattajat ja kirjan B kannattajat ovat rökittäneet vuoronperään toisiaan. Ne jotka pitävät tärkeimpänä kirjaa A2 ovat taas rökittäneet jatkuvasti ja hartaasti sitä pientä joukkoa, joka pitäytyy pelkästään kirjaan A1 eikä tunnusta lainkaan kirjaa A1 (eikä sen puoleen myöskään kirjaa B). Usein nämä kirjan A1 kannattajat pakenivat kirjan B kannattajien luokse turvaan, koska heitä siellä rökitettiin vähemmän. (Tässä suhteessa tilanne on tällä hetkellä erilainen.)
Huttulan kunnan lait kirjan B kannattajat tietenkin ottivat käyttöön siksi, että ne olivat kirjassa B. Mitään nimenvaihdosta sen sijaan Pönttölän pormestari ei tietenkään tehnyt: Yhdellä kielellä hänen nimensä oli Palle ja toisella kielellä Kalle. Kuten Aabraham taitaa olla jollakin kielellä Ibrahim ja Yeshua toisella kielellä Jeesus ja kolmannella Isa. Tai kuten Saksa on eräällä barbaarikielellä Deutschland. Se on sitä filologiaa,
Oli miten oli, tarinan Delfiini ja Ahmed tai heiudän puoluelaisensa eivät ole eri mieltä siitä, onko kahvilassa istunut Kalle tai Palle Pönttölän pormestari ja samalla hyvin vahva ja tietorikas. Sen he uskovat kumpikin vakaasti.
Esimerkkisi siis ei mielestäni todistanut, että Delfiini ja Ahmed niin sanoaksemme eivät puhuisi samasta pormestarista, vaikka ymmärtäisivätkin kyseisen pormestarin ja hänen perhesuhteensa ja luottomiehensä jossakin määrin toisella tapaa ja olisivat eri mieltä siitä, mitkä pormestarin väitetyistä kirjoituksista ovat aitoja ja mitkä eivät.
---
Vertaustarina taitaa jo mennä liian monimutkaiseksi.
Vertaustarinoiden käytössä on se huono puoli, että on ovat vertaustarinoita. Kaikkivaltiuden ja täydellisyyden ominaisuuksiin kuulunee myös vertaamattomuus mihinkään, siis ainutlaatuisuus. Vai mitä olet mieltä?
Kaikkivaltias, ikuinen ja ääretön on kai lopultakin jo käsitteensäkin mukaan tutkimaton ja inhimillisen järjen ulottumattomissa.
Mutta ihmiset ovat aina yrittäneet rakentaa teologioita eli oppeja Jumalasta tai jumalista. Tavallaanhan se on aika pateettista: ääretöntä ja absoluuttista yritetään ymmärtää äärellisin ja suhteellisin käsittein. Ja silloin helposti inhimillistetään. Vieläpä aletaan antaa inhimillisiä normeja ja tehdä sopimuksia sekä vaatia niiden noudattamista.
Hinduismissa esiintyy ajatus, jonka mukaan kaiken perustana on brahma (pienellä b:llä - koska sitä ei voi kutsua persoonaksi), joka on ikuinen, tietoinen, selittämätön, kaikkialla läsnä, kaiken äärellisen ja muutoksen lähde. Tämän käsityksen mukaanhan Jumala tai jumalat ovat vain ihmisen yritys ymmärtää tätä käsittämätöntä, jota ei voi ymmärtää. Kaikista tyhmimmät ihmiset tajuavat vain aistimansa asiat, hieman viisaammat ajattelevat jumalia, kehittyneemmät Jumalaa. Kehittyneimmät kai tyytyvät siihen, etteivät ymmärrä; he ymmärtävät, etteivät voi ymmärtää.
Kaikki uskonnot Jumala- tai jumalat-käsitteineen siis olisivat tämän näkökannan mukaan vain yrityksiä pienentää rajaton ja käsittämätön absoluutti ihmiselle sopivaksi ja käsitettäväksi. Ateismi samoin.
Siinä yksi tapa suhtautua ainutlaatuiseen, täydelliseen absoluuttiin, jota ei voi mihinkään verrata.