Saan kummallisia tuntemuksia lähes päivittäin. Tunnen jotakin tapahtuvaksi, ja niin tapahtuu. Jossei sillä hetkellä, niin aivan lähi aikoina. Nämä ovat hyvin pieniä aavistuksia, esim. jonkun ihmisen tapaamisesta, lasin menemisestä rikki, äitini kaatumisesta lumihangessa, sähkökatkoksesta, jne. jne. Tunne on sikäli kummallinen, että se ei ole kuten muuta ajatukset tyyliin "olisipa mukava tavata satu tänään", vaan jonkin asian vain tuntee tapahtuvaksi. Tuntemukset tulevat odottamatta ja asioista, joita en välttämättä sillä hetkellä ajattele. Olen esim. aavistanut erään oppikirjassa olevan tehtävän tulevan ruotsin kokeeseen, jolloin osasin sen täydellisesti ynm. Pieniä, merkityksettömiä asioita. Tuo koetehtävän arvaus on ollut ehkä häkellyttävin tällainen, koska ko. tehtävä ei edes kuulunut koe-alueeseen. En ole juurikaan hyötynyt mitenkään näistä aavistuksista, muuten kuin tuon koetehtävän osalta... Muilla samanlaisia?
Ennalta aavistukset
LCF
7732
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ei ole mitenkään harvinainen.. useimmilla kun osaat arvatakaan on sama kyky..
Mutta kuka pystyy vahvistamaan/kenellä muuten vain vahvistuu kyky niihin mittoihin että siitä todella on johonkin, on sitten harvinaisempaa..
Itsekin olen joskus ennalta aavistanut joitain asiota, esim. tekstiviestin saapuessa olen arvannut tarkalleen mitä siinä lukee sanatarkasti (lähinnä lyhyitä lauseita, vastauksena johonkin esittämääni kysymykseen), joskus olen päivällä ajatellut kirjoittaa vanhalle ystävälle johon en ole ollut yhteydessä yli puoleen vuoteen. En kuitenkaan sitten kirjoita, mutta illalla tulee tekstiviesti, ja ennenkuin edes katson keltä viesti on, ikäänkuin tiedän jo valmiiksi että se on juuri tältä kyseiseltä henkilöltä. Tietysti nämä voivat olla vain sattumiakin, mutta silti.
Kirjoitin ylemmäs omista kokemuksistani. Mulla kans ennaltatietämisiä. Eniten kuitenkin jonkun henkilön tapaamisesta, mutta on myös joitain muitakin.
tälläisistä on ainkin mulla juuri joka päiväsessä arjessaa apua.
näitä kun on ollut lapsesta asti niin ei niitä enään ajattele että onpas kummaan...pikemminkin jos ei tiedä niin ajattelee että ompas kumma kun en tuota tiennyt etukäteen.
mutta ovenkin osaan avata aivan että sitä edes soitetaan...tiedän vain että siellä on nyt joku kohta.
mutta kannattaa kehittää kykyä koko ajan...
ei siitä kaikille tietenkään hirvesti kannata puhua.
"mutta kannattaa kehittää kykyä koko ajan... "
Miten?
Kyky on yleisempi naisten, kuin miesten keskuudessa. Minullakin on se. Näkyjä kutsutaan etiäisiksi.
Sitä voi harjoittaa keskittymällä ja kun jotain tuollaista tapahtuu, niin yrittää pistää mieleen, mistä se laukesi ja niin edeli.
Neuvoja on vaikea antaa, koska aihe on tabu, eikä sitäpaitsi kukaan tiedä, mistä se johtuu.
Ehkä se on yleisempi naisten keskuudessa siksi että naiset puhuvat tälläisistä asioista herkemmin.
Tuli tos mielee että ku sanoit että kukaa ei tiedä mistä se johtuu ni mul ois ehotus mistä se vois johtuu. Katoppakö joillain ihmisellä on välillä sellain ego. Ego aiheuttaa sen että ei voi olla oma itsensä ja näin ollen yhteys sieluun on katki.. saattaa olla jopa niin katki ettei sielu "juttele" sulle ollenkaa. Mutta jos onki niin hassusti että on oma itsensä ja on yhteys omaan sieluun, ni aistii herkemmin asioita. Tai sielu aistii toisen sielun läsnäolon ja ilmottaa siitä sulle jne..
Voiskohan se mennä niin...? hmmm...?