Tuo otsikko ei tainnut nyt kyllä olla kovin onnistunut mutta toivottavasti siittä jotain käsittää!
Eli kysympä nyt että kuinka monella teistä tytöistä sattuu olemaan ystävänä joku poika??
Ei siis mitenkään seurustelu mielessä poikaystävänä vaan ihan kaverina???
Kertokaapa kuinka sellainen ystävyys oikein
teidän mielestänne toimii???
Miten sellainen ystävyys eroaa esim. samaa sukupuolta olevien ystävyydestä?
Aiheuttaako kuuluminen eri sukupuoliin jonkinlaisia jännitteitä??
Entä kuinka helposti pelkästä ystävyydestä tuleekin seurustelu-suhde???
Miyä etuja ja haittoja tällaisesta ystävyydestä on??
Kertokaapa kaikkea muutakin mitä mieleen tulee tästä aiheesta!!
Tietysti pojatkin voivat vastailla myöskin tähän aiheeseen jos heillä sattuu olemaan tyttöjä pelkästään kavereina jne.
Eli kysympä nyt että kuinka monella teistä tytöistä sattuu olemaan ystävänä joku poika??
Ei siis mitenkään seurustelu mielessä poikaystävänä vaan ihan kaverina???
Kertokaapa kuinka sellainen ystävyys oikein
teidän mielestänne toimii???
Miten sellainen ystävyys eroaa esim. samaa sukupuolta olevien ystävyydestä?
Aiheuttaako kuuluminen eri sukupuoliin jonkinlaisia jännitteitä??
Entä kuinka helposti pelkästä ystävyydestä tuleekin seurustelu-suhde???
Miyä etuja ja haittoja tällaisesta ystävyydestä on??
Kertokaapa kaikkea muutakin mitä mieleen tulee tästä aiheesta!!
Tietysti pojatkin voivat vastailla myöskin tähän aiheeseen jos heillä sattuu olemaan tyttöjä pelkästään kavereina jne.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jotkut mun parhaista kavereista on tyttöjä/naisia (ihan miten vaan).
Kyllähän sellainen ystävyys toimii hyvin, kunhan ei satu ihastumaan ystävään, kuten mulle kerran kävi. No, seurusteltiin 7 kk, ja sen jälkeen ollaan oltu vielä kavereita. Ei tosin yhtä läheisiä kuin ennen, mut kuitenkin. =)
On siinä eroa, et onko ystävä samaa vai eri sukupuolta. Poikana sanoisin, että tyttöjen kanssa tulee juteltua enemmän tunnepuolen asioista, kun taas jätkien kanssa niitä käsitellään hieman harvemmin.
Tyttöjen kanssa kaveeraamisesta on mulle ainakin ollut hyötyä sen verran, että oon ehkäpä hieman paremmin oppinut ymmärtämään miksi useat tytöt loukkaantuu niin hiton helposti.
Mulla on useempiakin jätkiä ihan vain kavereina. No mun puolelta se toimii uhan mukavasti, ei oo mitään jännitteitä ollut havaittavissa. Ja mä olen retkahtanut näiden kaveri poikien kaveriin. No mutta kyllä musta tuntuu, että osa niistä on vähän lähemminkin kiinnostunut musta, mutta sitä mä en halua. Se on niinpaljon helpompaa kun ollaan vaan kavereita. Ja se on niin erilaista hyppiä jossain jonkun poikaporukan kanssa kun tyttöjen. Ne on niin rentoja. Ja mä olen sillain kaverina suosittu niitten joukossa. Se on tosi mukavaa. Mun tyttökavereilla ei läheskään kaikilla oo poikia vaan kavereina. Sit ne aina selittää mulle, kuinka hyvässä tilanteessa mä olen. Ja niin mä olenkin, myönnän sen! Jotkut ihmiset ei vaan pysty tajuaan, että tyttö ja poika voi olla ihan vaan kavereitakin. Se on liian paljon jonkun pienille, ahdasmielisille aivoille. Taas hypin vähän aiheen ohi.
Mutta pointti oli että on poikia kavereina ja homma toimii (paria poikkeusta lukuunottamatta)
mun paras ystävä on ainaskin tyttö(itse olen siis poika), enkä ole koskaan edes ajatellut että alkaisin seurustelemaan hänen kanssaan.. rakastan häntä ystävänä mutta en ns. elämäkumppanina, hän on vähän ku sisko mulle mutta melkeenpä viel enemmän. elikkäs kyllähän se onnistuu. eroa sit samansukupuolen omaaviin ystäviini on se, että tälle naispuoliselle ystävälleni voin puhua huomattavasti avoimemmin, eikä meidän välillä(itse ainakan ole havainnut) ole minkäänlaisia jännitteitä..
toimii.. toimii..
ps: tiedä sitten miten liittyy asiaan.. mutta ajattelin, että saattaisi kiinnostaa--> olen 16w
Niin, kyl sae ihan hyvin toimii. :) ei mitään onkelmaa. Ehkäpä siitä tulee seurustelusuhde, jos kiinnostuu siitä äijästä xD mutta.. mul ei ainaka oo koskaa käyny sillain? ku ne on vaan kaverieta, hei yo man. :) Einkä mä mistään jännitteestä menis sanomaan? No se eroo vähän silleen, et ku ite sanoo et aijai katos kuin hyvännäkönen äijä, ni siinä on vähän se "ystäväpoika" et ai? :) siis et.. no IHAN kaikista asioista ei mennä niiten kans jupisemaan.. you know xD
Oon aina tullut paljon paremmin toimeen miesten kans,varmaan osittain siitä syystä et ei oo ikinä oikein ollu tyttöpuolisia ystäviä..Tai siis he tulivat kuvioihin vasta vanhemmalla iällä..
Mun paras ja ainut kaveri tällä hetkellä on mies,ollaan tunnettu jo lukemattomat päälle 13 vuotta..Hyvin vieläkin toimeen tullaan.. :)
Ainahan sitä jossain vaiheessa tajuaa et oo..Tossa on jotain erilaista ja niin edelleen..
Hienoa on et miehille pystyy puhumaan kaikesta..Kun naisille en puhu mitään..Lukuunottamatta siskoa jolle aina avaudun..
Miehet on rakastettavia otuksia,jotka särkevät liian usein tunteellisten naisihmisten sydämiä..
joo,mulla on nykyäään vain poika kavereina ko jotkut ämmät alko valittaa ko liikun liikaa poikien kans. NO mul on ehkä 5 kaverii jotka o likkoi ja poikii toistkymment. yleensä jätkien kans tulee heitettyy läppää,mut niille pystyy kyllä uskoutumaankin. suhde on aika harvinaist kaveri-jutuis mut mahdollisii
No siis mul on yli 5 poika kaverii...
Ja ihan hyvin on toiminut, joskus tosin tulee vähän riitoja, joita on joskus hankala selvittää... Ja joskus ne jätkät haluis olla vähän enemmän ku pelkkii frendei, mut muuten kyllä juttu toimii...
No keskusteluaihe on yleensä aikalailla erilainen, jne...
Joskus se tietenkin jännittää, jne, mutta kyllä siihenkin tottuu... Puheenaiheitakin on joskus kovin vaikea löytää...
Riippuu tyypistä...
En osaa sanoa...