Kuka muistaa BM-Volvo

Olihan aikalailla vastaavanlainen laite Ara-Mikko kuormaaja, oliko siinä pohjana fordson Major, tehtiin kai tuolla Turun suunnalla.Oli tosiaan traktori väärinpäin eli kuskin penkki oli käännetty ja nostolaitteiden paikalle oli rakennetuu kunnon kuormaaja.Oli kai 2-vetoinen ainoastaan ja tehtiin 60-luvun alkupuolella.Onkohan kellään muistikuvaa tuosta,enollani oli sellainen, keltainen väriltään.

Kunnon ilmiöillä on omat web-sivustonsa.
http://hem.passagen.se/baklastaren/index.html

Kukapa nuo vekottimet unohtaisi?

Työskentelin Helsingin satamassa 1970-74, välillä vakinaisena ja välillä tilapäisenä työntekijänä. Sain yleisahtaajan eli koneahtaajan koulutuksenkin, minkä jälkeen toimin enimmäkseen trukkisuharina.

Viimeisenä työpäivänäni toukokuussa 1974 sain alleni ensimmäistä kertaa juuri tuollaisen Volvo BM-pyöräkuormaajan, trukkihaarukoilla varustettuna. Päivä mätettiin tavaraa (lastulevyä, vaneria?) johonkin Finnlinesin Amerikan-linjan "superlineriin" (olisikohan ollut M/S Finnbuilder, kantavuus 14.270 tonnia?). Laiva oli joka tapauksessa "joka suuntaan avointa sorttia" eli siinä oli kansiluukut, sivuportit ja peräportti.

Ihan kiva peli oli tuollainen Volvo BM ajaa, kunhan trukkihaarukkakäytön kannalta äkäiseen kallistushydrauliikkaan tottui.

Volvo BM -maataloustraktoreiden historia päättyi 1985 siihen, että Volvo ja Valmet sopivat toimialarationalisoinnista ja traktorit jäivät sopimuksen mukaan Valmetin (sittemmin Valtran) huoleksi. Maansiirtopuolella Volvo huseeraa ilmeisesti edelleenkin, mutta nykyiset Volvo-pyöräkuormaajat ovat pyöräkuormaajan näköisiäkin, eivät enää "takaperin käännettyjä traktoreita".

Morjens,

ensimmäiset sellaiset olivat lähes suoraan traktorin alustalle tehtyjä (traktorina BM350).
Niissä oli mekaaninen vaihteisto ja kolmesylinterinen BM moottori.

Seitsemänkymmentäluvulla kone oli jo sitävarten suunnitellulla rungolla ja moottorina nelisylinterinen Volvo BM, vaihteisto oli turbiinikytkimellä. Vetotapoja oli kaksi vaihtoehtoa, "etuveto" tai neliveto.

Myöhemmin koneet kasvoivat edelleen, tuli kuusisykinterinen moottori ym. Mutta yleisilme säilyi samana eli isot pyörät edessä ja pienet takana ja ohjaamoon kulettiin edestä.

Noita LM218 ja LM620/640 tyypin koneita on paljon pikkusahoilla tai lautatarhoilla käytössä. Koneet ovat luotettavia mutta eivät ehkä kovin ergonomisia nykymittakaavalla mitattuna.

Maanviljelijöillä on niitä myös paljon käytössä mutta uudet tehokkaat nelivetotraktorit etukuormaajalla taitavat ne pikkuhiljaa syrjäyttää.

Mulla on LM 621 (etuvetoinen, turbiinikytkin, nelisylinterinen kone) omassa harrastekäytössä, nyt talonrakennuksen apuna. 14.000 tuntia mittarissa.

Mitä kannattaa erityisesti kattoo ostotarkastuksessa jos on ostamassa tuommosta lm218 volvoo kun on aika vieras mulle tuommonen härveli. Uudemmat linkkukoneet cat merkkiset tutumpia.... Entä mitkä paikat kriittisimpiä ettei osta remonttipommia heti riesaksi, tulisi polttopuuhommaan kyseinen laite???

Tehty umpiraudasta. Aikoinaan 80 luvun loppupuolella tein töitä tuollaisella. 4 veto. Aika kömpelö pyöritellä ja muistaakseni 4 veto ei toiminut, kuin hitaammalla alueella.
Veto momentinmuuntimella. Jos halusit kopista nousta ulos, kun kauha oli kohotettuna, piti kulkea kattoluukun kautta. Ainoa ovi oli aukeava etuseinä ja siloin oli etuaisojen poikkituki juuri oven edessä. Hidasta ja nopeaa aluetta ei voinut vaihtaa vauhdissa, piti kone pysäyttää. Jos nyt muistan asioita oikein... Kestävä laite ja on niitä nykyäänkin vielä nettikoneessa joskus myynnissä.

Kesko teetti Nuffield EKA kuormaajia joskus 60-70 luvulla Pyhtään Heinlahdessa jotain 200 kappaletta. Kuvia löytyy Nuhvi sivuilta. Niissä oli samanlainen ratkaisu eli käännetty kulkemaan toisinpäin ja oli jo kunnon kauhanvarret. Oli tehokas peli siihen- aikaan,sellainen oli TVH.n soramontulla kuormaamassa kun soraa ajelin.