olen kritisoinut kirjoja kymmenissä
maak. ja valt. lehdissä
tehnyt parikymmentä kirjaa
kuulun Suomen Arvostelijain Liittoon
en ota kritiikeistä maksua
mutta jutut on toimitettava
e-mailina ( anonyymi maili sopii kyllä)
maak. ja valt. lehdissä
tehnyt parikymmentä kirjaa
kuulun Suomen Arvostelijain Liittoon
en ota kritiikeistä maksua
mutta jutut on toimitettava
e-mailina ( anonyymi maili sopii kyllä)
Vastaukset 18
Vanhimmat
Koska varastaiset ne kuitenkin.
Koska varastaisit ne kuitenkin.
:)
Maailma muka tarvitsee kriitikoita. Onko just
turhempaa ammattikuntaa keksitty ?
minäkin ajan kirjailijat
itsemurhan partaalle
rrrraaauuuurrrrrr!!!!!
Mutta mitä sinä annat heille ? Ja miksi kriitikon
mielipide olisi sen arvokkaampi kuin minunkaan ?
Keskimäärin kuitenkin on niin, että kansa lukee
ja katsoo mitä lystää. Huolimatta jonkun
kriitikon positiivisesta tai negatiivisesta
palautteesta.
18 lastenkirjaa on tullut julkaistua
jokainen kritiikki on ollut minulle
tärkeä, niistä saa jotakin vinkkiä,
mihin suuntaan pitäisi kehittyä,
kohdalleni ei ole sattunut ns.
ilkeää kriitikkoa
Mitä sitten olet oppinut?
Kuka lukee kirjojasi?
Tuollaisen paragraafin takana ei ole ketään. Kuka
hän on?
Kuka minä olen, on yksi tärkeimmistä asioista,
joita kirjallisuus käsittelee.
Miten kritiikki voi kehittää minun hahmottumista?
Kaikki tämän kysymyksen ulkopuolelle jäävä on
kirjallisesti ajatellen teennäistä ja
merkityksetöntä. Värejä paketin päällä. Makua.
<<<<Kuka minä olen, on yksi tärkeimmistä
asioista, joita kirjallisuus käsittelee.
Miten kritiikki voi kehittää minun hahmottumista?
<<<<<<<
Ei kritiikki voikaan kehittää sinun
hahmottumistasi. Kritiikki voi kehittää sitä,
kuinka hyvin saat sanomasi perille lukijoillesi.
Jos ainoa motiivisi on kirjoittamalla käsitellä
omaa hahmottumistasi ja ei ole väliä sillä,
voitko pukea sen lukijan ymmärtämään asuun, niin
miksi sitten viedä teksti julkaistavaksi?
>Jos ainoa motiivisi on kirjoittamalla käsitellä
omaa hahmottumistasi ja ei ole väliä sillä,
voitko pukea sen lukijan ymmärtämään asuun, niin
miksi sitten viedä teksti julkaistavaksi?
Erittäin hyvin päätelty jep
Mutta miksi arvostat jonkun toisen mielipidettä
enemmän kuin omaasi. Oletko valmis vaihtamaan
tyyliäsi jonkun kriitikon palautteen takia ?
Ulkopuolisen mielipide on joskus
ihan "terveellinen", varsinkin jos
tämä on ammattikriitikko
Itse tätä kerjäsit.
Minän hahmottuminen rakenteellisesti globaalissa
mielessä on kirjallisen teoksen yksi
päälähtökohdista. Argumentti. Kirjallinen teos ei
pyri argumentoimaan ihmistä, kuten yrität tuossa
edellisessä väittää, vaan minää. Kirjallisen
teoksen yksi päälähtökohdista on että on olemassa
minä joka hahmottaa. Jos ihminen, tai ajatus
hahmottaisi, olisi teksti persoonallisesti
jäsentämätöntä. Kertomakirjallisuus on kuitenkin
pääsääntöisesti persoonallisesti jäsentyvää. Sen
lähes ainoa funktio on minän selittäminen.
Filosofisessa mielessä tämä on hyvin
mielenkiintoista, koska kirjallisuus ei pyri
selittämään olemassaoloa, vaan minää.
Teoksellisuus sisältää varsin paradoksaalisen
aspektin juuri tämän ominaisuutensa vuoksi.
Artifaktisuus on ajatukselliselta luonteeltaan
"tekeleellistä", eli abstraktia, olematonta,
muodollista. Kirjallisen teoksen on lähes
mahdotonta välttää persoonallisesti suuntautunutta
ajattelua. Ajattelun muoto ei ole artifaktista.
Artifaktisuus määritelläänkin asiayhteydessä ja
tekotavassa.
Mutta, toisin kuin muissa taiteen
ilmenemismuodoissa, kirjallisuudessa persoonan
ilmeneminen itse teoksessa on olennaista.
Kirjallisuus ilmentää ajattelemista, minän
toimintaa. Mitä rikkaammin kirjailija saa minän
näkymään, sitä selkeämmin lukija peilaa oman
minänsä tuntoja teoksen kautta. Sama sääntö pätee
esittävän taiteen saralla, kun puhutaan
verbaalisesta ilmaisusta.
mm. Tämän olen oppinut.
Minustakin päiväkirjat ovat kyseenalaista
kirjallisuutta.
Minusta ne ovat kyllä dokumentteja.
Tarpeellisuudesta voidaan olla montaa eri mieltä,
ja olen itsekin montaa eri mieltä.
Mutta tässähän oli kyse kirjoittamisesta ja sen
kritisoimisesta. Itse kohdistan huomion
kritisoinnin tarpeellisuuteen, ja kritiikissä
yleisesti kohdistettuihin keinoihin kirjoittaa.
Voi, taidatpa olla yksiksesi opetellut. Yritäpä
muotoilla mielipiteesi uudelleen niin, että
sanomasi olisi helpommin ymmärrettävää.
Nyt vastauksestasi jäi se vaikutelma, että et
oikein itsekään tiedä, mitä haluat sanoa.
Hyvin usein se, että ei oikein itsekään ymmärrä
asiaansa, paljastuu tuotetun tekstin
epämääräisenä paisutteluna ja ammattitermien
käyttönä. Puhumattakaan siitä, että lukijan on
vaikea löytää sisällöstä päätä saati sitten
häntää.
Ei se asia siitä muutu vaikka sinä et sitä
ymmärräkään. Et vaikka vääntäisi sen
rautalangasta. Kehottaisin sinua tutustumaan
siihen lyhyempään versioon.
Joka tapauksessa yksi kirjallisuuden tärkeimmistä
tehtävistä on minäkuvan hahmottaminen ja kaikki
muu sen ympärillä jotakuinkin turhaa sanoisinko
jopa tarpeetonta. Varsinkin kritiikin antaminen on
tärkeämpää lähinnä kriitikolle kuin
kritisoitaville ja yleensä se ei kehitä yhtään
mitään muuta kuin tapaa kritisoida. Kritiikin
ainoa hyöty on se hauskuus jolla sitä tehdään.
Tietenkään palautteella ei ole mitään merkitystä.
Eikä liioin keskusteluilla.
Puhumattakaan lukemisesta ja näkemisestä.
Kyllä ammattilaiset tietää paaremmin mitä kansan
kuuluu haluta ja kuuluu pitää hyvänä. Ovathan he
meitä muita viisaampia ja sivistyneempiä.
Ymmärräm halusi tehdä palveluksia muille, mutta
nyt intät meille olevasi tarpeellisempi kuin...,
niin mikä? Mistä sinä meotä kritisoit tässä
keskustelussa? Kritiikkiin, vai itseesi
suhtautumisesta?
Minusta on hienoa jos saat puuhastelua
harrastelijoiden tekstien parissa, ja teillä tulee
olemaan varmaan monia mieltä ylentäviä
keskusteluja. Jokaisella meistä on oma paikkansa
ja jokaista meitä tarvitaan tavallaan. Sinuakin.
Ja omassa paikassasi olet varmasti hieno ja hyvä
ihminen. Minusta on hienoa, että tekee joatain
ihan vaan sydämestään, kuten sinä.
Kritisoinnista olen kuitenkin edelleenkin samaa
mieltä kuin ennenkin.
Sinun pelleilyä ei tarvitse kukaan