Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Pakenen elämääni..

    Minä juoksen pakoon,
    lennän revityin siivin verta vuotava sydän
    seuranani.
    En pydähdy, en katsettani käännä.
    Minä pelkään menneisyyden taakan niskaani
    putoavan jos seisahdun.
    Sylistä syliin kuljen etsien kadotettua elämääni,
    onneni menetin.
    En usko huomiseen, vain yhden yön unohdukseen,
    vain yhteen hetkeen jonka taika aamuun katoaa.
    Enää en ole enkelisi, minä käteni kurkotin kohti
    pimeyttä,
    pienen sieluni huutaessa apua.
    Ääni hiljeni, sammui, katosi.
    Jäi vain kuori, jota ei voi enää täyttää. Kaikki
    on myöhäistä.
    Minä kuolin sisältä, ei minua enää eloon voi
    rakastaa.
    Silmissäni vain tyhjä, kylmä katse joka jokaisen
    tulevan katseen vaimentaa.
    Minä elän elämääni läpi lasien, jonne kukaan ei
    näe.
    Minun maailmani veren punaunen, minne kukaan ei
    tahdo kurkistaa, jota kukaan ei tunne.
    Uuteen aamuun herään vailla eilisen muistoja, ei
    niitä ole.
    Tuskani unohdin, pimeyteen upotin.
    Poltin kuvat menneisyyden,
    saaden ikuisen autuuden.
    1179
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 1

    Vanhimmat

    toi sun runon sisältö...
    pisti mut miettimään...

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    No angel kirjoitti:

    Minä juoksen pakoon,
    lennän revityin siivin verta vuotava sydän
    seuranani.
    En pydähdy, en katsettani käännä.
    Minä pelkään menneisyyden taakan niskaani
    putoavan jos seisahdun.
    Sylistä syliin kuljen etsien kadotettua elämääni,
    onneni menetin.
    En usko huomiseen, vain yhden yön unohdukseen,
    vain yhteen hetkeen jonka taika aamuun katoaa.
    Enää en ole enkelisi, minä käteni kurkotin kohti
    pimeyttä,
    pienen sieluni huutaessa apua.
    Ääni hiljeni, sammui, katosi.
    Jäi vain kuori, jota ei voi enää täyttää. Kaikki
    on myöhäistä.
    Minä kuolin sisältä, ei minua enää eloon voi
    rakastaa.
    Silmissäni vain tyhjä, kylmä katse joka jokaisen
    tulevan katseen vaimentaa.
    Minä elän elämääni läpi lasien, jonne kukaan ei
    näe.
    Minun maailmani veren punaunen, minne kukaan ei
    tahdo kurkistaa, jota kukaan ei tunne.
    Uuteen aamuun herään vailla eilisen muistoja, ei
    niitä ole.
    Tuskani unohdin, pimeyteen upotin.
    Poltin kuvat menneisyyden,
    saaden ikuisen autuuden.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu