kaupassa nähtyä äiti tulee kauppaan noin 5 vuotiaan pojan kanssa. poika lähtee juoksemaan ympäri kauppaa samalla tiputtaen hyllyiltä alas kaiken mihinkä ylttää, mitä äiti tekee??? juoksee pojan perässä hennolla äänellä sanoen, elä viitti... anna olla.. mitä jos menisit ulos odottamaan... ja jatkaa samaa rataa. poika jatkaa juoksua ja tavaroiden tiputtelua ja äiti jatkaa perässä kävelyä. kunnes kaupan henkilökuntaan kuuluva ihminen tulee, ottaa poikaa kädestä kiinni ja sanoo EI! nyt sinä lopetat tuon.
poika lopettaa... kääntyy kohti kauhistunutta äiti ja alkaa itkemään... mitä äiti tekee??? alkaa huutamaan henkilökuntaan kuuluvalle ihmiselle. että miten hän voi olla noin tyly lapselle ei pienelle lapselle saa sanoa ei. asiahan ei edes myyjälle kuulunut.
ja että äiti meinaa soitta myyjän esimiehelle tästä. seisoin vieressä ja mietin ei voi olla totta... tämmöisiäkö on nykyajan vanhemmat?
poika lopettaa... kääntyy kohti kauhistunutta äiti ja alkaa itkemään... mitä äiti tekee??? alkaa huutamaan henkilökuntaan kuuluvalle ihmiselle. että miten hän voi olla noin tyly lapselle ei pienelle lapselle saa sanoa ei. asiahan ei edes myyjälle kuulunut.
ja että äiti meinaa soitta myyjän esimiehelle tästä. seisoin vieressä ja mietin ei voi olla totta... tämmöisiäkö on nykyajan vanhemmat?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Toi kuullosti ihan kuin eräs tuttuni ja heidän lapsi olisi ollut kanssasi kaupassa.Aivan järjetöntä eikä mitään rajoja lapsella.Edestään löytävät....
että lapselle ei voi sanoa ei eikä kieltää mitään eikä muutenkaan tehdä mitään mistä lapselle voi tulla paha mieli.Äidit ja isät ovat lapselle kavereita eikä vanhempia.Onhan se hienoa että lapsien kaverit kehuvat että onpas sulla kivat vanhemmat kun teillä saa tehdä vaikka mitä.Piirtää nahkasohviin mustekynillä,potkia pleikkaria jne.saahan niitä nääs rahalla uusia.Teini-ikäisenä sitten äiti ja isi ostaa tupakat ja kaljat ja kenties ne vielä nautitaankin yhdessä kun me ollaan niin kivat äiti ja isi.Eikähän yksitoistavuotiasta voi enää viikonloppuna käskeä kotiin ennen puoltayötä,onhan ne kaikki muutkin siellä,äitä ja isi on niin kivoja .Onhan meitä moneen junaan...
Osuit kyllä naulan kantaan. Itse olen kaupassa töissä vaikka oikeasti olen pian opettaja. Noh, onhan siellä yhtä ja toista tullut nähtyä. Välillä on vaikea pitää suunsa kiinni kun on vielä kasvatusalan ihmisiä.
Mm. kerran eräs lapsi otti kassalta kynän ja alkoi piirrellä tarroihin, joita kassalla on (siis niitä että millä korteilla voi maksaa jne.). Isä ei tehnyt mitään, aloin olla vähän suu auki...isä ehkä huomasi ja sanoi heh, tää meidän lapsi on alusta asti taiteilija. Eikä hän tehnyt elettäkään kieltääkseen lasta sotkemasta. En kuitenkaan sanonut mitään. Joskus sanon lapsille, että älkää laittako sormia hihnalle kun ne leikkivät siinä, ja jotkut vanhemmat katsovat pahasti. Entisaikoina oli tapana, että yhteisö yhdessä sai kasvattaa lasta, mikä on minun mielestäni tietyissä rajoissa hyvä tapa. Minä ainakin olen ajatellut, että jos työtäni häiritään, minulla on oikeus sanoa siitä lapselle. Tietysti ystävälliseen sävyyn.
Kyllä toivoisi hiukan enemmän rajoja lapsille!
Jos lapsi laittaa käsiä liikkuvalle hihnalle, kannattaa siitä sanoa, vaikka vanhemmat eivät siitä tykkäisikään. Käsi voi nimittäin joutua hihnan väliin ja siitä voi tulla pahakin pipi. Minä ainakin olen erittäin kiitollinen, jos myyjä varoittaa lapsiani hihnan vaarallisuudesta.
Itselleni kolmen leikki-ikäisen kanssa kaupassa asiointi on tuttua ja myös tuo ettei lapset osaa siellä käyttäytyä.
Minä taas korotan ääneni ja kiellän lapsia; ehkä jopa joudun käsivarresta pitäen ohjaamaan oikeaan suuntaa.Jos sanon teatraalisesti kulmiani kurtistaen "äiti suuttuu nyt ja sitten mennään kotona päiväunille" niin kaikki muut kaupassaolijat tuijottavat minua kuin saastaista.Olenko tehnyt hyvän vai pahan työn?Teen niin tai näin aina joku valittaa
Älä välitä muiden katselusta, sinähän kasvatat omaa lastasi aivan oikein.Lapsi tarvitsee selvät rajat ja vanhempien kuuluu valvoa, että rajoissa pysytään.
Olen itse myös nähnyt joitakin vuosia sitten vastaavan tapauksen kaupassa,äiti alkoi huutaa myyjälle, kun tämä kielsi tavaroiden tiputtelun.
Nyt lapsi on huostaanotettu ja isompi lapsi lastenpsykiatrisella.Tämä on tietysti yksittäinen tapaus ja siihen liittyy paljon muutakin, mutta joka tapauksessa aikuisen on pidettävä ohjat käsissä.
Rakkautta ja rajoja!terv.Terkkari
itsekin kovaäänisenä usein komennan tyttöjä ja sitten muut kaupassa olevat katselevat,että onpa hirveä äiti...et varmasti tee pahaa työtä,hyvä äiti3.
ja jos äiti olisi taas torunut lasta olisi häntä arvosteltu siitäkin
Se on sitä nykyaikaa,se on vapaata kasvatusta ja lapselle ei laiteta mitään rajoja. Saa tehdä kaikkea ja mistään ei kielletä. Kyllä lasta pitäisi neuvoa, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä.
kyllä selkeät rajat lapselle on laitettava.Ns. vapaa kasvatus ei saa olla piittaamattomuutta ja liikaa suvaitsevaisuutta.Kaupassa käynnin opetteleminen olisi vaikka yksi esimerkki,miten lasta voisi neuvoa ja opastaa.Ja vanhempi muistaisi pysyä sovituissa rajoissa...