Minä olen iloinen
Kuin puukotettu koiranpentu
Mutta se ei haittaa
Ei vaikuta kuoreeni
Hiljaa hymyilen
Samalla kun revit sydäntä rinnastani
Sama kai tuo on
Hymyilen vain niin se on pian ohi
Veri valuu omasta elementistään
Pääsee pintaan
Hymyilen vieläkin
Kohta se on ohi, kestää vain hetken
Hetki on erilainen ihmisillä
Vuosia tai sekunteja
En vielä tiedä minun hetkeäni
Hymyillenhän sekin selviää
En vain luota enää hymyn parantavaan voimaan
Vain siihen kivuliaaseen ja painavaan peittoon
Mitä yksin nytkin kannan
Koska sinä saatana sen minulle työnsit.
Kuin puukotettu koiranpentu
Mutta se ei haittaa
Ei vaikuta kuoreeni
Hiljaa hymyilen
Samalla kun revit sydäntä rinnastani
Sama kai tuo on
Hymyilen vain niin se on pian ohi
Veri valuu omasta elementistään
Pääsee pintaan
Hymyilen vieläkin
Kohta se on ohi, kestää vain hetken
Hetki on erilainen ihmisillä
Vuosia tai sekunteja
En vielä tiedä minun hetkeäni
Hymyillenhän sekin selviää
En vain luota enää hymyn parantavaan voimaan
Vain siihen kivuliaaseen ja painavaan peittoon
Mitä yksin nytkin kannan
Koska sinä saatana sen minulle työnsit.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voi miten ahdistava runo! Upeaa tekstiä!
kiitos