Elikkä, tässä tammikuun alussa kävi ilmi, että avo-vaimoni on raskaana, nyt vain haluaisin tietää että minkäslaisia kokemuksi muilla iseillä on ollut, että onko vaimo ollut erityisen kärttyisä tms. Paniikkia tässä itsellä enään ei ole ollut, se on mennyt jo ohi, alkaa vain ärsyttämään aina välillä kun vaimokas alka mäkättämään jos olemme jostain vaikka 5 minuuttia myöhässä :)
Kaiken näköisistä kokemuksista saa kyllä sitten kertoa, luen niitä ilomielin ja toivottavasi niistä löytää jotain apuja tulevaisuuteenkin.
Kaiken näköisistä kokemuksista saa kyllä sitten kertoa, luen niitä ilomielin ja toivottavasi niistä löytää jotain apuja tulevaisuuteenkin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Naisen ottaminen talouteen on vähän kuin ostaisi Ladan; kitinää, ihmeellisiä vikoja täysin yllättäin jopa heti uutena ja kori alkaa nopeasti repsottamaan. Lada tosin voittaa toisinaan jaloin menon ja nainen voittaa menon käsin... Onneksi olkoon. Vauvat ovat kivoja!
PS: (avo)Vaimon kanssa ei kannata faktojen esittämisen jälkeen enää kinata; olet lähtökohtaisesti aina väärässä. Ota iisisti ja odota naisen temppuamisen menevän ohi. Nainen on hormoniensa orja. Etenkin raskaana ollessaan.
Nakutusta se on koko loppuelämä. Aika pian oppii erottamaan olennaisen nakutuksen epäolennaisesta ja päästämään sen epäolennaisen nakutuksen toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Jos ei - no, vaihtoehtoina on avioero tai stressi, verenpainetauti ja kuolema.
Muista kuitenkin, että naiset hyvin harvoin riitelevät asiasta. Joko nakuttavaa naista jurppii jokin ihan muu kuin riidan aihe tai hän riitelee päästäkseen selville mikä se hänen kantansa riidan aiheeseen oikeastaan on.
Faktalinjalle ei kannata missään nimessä lähteä. Siis jos nainen väittää sinun AINA myöhästyvän vähintään puoli tuntia tapaamisista, niin älä missään nimessä sano tämän myöhästymisen olevan vain viisiminuuttisen ja ensimmäinen kerta vaikka se totta olisikin. Silloin nimittäin mopo karkaa kaislikkoon, ja pahasti.
Trust me - kokemus puhuu.
No nuista kummastakin viestistä tuli selväksi nalkutus, jonka tiesin jo kylläkin, entuudesta tuttua :) ja myöskin se alkaa olemaan tässä pikkuhiljaa tuttua että olen aina väärässä vaikka olisin oikeassa, mutta se ei nyt minua niin haittaa, sehän siinä on tärkeintä että itse tiedän että olen oikeassa(jos olen...) ja muiden mielipiteet ei niin hirveänä vaikuta sen jälkeen enään, menevät toisesta korvasta kyllä ulos melkoisella vauhdilla.
Ootta te ihania!
Alko hymyilyttää, ku lukaisin ajatusvaihtonne. Kyllähän ladan tehtävä nakuttaa on, mutta joskus enemmän, joskus vähemmän.
Minun ladani nakutti älyttömästi ensimmäisen lapsen kohdalla (tyttö tuli), mutta toisella kerralla Lada tais vaihtua Bemariin, ku oli niin ihanaa kaiken suhteen. Myös siellä vällyjen välissä. (ja poika tuli)
Mies sanoikin jälkeen päin, että tehdään lisää poikia, jos raskaus on aina näin ihanaa.
no, kaipa sita parin kuukauden päästä aloitetaan...
Vauvat on ihania, onnea tulevalle isälle! Nauti kaikesta huolimatta!
Olemme yrittäneet jo puolitoista vuotta, ei vain tärpää. Sinulle kuitenkin paljon onnea ja riemullista odotusta. On vaimonkin "naputukset" unohdettu kun pieni tuhiseva suloinen nyytti lasketaan käsivarsillesi. Me jatkamme yritystä. Siskoni muuten synnytti pari kuukautta sitten, aivan ihana vauva. Olemme kummeja mieheni kanssa.
Kannattaa sitä vielä yrittää erittäin ahkerasti. Lapsihan on suuri lahja, jota kannattaa odottaa. Kiitoksia onnitteluista, niitä tässä on tullut jo vähän jokapuolelta ja paikasta :)