Näyttämöllä hymyilen.
En unohda vuorosanoja.
Väliajat vaikenen.
Näyttämön takana itken,
ei kukaan minua odota
enkä minä ketään kaipaa.
Täydellinen elämä,
niinhän ne sanovat,
mutta näyttämön takana itken.
En unohda vuorosanoja.
Väliajat vaikenen.
Näyttämön takana itken,
ei kukaan minua odota
enkä minä ketään kaipaa.
Täydellinen elämä,
niinhän ne sanovat,
mutta näyttämön takana itken.
Vastaukset 5
Vanhimmat
runosi kertoo ihan mun elämästä!kaikki sanoo sen
olevan täydellistä!onhan mulla kaikkee mut ei se
silti oo!oon yksinäin...mua pelottaa!=(en haluisi
vanheta,mut kaikki vaan lipuuu mun edestä ja
katoaa olemattomiin!mix kukaan ei voi tajuta!?
Niin sitä ihminen voi näyttää onnelliselta, eikä
kukaan huomaan miten sisimpään oikeasti
koskee!!!!!
Hieno runo!
kiitos, kun te molemmat piditte runostani!:)
välillä tosiaan vain tuntuu että pitää
jotain 'roolia' yllä ettei kukaan näe kuinka
huonosti menee, mutta kuitenkin toivoo että joku
huomaisi sen että on paha olla...äh, vaikea
selittää....
Minä tiedän tuon. Et periaatteessa halua näyttää
pahaa oloasi, mutta kuitenkin olisi ihana, jos
joku soisi pari lohduttavaa sanaa...
...juuri.:)