Olen jonkin aikaa lueskellut näitä sivuja. Kysymyksiä oli jo ennestään ja uusia on herännyt. Jotain olen itsekin kysynyt.
Vastauksia ja nimenomaan suoria vastauksia näyttää joskus olevan vaikeampi saada. Monasti pelkkä kysymys saa vlät hermostumaan. Miksi näin? Olen ymmärtänyt,että pidätte itseänne ainoina oikeina uskovina. Jos näin on, niin luulisi teidän ilolla vastailevan epätietoisten kysymyksiin. Eihän kysymys vahingoita,vai mitä? Hämmästyttävintä on se, että vlät eivät itsekään uskalla(onko totta?) kysyä kaikista asioista seurakunnassaan tuomion pelossa. Oikeassa uskossa ei luulisi olevan mitään salattavaa, jonka vuoksi kysymyksiä pitäisi pelätä.
Jos olen jotain käsittänyt väärin niin korjatkaa. Tarkoitukseni ei ole ärsyttää tällä viestillä.
Vastauksia ja nimenomaan suoria vastauksia näyttää joskus olevan vaikeampi saada. Monasti pelkkä kysymys saa vlät hermostumaan. Miksi näin? Olen ymmärtänyt,että pidätte itseänne ainoina oikeina uskovina. Jos näin on, niin luulisi teidän ilolla vastailevan epätietoisten kysymyksiin. Eihän kysymys vahingoita,vai mitä? Hämmästyttävintä on se, että vlät eivät itsekään uskalla(onko totta?) kysyä kaikista asioista seurakunnassaan tuomion pelossa. Oikeassa uskossa ei luulisi olevan mitään salattavaa, jonka vuoksi kysymyksiä pitäisi pelätä.
Jos olen jotain käsittänyt väärin niin korjatkaa. Tarkoitukseni ei ole ärsyttää tällä viestillä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei vanhoilliset tiedä kaikkeen vastauksia.
Eikä tarviikkaan tietää.
Usko ei ole tiedossa vaan uskossa.
Oletetaanko liikaa, että niille opetetaan jotain opin pikkuasioita ja että kaikki Vanhoilliset olisivat jotain kaikkitietäviä.
Usein vaaditaan heti vastauksia johonkin hämärään filosofiseen pohdintaan ja jos ei VL ole vastanut 5 min kuluessa niin aletaan jo heittää omia päätelmiä kun ne ei vastaa.
Sellainen ihmetyttää.
*voi ja uskaltaa ja se on helppoa ja lämmittävää se keskustelu
*mutta sitten kun omassatunnossaan tietää tekevänsä väärin ja sille pitäisi saada "lupa" uskonystäviltä, niin sittenpä varmastikin rupeaa pelottamaan
*siksipä monet kyselevätkin täällä kun saavat mieleisiään vastauksia ja "lupia"
Minä en lupaa mitään, mitä en lupaa.
Onkohan tuo avioero luvanvarainen vai kyselenkö sille lupaa olla olemassa.
Miksi kysyisin koska se on olemassa meistä ja mielipiteistämme huolimata.
Olen tässä jo rakasta kiistakumppaniani ja veljeäsi vlm-ää kaipaillut.
Hän taisi minulle suuttua eikä puhu ei pukahda juuri mitään..
Alkoholikiellon nyt vähän ymmätääkin, kun käyttää järkeä, mutta uskonvinkkeli näyttää suoremman kulman siihenkin asiaan.
Vastauksena siihen, miksi hermo menee niin herkästi, epäilen syyksi usein kysyttyä asiaa. Täällä "kasvottomien keskustelussa" ei huomaa uusia "naamoja", vain kysymysten otsikot. Jos ne sattuvat olemaan samoja parin viikon välein, se alkaa vakikirjoittajasta tuntua irvistelylle. Sitten vakikirjoittaja sortuu irvistelyyn. Ihmisiä me vain olemme. Huono työpäivä takana, nuhaiset lapset kotona. :)