könninkellokurssit eivät kiinnosta..
Missä normaaleihin, vapaisiin, suomalaisiin
miehiin on mahdollisuus tutustua ja päästä
juttusille!?
Aina sanotaan ettei baareissa ainakaan, mutta
työpaikkaromanssitkaan ei kiinnosta; varsinkaan
kun työkaverit lähinnä ovat naisia.
Jossainhan täytyy liikkua vapaalla jalalla esim.
tuhansia eronneita miehiä, miksi en koskaan
törmää heihin? vai päätyvätkö he kaikki samaan
mystiseen paikkaan kuin kadoksissa olevat
sukkaparit, hanskat ja sateenvarjot..
Missä normaaleihin, vapaisiin, suomalaisiin
miehiin on mahdollisuus tutustua ja päästä
juttusille!?
Aina sanotaan ettei baareissa ainakaan, mutta
työpaikkaromanssitkaan ei kiinnosta; varsinkaan
kun työkaverit lähinnä ovat naisia.
Jossainhan täytyy liikkua vapaalla jalalla esim.
tuhansia eronneita miehiä, miksi en koskaan
törmää heihin? vai päätyvätkö he kaikki samaan
mystiseen paikkaan kuin kadoksissa olevat
sukkaparit, hanskat ja sateenvarjot..
Vastaukset 15
Vanhimmat
Joo mihin tosiaan katoavat myös kaikki eronneet
ja vapaat naisetkin. Ja ennenkaikkea missä heihin
tutustuu ? Kumma juttu tämä nettikin tuntuu
olevan pullollaan yksinäisiä sieluja, mutta mikä
ihme heitä estää tapamasta toisiansa. Ettei olisi
se pesukoneen musta-aukko ? Minulle ainakin
sopisi jos joku kiinostunut tulisi ihan vaikka
juttusille. Eiköhän se siitä lähtisi ? Vaan
ujousko vai mikä vaivaa puolin ja toisin. Omaa
elämääni joku juttusille tuleva ainakin
piristäisi. Ja oikein vaan paljon. Kuka tietää,
ehkä mekin kuljemme tietämättä toistemme ohi :)
esim. sinä vietät ns. vapaa-aikaasi?
Kaupan kassajono ehkä ei ole kovin luonteva
paikka aloittaa keskusteluja- vai..
Vai onko niin, että arki sisältää niin
paljon "arkisia" askareita ettei ehdi viettämään
vapaa-aikaa?
Nurinkurinen koko yhteiskunta, mutta vaikka usko
jo onkin likipitäen mennyt niin toivo ei sentään!
Ainakin minulle olisi mieluinen yllätys jos
alkaisit juttelemaan vaikka kassajonossa. Pieni
kehu tai hauska heitto. Varmaan irtoaa hymyä ja
lämpöä. Mutta entäs sinä sitten ? Mistä
sinunlaisia sitten löytäisi ja lähestyisi
oikealla tavalla. Meitä könsikkäitä pidetään
nimittäin äkkiä tunkeilevina ja hankalina jos
vähän flirttailee.
minuun paikallisjunassa arkisin,usein VR:n
pikajunassa viikonloppuisin, lounasravintolassa,
kaupassa, kioskilla, postissa, lenkillä jne.
arkisissa paikoissa.
Lisäksi lähden kyllä mielelläni kerran, pari
kuukaudessa ulos syömään ja ottamaan muutaman
lasillisen. Lomillani matkustan mielelläni
ulkomaille.
En ole varsinaisesti yksinäinen; tuttuja ja
kavereita on yllin kyllin mutta kun olisi kiva
tavata ns. hengenheimolainen. Sellainen ihminen
joka on varustettu hurtilla huumorilla ja jolla
on terve itsetunto.
Flirtti onkin taitolaji; kohteliaisuus lämmittää
aina mutta röyhkeys luotaantyöntävää.
Vinkki: Jokaisen naisen silmiä on kehuttu jo
maasta taivaisiin eli kannattaa keksiä
omaperäisempiä aloituksia.
Samaa olen ihmetellyt aidan toiselta puolelta,
kuulemma Suomi on täynnä vapaita naisia, mutta...
Aikansa jaksaa käydä baareissa, mutta se ei ole
ratkaisu. Sinne porukka tulee seurassa pitämään
keskenään hauskaa, en minä ainakaan osaa tunkea
seuraan. Tosin olenkin ehkä poikkeuksellisen arka?
Kauppareissu voi olla hyvä idea vaikka tuntuukin
oudolta; jos joku ostaa ruokaa selvästi vain
itselleen (tai itselleen lapselle) niin siinä
voi olla vapaa ihminen? Tai sitten ei, mutta
elämähän on arpapeliä. Rohkeat menestyvät (minä
näköjään en)...
Kyllähän meitä on vapaalla siellä täällä. Taitaa
vain olla niin että ehkä et vain ole sattunut
meidän kulukureiteillemme. Omasta itsestäni
tiedän ainakin kertoa, että olen aika vaikea
tavoitettava. Työt vievät aikaa ja sitten on
harrastuksena laji joka ei ole kovinkaan yleinen,
niin hukassa varmaan ollaan etsijältä.
ei varmaan mistään koska minä ainakin haluan vähän aikaa ottaa happea .olise sen verran rankka suhde .10v.mulle riitti vähäksi aikaa seurustelut.ehkä sitten joskus taas
eronneita yksinäisiä miehiä, jotka siellä surevat
kohtaloitaan.
Tuo kaupassa puhuminen on hyvä juttu, siitä tulee
itsekin hyvälle mielelle kun tulee joku hyvä
juttu heitettyä. Ja palvelukin on parempaa
kun "seurustelee" myyjien kanssa. Otollisinta
aikaa on tuossa 7-8 välillä illalla, silloin
kaikkein kiireisimmät ovat jo käyneet kaupassa ja
ilmapiiri on muutenkin rauhallisempi
keskusteluille.
Toinen hyvä paikka on liikunnalliset harrastukset,
en tarkoita kuntosalilla itsensä näyttelemistä,
vaan esim. urheiluseura-toimintaa, sillä sinne on
valikoitunut tietynlainen terveellisemmät
elämäntavat omaksunut "mies-aines". Ja pyörii
meitä netissäkin....
Missä te komeat vapaat miehet luuraatte?
Baareissa ei näy, ei
kirpputoreillakaan "kierrätysosastolla" :)) eli
missäpäin Suomee niit löytyy?
taikka taksikopilla on ainakin niitä hanskoja
varjoja....ym ja miehiäkin löytyy...
Hei nimim. 'hukassa' !
Kuten huomaat, tässähän meitä on jonossa liuta
toinen toistaan mukavampia yksinäisiä miehiä.
Eikun valitsemaan ;)
Onnea elämääsi!
Olenkin saanut useita rakentavia ja asiallisia
vastauksia ilmeisen tervejärkisiltä mukavilta
miehiltä.
Enpä siis taidakaan vielä luopua toivosta, vaan
pidän silmät auki..
Kaikkea hyvää sinulle ja kaikille muillekin
hienoille tyypeille!
älä poistu vielä, täälläkin on yksi mies lisää,
joka arvostaa naisia. Tuli vain mieleeni eräästä
kirjoituksesta tällainen kohta: "Elämän
kiitoradalla on monenlaista kulkijaa. Monet
kiitävät ohitsemme, mutta joidenkin kohdalla on
pakko pysähtyä. Joku heistä jää ikuisesti mieleen"
ovat kauniita monestakin ihmisestä..
Nykyajan kulutushysteerisessä yhteiskunnassa vaan
monesti tuntuu, että kun tapaa hienoja ihmisiä
heillä on jo karmea kiire tutustua vielä
suurempiin persoonallisuuksiin.
Olisi kiva törmätä loistavaan ihmiseen joka
lopettaisi etsimisen ja kuikuilemisen aidan
toisella puolella vihertävään nurmeen, kun
olotila ja suhde on hyvä.
Pikajuoksu ihmissuhteesta toiseen luulisi jossain
vaiheessa kyllästyttävän. Miten käy ikääntyessä;
kenen kanssa muistellaan menneitä ja kenestä
otetaan tukea kun omat jalat jo heikkenevät?
Niin... noi baarit alkaa maistumaan puulta, ja
kesäsin tanssilavoillakin tapailee vaan ns.
varattuja miehiä... tai sitten siellä ovat
pariskunna ja kateeksi käy, kun ei itse ole
löytänyt sitä oikeaa tanssikaveria. Sanotaan et
Varsinais-Suomes on paljon sinkkui miehii...
mistähän ne mahtas löytyy. Pienen paikkakunnan
poikamiehet ku ei kiinnost sit pätkääkään!
Pitääkö luottaa kohtaloonsa, et se oikee tulee
vastaan lenkkipolulla, kaupan kassajonossa vai
missähän... mielenkiintoista ois tietää vaik
etukäteen. No vitsi... sanotaan, et etsivät
löytää, mut ei kauheesti viittis tuhlata aikaa
siihen ettimiseen... toivossa ehkä hyvä elää...