Onko ketään, jolle on tehty/tehdään suunniteltu pelkosektio Satakunnan keskussairaalassa? Kaipaan kovasti tietoa aiheesta joko täällä tai sitten voit kirjoitella suoraan sähköpostiini, oma operaatio edessä kesällä.
Kiitos!
Kiitos!
Pelkosektio/SKS
Paniikki
257661
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Moi!
Yhdelle tutulleni tehtiin satks:ssa sektio, koska hän pelkäsi synnytystä niin paljon, hänen kaksi aikaisempaa synntystään olivat olleet tosi ikäviä kokemuksia. Hän joutui kyllä kovasti taistelemaan asian puolesta, jotta sai tahtonsa läpi!
Mäkin saan kesällä vauvan, että nähdään ehkä synnärillä kesällä! Tsemppiä odotukseen!
Kiitos vastauksestasi, jos olet yhteydessä tähän kaveriisi, niin mitä luulet, olisiko hänellä máhdollisuutta ottaa yhteyttä sähköpostilla? Olisi tosi kiva vaihtaa ajatuksia!
heippa.. olen myöskin menossa synnyttämään satks:an heinäkuussa. ensimmäinen synnytys edelleen muistissa, nyt haluan sektion. np-ultrassa käydessä kätilön kanssa asiasta puhellessa hän ei suostunut puoltamaan asiaa, sanoi ettei voi suositella sektiota kenellekään. rakenneultra varattiin lääkärille jotta voin keskustella asiasta. olen päättänyt et jos eivät suostu sektioon suosilla, menen yksityisen kautta... sen verran kipeä asia edellinen synnytys edelleen on ja siitä on kulunut sentään kohta viisi vuotta. mutta ilmeisesti asiasta täytyy tosissaan taistella.
Itse kerroin peloistani Satakunnan Keskussairaalan äitiyspolilla ja toivoin sektiota.Minulle sanottiin vain,että kaikilla olisi vetoketju mahassa jos näin olisi tarkoitettu! Ja tokaistiin,että kyllä vauva mahtuu tulemaan...Synnytys pelotti minua,sillä olen laiharakenteinen ja pienikokoinen.Pääsin kyllä lantioröntgeniin vaatimalla ja yksi lantioni mitoista oli vähän alakanttiin,muut normaaleja. Repesin aika pahasti,vaikka vauva oli syntyessään reilusti alle kolmikiloinen! Mutta kauhistuttaa ajatella,että jos vauva olisi ollut yli kolmikiloinen,niin miten olisi käynyt! Missä yksityisellä tehdään keisarinleikkauksia ja mitä maksaa?
olen vasta ottamassa asiasta selvää... menossa yksityiselle gynekologille maaliskuun alussa. ei välttämättä maksa paljoakaan enempää kuin normaalistikaan, mut ilmoittelen vaikka kun tiedän enemmän.
kiitos tiedosta jo etukäteen! Eli kun saat tietää miten sektion saa yksityisesti plus muut tiedot asiasta, niin olethan niin ystävällinen, että kerrot meille muillekin!
Näyttää siltä, että ainakinh sitä Närhistä on syytä välttää... ;)
... et pääse välttämään Ylilääkäri Laila Närhisstä koska hänen kauttaan ainoastaan tehdään sektiopäätökset, ainakin suunnitellut sellaiset. Jot valmistauduhan huolella etukäteen jos aiot asiasi läpi saada....
...juuri kun huokasin helpotuksesta, kun SKS:n äitiyspolilla oli tosi asiallinen nuori naislääkäri, joka ei nauranut minulle, eikä halveksinut, vaan oli IHMINEN, vaikka yrittikin käännyttää ;) Kuvittelin, ettei minun tarvitse sitä Närhistä nähdäkään. (Pitääkö tosiaan mun mennä sen vastaanotolle, vai hoitaako se päätöksen mun lääkärini kanssa?)Jos vain suinkin tiedät/osaat antaa vinkkejä MIKÄ sille hirviölle menee perille, niin olisin erittäin kiitollinen avusta. Olen todella kauhuissani, jos joudun tämän synnytyspakokauhun lisäksi vielä jonkun sadistilääkärin vainoamaksi ja huonosti kohdelluksi koko loppuraskauteni ajaksi, en haluaisi, että raskauteni pilataan sillä tavoin.
Mutta kiitos siis varoituksesta!
Synnytin kolme vuotta sitten tyttäreni alakautta, repesin pahasti ja ,ponnistusvaihe pitkittyi eikä kätilö hakenut apua ennenkuin huusin suoraa huutoa apua. Niin karmaseva kokemus että en ole vieläkään uskaltanut päästää itseäni raskaaksi vaikka kovasti toista lasta haluaisimmekin. Sen verran olen tehnyt asian hyväksi että hain synnytyskertomukseni ja siellä jouduin puhutteluun ja saarnan kohteeksi vaikka menin selvyyttä hakemaan tai rohkaisua seuraavaan synnytykseen.SKS on erittäin vanhoillinen ajatusmaailma synnytyksen suhteen. Kaikki synnytykset ovat alatie synnytyksiä uhosi Ylilääkäri Laila Närhinen kun kerroin että minulle on ed. synnytyksen jälkeen heti sairaalasta lähtiessäni puhuttu että seuraava on mahdollisesti sektio, myös terveyskeskus lääkäri sanoin niin. Närhinen haukkui myös terv.kesk.lääkärin ettei ne tiä mitään jne. Omituista käytöstä!!!!! Eli mitään sympatiaa ja tsemppausta ei SKS saa että kannattaa varautua. VAikka Närhisen alaiset toista mieltä olisivatkin ei kukaan uskalla mitään tehdä tai sanoa, sairasta!!! Ihmettelen edelleen asiaa koska puhutaan palvelutyöstä että millä helvetin oikeudella SKS synnärillä voidaan olla noin nuivia ja kidutetaan mieluummin synnyttäviä äitejä????? Jos vain tietäisin minne kirjoittaa tai kehen ottaisin yhteyttä sen tekisin. Onko joku muu samaa mieltä asiasta ?
Olen käynyt nyt myös yksityisellä gynegologilla ja hän selvitti minulle juurta jaksain edellisen synnytykseni (mikä olisi pitänyt SKS synnärillä Närhisen työhön kuulua...) ja miksi mitäkin tapahtui sekä myös sen mitkä asiat vaikuttavat seuraavaan synnytykseeni. Kolme lantion mittaa ovat tärkeitä eli jos niitten yhteenlaskettu summa on reilusti yli 30 niin voidaan olettaa normaalipäisen (35cm) vauvan mahtuvan hyvin syntymään alakautta. Itselläni alin mitta oli 9 cm ja 10 cm täytyisi vähintään olla. Ja jos tuleva lapsi on suurempi kuin edellinen ( ed. oli 4kg) niin sektio on edessä. Ja se todennäköisesti on minulla edessä sanoi gynegologi.Hän lupasi olla myös tukenani SKS "vastaan" mahdollisessa tulevassa raskaudessani ja sen synnytyksessä. Loppuraskaudesta minut tai siis vauva kuvattaisiin että tiedetään minkä kokoinen on tulossa ja mahtuuko vai ei. Ekassa raskaudessani minulle vain naurettiin kun pyysin että minua tutkittaisiin onko lantioni ahdas vai ei. Yhtä tyhmä en ole enää seuraavalla kertaa.
Jos pelkää synnytystä voi olla varma että SKS:ssa yritetään käännyttää kaikin keinoin alatiesynnytykseen, täytyy heittäytyä todella hankalaksi ja ei lannistua vaikka sinulle naurettaisiin tai ivattaisiin tai muuta sellaista. LIIOITELKAA PELKOANNE , muuten teitä ei edes huomioida. Sitten on tietty psykologin kanssa juttelut ja lisää käännytystä jne. Mut jos uskoo asiaansa se kannattaa. Itse en aio enää vaarantaa lapseni terveyttä SKS synnärin masokistisen asenteen vuoksi!!! Pitäkää tekin puolenne =)
Joo Laila Närhinen on vastaan keisarinleikkauksia, itselläni vähän vastaavanlainen kokemus kuin sinulla eli yksi lantionmitta oli alakantissa,mutta onneksi vauvan päänympärys oli vain 33cm.Mutta jos olisi ollut yli kolmekiloinen vauva,niin olisin saanut toisen asteen repeämän sijasta varmaann kolmannen asteen.
Kun vaadin päästä lantionröntgeniin, niin Närhinen tokaisi,että hän kyllä hän kokemuksesta tietää,milloin vauva mahtuu tulemaan,mutta kirjoitti kuitenkin vihaisena lähetteen. Luuli että epäilemme hänen lääkärin taitojaan...Kun soitin tuloksista,niin joku hoitja kysyi toiselta,että saako niitä antaa minulle. Miksi ei sais? Sanoin että haluan tietää.Ja loppujen lopuksi ne minulle kerrottiin.
Minulle tuli todella paha mieli kun luin kirjoituksesi. Kyllähän me kaikki tiedämme että tässä maailmassa on monta inhottavaa ja kivuliasta asiaa, joille ei voi "mitään", mutta silti.
-Itse olen n.30-vuotias nuorinainen ja pelkään myös kovasti kipua. Sietokyky minulla on erittäin heikko. Olen alkanut ajattelemaan näitä asioita viime aikoina, kun olemme puhuneet lapsista mieheni kanssa. Olen tavallaan jo tehna itselleni selväksi, että minun ei ole "pakko" synnyttää alakautta. Kavereideni synnytyskertomukset vielä vahvistavat asiaa, valiettavasti.
Olen luultavasti ihan yhtä hyvä/huono äiti riippumatta siitä millä tavalla lapsi on tullut maailmaan. Riskit ovat nykyään aivan samaa luokkaa (siis alatiesynnytys - tai suunniteltu keisarinl.)Ainakin maassa, jossa asun tämä on aivan yleinen mielipide, en sitten tiedä ovatko suomalaiset lääkärit jostain syystä eri mieltä? Siis puhutaan aivan avoimesti keisarinl. puolesta.
Olen vielä miettinyt sitäkin, että mitä se muille itseasiassa kuuluu, mitä teen lapsiasioitteni kanssa. Sairaalan psykologin kanssako pitäisi pitää istuntoja. Minulla ei ole mitään tarvetta selitellä tätä asiaa kellekkään, jos en halua.
Entä eikö ihmisillä ole oikeus pelätä erilaisia asioita?
Pitäisikö lapsi/et jättää tekemättä pelon takia?
... niinkuin laulussa sanotaan. Ei vaan ihan tosissaan niin olen pahoillani jos kirjoittamani totuus sai sinulle pahan mielen. Otan osaa, tervetuloa "oikeaan maailmaan" ainakin Satakunnan keskussairaalan synnärin toiminnan suhteen. Voihan olla että Ylilääkäriä miellyttää sinun naamasi tms. niin saatkin sektion=keisarinleikkauksen ilmoittamalla että sen haluat ja et muuhun suostu. Uskon että hän nauraa päin naamaa niinkuin on lukuisille naisille tehnyt ennen sinua. Hän todennäköisimmin lähes suuttu ja voi ilmoittaa taas totuttuun tapaansa että naisilla olisi vetoketju mahassaan jos sektio olisi tapa jolla synnytetään.
Olen niin samaa mieltä kanssasi siitä että jokaisella naisella tulisi olla oikeus päättää miten synnyttää. Todellisuudessa niin ei ole, ei ainakaan SKS. Synnytyskivuissasi et enää pysty tekemään mitään kuin olemaan sairaalan kätilöitten ja lääkäreitten armoilla jotka pahimmassa tapauksessa ovat vielä ergonomisesti estyneitä hoitamaan synnytystäsi muussa asennossa kuin että makaat selälläsi kintut kohti taivasta.
Itse harkitsen synnyttämistä toisella paikkakunnalla tai siis että pääsen sektioon koska minut on tutkittu ja tiedetään ettei kannata yrittää synnyttää enää alateitse ahtaan lantion vuoksi. SAK:ssa minulle ilmoitettiin ettei valmiita sektioita ole. Eli ensin kituisin alatiesynnytyksessä kunnes huomattaisiin ettei lapsi tule niin vaikka se jo etukäteen on tutkittu ja sitten vasta tehdään sektio. Siihen en suostu. Kidutus on joskus ollut hyväksytty asia mutta ei enää.
Myös minulla on pahamieli edellisestä synnytyksestäni....ja meitä on paljon...
Moi taas,
Hyvä vastaus, jos tässä asiassa jotain hyvää löytää voisi..
Mähän asustelen täällä kauempana, mutta
ihmettelen vaan, ettei kukaan tee valitusta tuosta ihanasta, empaattisesta naisesta. Mehän (tai siis te jotka asutte suomessa)maksatte hänenkin korkean palkkansa verojen muodossa. Sairaala jota hän johtaa, on hänen työpaikkansa ja hän on itse vapaaehtoisesti hakutunut ammattiinsa ja jopa kauan (ei kai riittävän kauan?!)opiskellut tätä työtä varten.
Katsoin juuri yhden synnytysdokumentin, jossa kätilö painoi lapsen päätä suunnilleen kaksin käsin "takasin päin", hidastaakseen vauhtia, ettei lapsi tulisi liian nopeasti maailmaan ja jotta nainen välttyisi noilta repeiltymiltä. Myöhemmin naiset kulemma kiittävät kätilöä. Täällä kuuulemma kätilö joutuu ylihoitajan puhutteluun jos on ollut välinpitämätön noita asioita kohtaan. En tiedä miten suomessa toimitaan, eikä tietenkään yleistääkään voi. Jokainen sairaala on taatusti erilainen. Mieheni on ollut työharjoittelssa isossa sairaalassa keski-eurooppalaisessa kaupungissa jossa 2 milj asukasta.
Toivon että saat vielä monta ihanaa pullukka-vauvaa-jossain hyvässä sairaalassa jossa Sinua kuunnellaan.
Kevät terkuin elli
Minä en saanut synnyttää jakkaralla,vaikka olisin halunnut kokeilla,kun kätilö sanoi,ettei voisi avustaa minua siinä!
jos on niin varma,että haluaa keisarinleikkauksen ja uhkaa tehdä itsemurhan jollei siihen suostuta,niin miten asiaan suhtaudutaan,sanotaanko että siitä vaan?
Olen juuri samaa mieltä, hyvä vanhemmuus ei riipu siitä, miten synnyttää tai synnyttääkö - isät eivät synnytä ja voivat silti olla hyviä vanhempia. Ja todellakin: mitä kellekään vieraalle ihmiselle kuuluu, miten kukin päättää synnyttää.
Muutekin on hassua, että äitiys ja synnytysasioissa on niin tavanomaista puhua kaksoiskieltä: Toisaalta sanotaan, että sektio on vaikeampi oikeastaan kuin alatietynnys ja kuitenkin jotkut tuntuvat mittaavaan hyvää äitiyttä sillä, että on synnytetty alateitse - siis helpommaksi juuri väitetyllä tavalla.
Kun suunnittelen lapsentekoa, en voi kuin ihmetellä tätä kaikkea äitiys, "hyvä äiti" ja "huono äiti", "oikea synnytys", "väärä synnytys" vouhkausta. Olennaistahan kuitekin on, että isä ja äiti hoitavat lasta ja antavat aikaa ja rakkautta, kun lapsi on syntynyt. Synnytys ei ole äitiyden mitta ja äiti ei ole kuin lapsen toinen vanhempi, isällä on samat tehtävät: hoitaa ja rakastaa. Äitien syyllistäminen milloin mistäkin - oikeasta, luonnollisesta synnyttämisestä, lapsen hoidosta viimekädessä ja niin edelleen - on älytöntä. Ihan kuin republikaanipuolue olisi rantautunut Suomeekin fundamentalismissaan. Onneksi tälläkin palstalla on paljon fiksuja naisia ja miehiä, jotka haluavat hoitaa yhdessä lapsensa kunnolla eivätkä keskity siihen, millainen synnytys on "oikea" synnytys ja mitä kaikkia synnytyskipuja äidin on "velvollisuus" kestää nurisematta ja kiroamatta...
Moi taas kaikille!
Sekin pitäisi vielä muistaa, että emmehän me nuoret n.20-30 vuotiaat naiset olla tuota keisarinleikkausta mitenkään "itse keksitty" elämäämme "helpottamaan" vaan sehän on tosi vanha juttu...
Juu, keisarileikkaus on tosi vanha juttu. Mutta se "keksittiin" pelastamaan syntyviä lapsia erilaisissa hätätilanteissa. Sitä ei ole tarkoitettu pelastamaan nuorten (tai vanhempien) turhamaisten ja pinnallisten äitien vartaloita.
Vaikka leikkaussysteemitkin kehittyvät, ne ovat aina riski sekä äidille että lapselle. Ja siksi leikkaus pitäisi jättää käyttöön vain todelliseen lapsesta johtuvaan tarpeeseen.
Se on tosiaan tarkoitettu hätätilanteisiin, tai ehkä nykyään (elämme vuotta 2004)myös jopa turhamaisten, pinnallisten ja....pelokkaiden äitien "iloksi"?
Ja toi lapsen "tarpeeseen"? Ootko kuullut että synnytyksessä on lapsen lisäksi mukana myös nainen? nainen voi vaikka kuolla synnytyksen, siinä missä lapsikin. Piste.
...Kuka yksityinen lääkäri sinulla on? Kuulosti todella asialliselta, menen heti sen potilaaksi!!! Please, kerrothan!
Miksi keisarinleikkaus ei muka sovi helpottamaan lasten tuloa maailmaan, kun äiti pelkää tai muusta syystä haluaa? Toimenpide on nopea ja, jos äiti valitsee kokea jälkikivut, mikä ettei.
Yhteiskunnan tehtävä on parantaa ihmisten elämänlaatua. Jotkut kokevat, että keisarinleikkaus parantaisi heidän elämänlaatuaan - eli he sen haluaisivat. Miksi se ei käy?
Kummallista synnytysten mystifiointia ja paatosta. On puhuttu, että naisten pitäisi synnyttää enemmän. Tähän auttaisi, jos naiset saisivat syyllistämättä valita haluamansa synnytystavan ilman painostusta.
Jos joku haluaa "kokeilla rajojaan" tai "saada extreme kokemuksia" synnytyksessä, siitä vaan, mutta älköön pakkottako minua siihen. En halua todistella kelpoisuuttani äitinä tai naisena kestämällä synnytystuskia tai -pelkoja. Haluan mahdollisimman helpolla tavalla - jonka yhteiskunta voi tarjota - oman vauvani hoidettavakseni. On tyhmää kärsiä turhaan.
Lisäksi pelkään, että paha synnytyskokemus aiheuttaa synnytysmasennusta enkä senkään takia halua alatiesynnytystä: haluan jaksaa hoitaa vauvaani heti täyspainoisesti. Vauvan kannalta ei ole olennaista, onko hänet synnytetty alateitse vai keisarinleikkauksella. Alatiesynnyttämisen mainostaminen ja korostaminen sektion edellä tuntuu olevan äitien välistä kilpailua siitä, kuka saa parhaan äidin tittelin muiden äitien silmissä. Minua tällainen statuskilpa ei kiinnosta: haluan vain hoitaa vauvaani hyvin en päteä muiden äitien silmissä. Jep. Piste.
En usko, että auttaa. Me aiomme olle miehen kanssa yhteisrintamassa vaatimassa sektiota. Minä olen nuori 23 vee mutta mies on 34 vee, joten häntä ehkä kuunnellaan paremmin. Muutenkin toivon, että kahta sinnikästä ihmistä kuullaan paremmin kuin yhtä.
Rasittää etukäteen, se että ihmiset tuntuvat tietävän paremmin kuin minä, mitä minun kuuluu tehdä kehollani. Tuntuvat jopa omavaltaisesti silpovan sitä (Kätilö: "mä vähän napsasen tästä..." ja eppari napsahtaa, vaikka toisin oli sovittu etukäteen...).
Heti neuvolassa pyydämme pääsyä pelkopolille ja sieltä lääkärille. Täytyy silti valmistautua siihen, että voi olla, että joutuu alatiesynnytykseen - kaikesta huolimatta.
Satakunnan keskussairaalan synnytyssaleissa saa usein tosi tylyä palvelua! Itse olen 3 krt.siellä synnyttänyt ja 2krt.on salissa ollut erittäin tyly kätilö ja pilannut todellakin synnytykseni.Olen saanut kuulla jopa erittäin tylyjä huomautuksiakin.Ja viime kerralla nais apulaislääkäri ilmoitti,että hän ei suosi kipulääkkeitä ja ei antanut enempää,voitteko kuvitella.
Enkä todellakaan ole ainoa joka on sitä mieltä että Satakunnan keskussairaalan synntyssaleissa työskentelee useampiakin tylyjä kätilöitä,jotka todellakaan eivät sovi ammattiinsa!
Laila, Merja ja Outi ovat kykyihinsä nähden väärissä ammateissa. Vaikka yhteiskunta lähetti meille taloudellisen korvauksen tyttäremme "murhaajien" väärien ratkaisujen tekemien kohtalokkaiden seurausten takia, on tämä vuosipäivä (15.11.2003) meille aina todella vaikeaa aikaa. Toivon, etteivät yllä nimeltä luettelemani "lääkärit" enää lähettäisi lisää viattomia lapsia taivaaseen pois perheidensä luota! Älkää rakkaat ihmiset viekö lapsianne Satakunnan Keskussairaalaan!