Suullinen sopimus virallisessa kokouksessa

Pääsimme sopimukseen laillisessa jakokokouksessa
ja pari asianajajaa voi todistaa näin tapahtuneen.

Voiko vastapuoli vedota siihen, että suullista sopimusta ei tarvitse pitää. Asiassa ei tarvita enää kuin sopimusasiakirjan täyttö ja tässä tapauksessa heidän nimikirjoituksensa eivät sopimuksessa ole välttämättömiä.
7410
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Suullinen sopimus on aivan yhtä pätevä kuin kirjallinenkin sopimus. Ainoa ongelma on näyttää toteen mitä on sovittu.

Äänestä
  • Pitävä on, ellei ole kysymys jostain määrämuotoisesta oikeustoimesta (esim. kiinteistön omistusoikeuden siirtäminen), joka on tehtävä kirjallisesti. Määrämuotoiset eivät sido, jos laissa säädettyä muotoa ei ole noudatettu.

    Äänestä

  • rex kirjoitti:

    Pitävä on, ellei ole kysymys jostain määrämuotoisesta oikeustoimesta (esim. kiinteistön omistusoikeuden siirtäminen), joka on tehtävä kirjallisesti. Määrämuotoiset eivät sido, jos laissa säädettyä muotoa ei ole noudatettu.

    Tässä on kyseessä kuolinpesän jakosopimus ja määrätty pesänjakaja. Avustajani
    ja pesänjakaja voivat todistaa. Pesänjakaja oli jo laatimassa jakokirjaa kun 1
    kolmesta osakkaasta kääns8i takkia ja naureskeli, että se oli suullinen sopimus..

    Äänestä

  • Sopija kirjoitti:

    Tässä on kyseessä kuolinpesän jakosopimus ja määrätty pesänjakaja. Avustajani
    ja pesänjakaja voivat todistaa. Pesänjakaja oli jo laatimassa jakokirjaa kun 1
    kolmesta osakkaasta kääns8i takkia ja naureskeli, että se oli suullinen sopimus..

    Oikeuden määräämän pesänjakajan on ensisijaisesti pyrittävä sopimukseen jaossa. Elleivät osakkaat pääse sopimukseen, pesänjakaja suorittaa jaon laissa säädetyllä tavalla.
    Tässä tapauksessa pesänjakaja saattaa yrittää vielä uutta sopimusta. Ellei sitä synny pesänjakaja päättää jaosta ja kirjoittaa jakokirjan, joka tulee lainvoimaiseksi moiteajan päätyttyä.

    Mikäli pesänjakaja ei ole oikeuden määräämä, vaan osakkaiden yhdessä hankkima, hänellä on mahdollisuus tehdä jako vain osakkaiden sopimalla tavalla. Mikäli sopimukseen ei päästä, on kullakin pesän osakkaalla (perillisellä) oikeus hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä.

    Osakkaiden sopimuksilla ei ole merkitystä ennen jakokirjan allekirjoitusta.

    Äänestä

  • rex kirjoitti:

    Pitävä on, ellei ole kysymys jostain määrämuotoisesta oikeustoimesta (esim. kiinteistön omistusoikeuden siirtäminen), joka on tehtävä kirjallisesti. Määrämuotoiset eivät sido, jos laissa säädettyä muotoa ei ole noudatettu.

    Jotkut asiat pitää tosiaan sopia kirjallisesti. Ei sen puoleen, hyvähän se olisi sopia kaikki isommat asiat paperilla. Kun tuo miehen sana on kärsinyt pikkuisen inflaation.

    Äänestä

  • Tahra kirjoitti:

    Oikeuden määräämän pesänjakajan on ensisijaisesti pyrittävä sopimukseen jaossa. Elleivät osakkaat pääse sopimukseen, pesänjakaja suorittaa jaon laissa säädetyllä tavalla.
    Tässä tapauksessa pesänjakaja saattaa yrittää vielä uutta sopimusta. Ellei sitä synny pesänjakaja päättää jaosta ja kirjoittaa jakokirjan, joka tulee lainvoimaiseksi moiteajan päätyttyä.

    Mikäli pesänjakaja ei ole oikeuden määräämä, vaan osakkaiden yhdessä hankkima, hänellä on mahdollisuus tehdä jako vain osakkaiden sopimalla tavalla. Mikäli sopimukseen ei päästä, on kullakin pesän osakkaalla (perillisellä) oikeus hakea käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä.

    Osakkaiden sopimuksilla ei ole merkitystä ennen jakokirjan allekirjoitusta.

    "Osakkaiden sopimuksilla ei ole merkitystä ennen jakokirjan allekirjoitusta"
    Näin se on ja toimii käytännössä.
    Sopimuksen synty on usein monivaiheinen prosessi, jota osakkaat helposti tulkitsevat kukin odotustensa mukaisesti.Vasta tarkka jakosopimuksen teksti kertoo yksiselitteisesti sen mitä on sovittu.

    Äänestä

  • TJ.. kirjoitti:

    Jotkut asiat pitää tosiaan sopia kirjallisesti. Ei sen puoleen, hyvähän se olisi sopia kaikki isommat asiat paperilla. Kun tuo miehen sana on kärsinyt pikkuisen inflaation.

    Sopimukseen päästiin ja sen sisältö on meille aivan selvä joka kohdassa. Jakokirjaan ei voi laittaa mitä hyvänsä vaan tämä 6 h neuvoteltu sopimus saa kirjallisen muodon ja pesänjakaja alekirjoittaa sen. Se on jokaisen henkilökohtainen asia sitoutuuko olemaan moittimatta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Sopija kirjoitti:

Pääsimme sopimukseen laillisessa jakokokouksessa
ja pari asianajajaa voi todistaa näin tapahtuneen.

Voiko vastapuoli vedota siihen, että suullista sopimusta ei tarvitse pitää. Asiassa ei tarvita enää kuin sopimusasiakirjan täyttö ja tässä tapauksessa heidän nimikirjoituksensa eivät sopimuksessa ole välttämättömiä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu