eikä tunnu helpottavan.
Ystäväni menehtyi äkillisesti,
kuolinsyytä tutkitaan.
Huomenna pitäisi saada tietoa,
vaikka tänäänkin jo luvattiin kertoa.
Olen laittanut jäihin kaikki asiani,
vasta tänään yritän jotenkin alkaa elämään.
Nuorin tyttäreni otti asian kaikkein raskaimmin,
mutta alkaa päästä jo jaloilleen.
Kunpa tämä epätietoisuus päättyisi pian.
Kunpa hänen vanha äitinsä kestäisi murheen.
Kunpa osaisin tehdä jotakin!
Tänä yönä kirjoitan Ystävälleni Runon.
Muuta en osaa.
Ystäväni menehtyi äkillisesti,
kuolinsyytä tutkitaan.
Huomenna pitäisi saada tietoa,
vaikka tänäänkin jo luvattiin kertoa.
Olen laittanut jäihin kaikki asiani,
vasta tänään yritän jotenkin alkaa elämään.
Nuorin tyttäreni otti asian kaikkein raskaimmin,
mutta alkaa päästä jo jaloilleen.
Kunpa tämä epätietoisuus päättyisi pian.
Kunpa hänen vanha äitinsä kestäisi murheen.
Kunpa osaisin tehdä jotakin!
Tänä yönä kirjoitan Ystävälleni Runon.
Muuta en osaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kovasti jaksamista toivotan, kun en muuta voi.
Jokaisella on oma elämänkaarensa ja sille emme voi mitään. Jotenkin vain jälkeenjäävien on jaksettava murhe kantaa.
Älä kuitenkaan täältä jää pois, vaan tule kuten ennenkin, sillä ystävät tukevat murheen hetkellä.
Voi ystävä kallis...
Sinä rinnalla kulkenut oot
aina kun lohtua tarvitsin,
Miten kantaakseni ottaa
voisin osan taakasta harteiltas
Voin hiljaa vain olla
ja tukea täältä matkaas
Toivoa surun viitan kevenevän
päivä päivältä enemmän
Muistot ystävän sydän kätkee
kultaakin kalliimmat ikuiseen
Voimia sinulle ja pesueellesi!
osaa suruusi, enkä tunne osaavani sanoa nyt mitään tällaisen edessä. Ajatuksissani olet ja rukouksenkin taivaaseen lähetin, hyvä äiti.
Juicen sanoin:
"Katu täyttyy askelista, elämä on kuolemista.
Pane käsi käteen ollaan hiljaa..."
Hetki vain ja päivä kerrallansa.
Otan osaa suureen suruusi.
Toivon, että voisin kantaa taakastasi osan,
edes laskea käteni käsivarrellesi, tavalla tai toisella osoittaa myötätuntoani.
Jaksamista, huominen tulee ja tieto helpottaa.
Kiitän jokaista kauniista sanoista,
ne ihan oikeasti lämmittivät
ja tuli parempi olo.
Tiedän, että selviän tästä,
kaikestahan ihminen selviää, paitsi kuolemasta.
Nyt vain ottaa todella rankasti
ja vanne rinnan ympärillä puristaa edelleen.
Kiitos vielä jokaiselle,
vielä minä palaan,
entistäkin vahvempana. ;)