Olen varmaan yksi miljardeista saman ongelman kanssa riehuvista ihmisistä, vai olenko? Tarina on sinäänsä erikoinen, että kirjoittaja (siis minä)en tiedä mitään vastausta tähän ongelmaan. Olen elänyt nyt 2,5 vuotta saman henkilön kanssa tuntematta häntä ollenkaan. Hän ei ole väkivaltainen, Hän ei ole kiivas muuten vaan luonteeltaan, hän ei tunne MITÄÄN. Hän näki kasvoista kasvoihin eilen kuolevan ihmisen ja jatkoi kävelemistään, kuin mitään ei olisi tapahtunut. En tiedä miten tähän pitäisi suhtautua. Miten sinä suhtautuisit?
Mitä tää on?
Lost in space
51037
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pelkkä kuori - sisältä tyhjää ........ Tai paljon pelkoa ja ikävää , joita ei uskalla näyttää.
Täytyy sanoo että kuulostaa pelottavalta =( Kuinka sitten ylipäänsä olet ajautunut suhteeseen tämän henkilön kanssa? Oletko yrittänyt keskustella asiasta hänen kanssa? Ja entä miten kun jotain iloista tapahtuu, mikä on reaktio silloin? Onko teille sattunut hyviä/huonoja asiaoita suhteessa ja miten niihin reagoinu?
Mitä piti tehdä? Rupea itkemään ja rukoilemaan, älä kuole please älä kuole? Mitä olen tuntenut ihmisiä, niin itsekkäimmät selkäänpuukottajat oli nämä muka välittäjät, jotka itkevät jostain kanasta pienessä häkissä, mutta lähimmäisen ongelmat eivät liikuta pätkäkään. Muutenkin se joka peittää omat tunteen, kärsii sisällään kymmenenkertaisesti.
T: mies joka ei koskaan näytä tunteita.
Riippuu tilanteesta. Jos joku läheinen on kuolemassa, eikä kaverilta irtoa mitään tunnetta, voi olla syytä olla huolissaan. Joskin tämä voi olla kyseisen miehen tapa käsitellä surua.
Toisaalta, jos esim. itse saisin sydärin kadulla ja saisin jo apua, en välttämättä haluaisi mitään suurta kauhistevaa/itkevää ihmisjoukkoa siihen ympärille säälittelemään.
Siis et tiedä vastausta MIHIN ongelmaan? Jos tuo kuoleva ihminen ei ollut ketään tuttu, niin ketä voisi vähempää kiinnostaa... Ja vaikka se olisikin ollut joku tuttu, niin mitä sitten? Ihmisiä kuolee koko ajan ja se kuuluu elämään...
Kyseinen henkilö on luultavasti jo hyväksynyt elämän tosiasiat, toisin kuin sinä. Eli vastauksen ongelmaasi löydät luultavasti peilistä...