On järkyttävää,että jopa alle kuusitoista vuotiaille tyrkytetään lääkkeitä "masennukseen".
Ilmeisesti murrosikä ei enää ole muodissa.
Burn-outtia aina toiset välillä yrittävät mutta suurin osa tajuaa,että se on naurettavaa jos ei ole töitä edes vielä aloittanut....
Siis mitenkä nuoriso edes oppii ymmärtämään että tunteita on olemassa jos ne heti nuorina laitetaan kelmun taakse.
Teinien masennus
evian
27
2692
Vastaukset
- Masentunut nuori
Sun kannattais olla hiljaa kun et mistään mitään näytä ymmärtävä.
"On järkyttävää,että jopa alle kuusitoista vuotiaille tyrkytetään lääkkeitä " Niin eihän alle 16 vuotiailla voi olla masennusta. jos alle 16 vuotias väittää olevansa masentunut niin paskaahan se puhuu.
"Ilmeisesti murrosikä ei enää ole muodissa" Miten murrosikä ja masennus liittyy toisiinsa?
"Burn-outtia aina toiset välillä yrittävät mutta suurin osa tajuaa,että se on naurettavaa jos ei ole töitä edes vielä aloittanut...." Sä et vissiin oo ikinä opiskellu? (tai et aineskaan tiedä millasta se nykyään on)
"Siis mitenkä nuoriso edes oppii ymmärtämään että tunteita on olemassa jos ne heti nuorina laitetaan kelmun taakse." Mä sairastuin masennukseen 15 vuotiaana, oon nut 20v ja vieläkin kärsin masennuksesta. 3 itsemurha yritystä, masennusta, yksinäisyyttä (kavereita ei oo) paniikki häiriöitä, sosiaalisten tilanteiden pelkoa ( mä oon 5 vuotta ollu vaan kotona kotona) NIIN MITEN NUORET OPPII YMMÄRTÄMÄÄN TUNTEITAAN?
Kyl mä lukion kävin ja autokoulun, mut eipä ollu ystävii, 3v kävin lukiossa, enkä keheekään tutustunu, istuin vaan yksin luokan perällä!
SIINÄ SULLE TUNTEIDEN YMMÄRTÄMISTÄ!- Neena
Siis täysin samaa mieltä.
Älä välitä näistä hörhöistä, joilla ei ole aavistustakaan siitä mistä puhuvat. - että
Neena kirjoitti:
Siis täysin samaa mieltä.
Älä välitä näistä hörhöistä, joilla ei ole aavistustakaan siitä mistä puhuvat.Olet siis sitä mieltä, että jos masentaa niin pää täyteen lääkkeitä ja kaikki on hyvin? Luulen, että Evian kauhisteli juuri sitä, että lähes lapsille aletaan syöttää masennuslääkkeitä. Tuskinpa vaan se on monessakaan tapauksessa ainoa oikea hoitomuoto. Alkuvaiheessa varmaan olisi paljon tärkeämpää keskusteluapu asiantuntijan kanssa(siihen olisi päästävä kaikkien halukkaiden)ja pohtia miksi "ahistaa" ja voisiko asialle tehdä jotain. Lääkehoito voisi olla jonkinlaisena tukena jos siitä katsottaisiin olevan apua. Kaikkiahan ei mikään hoitomuoto auta, ei edes vahvat lääkkeet
- evian
sinulla tuntuu olevan ja vaikeuksia matematiikassa.
Kuten myös luetun ymmärtämisessä ja ihmissuhteissa.
Mitkäköhän lääkkeet noihin auttais? - Neena
että kirjoitti:
Olet siis sitä mieltä, että jos masentaa niin pää täyteen lääkkeitä ja kaikki on hyvin? Luulen, että Evian kauhisteli juuri sitä, että lähes lapsille aletaan syöttää masennuslääkkeitä. Tuskinpa vaan se on monessakaan tapauksessa ainoa oikea hoitomuoto. Alkuvaiheessa varmaan olisi paljon tärkeämpää keskusteluapu asiantuntijan kanssa(siihen olisi päästävä kaikkien halukkaiden)ja pohtia miksi "ahistaa" ja voisiko asialle tehdä jotain. Lääkehoito voisi olla jonkinlaisena tukena jos siitä katsottaisiin olevan apua. Kaikkiahan ei mikään hoitomuoto auta, ei edes vahvat lääkkeet
Vaikeasti masentunut ihminen, vanha tai nuori, ei pysty ottamaan vastaan minkäänlaista terapiaa tai keskusteluapua, ennenkuin hänet on saatu lääkityksellä sellaiseeen kuntoon että pystyy edes keskustelemaan.
Masennus ei todellakaan ole mitään "ahistusta" vaan tuskallinen, hegenvaarallinen ja vaikeasti invalidisoiva sairaus.
Miksi eniten mielipiteitä asiasta on juuri teillä, jotka ette selvästi tiedä asiasta yhtään mitään eikä aiheesta ole minkäänlaista kokemusta. - auta
Neena kirjoitti:
Vaikeasti masentunut ihminen, vanha tai nuori, ei pysty ottamaan vastaan minkäänlaista terapiaa tai keskusteluapua, ennenkuin hänet on saatu lääkityksellä sellaiseeen kuntoon että pystyy edes keskustelemaan.
Masennus ei todellakaan ole mitään "ahistusta" vaan tuskallinen, hegenvaarallinen ja vaikeasti invalidisoiva sairaus.
Miksi eniten mielipiteitä asiasta on juuri teillä, jotka ette selvästi tiedä asiasta yhtään mitään eikä aiheesta ole minkäänlaista kokemusta.Kun olet noin kaikkitietävän viisas, niin miksi et sitten auta? Apuahan monet masentuneet juuri ovat kyselyissään kaivanneet.
- äitee::::::
Neena kirjoitti:
Vaikeasti masentunut ihminen, vanha tai nuori, ei pysty ottamaan vastaan minkäänlaista terapiaa tai keskusteluapua, ennenkuin hänet on saatu lääkityksellä sellaiseeen kuntoon että pystyy edes keskustelemaan.
Masennus ei todellakaan ole mitään "ahistusta" vaan tuskallinen, hegenvaarallinen ja vaikeasti invalidisoiva sairaus.
Miksi eniten mielipiteitä asiasta on juuri teillä, jotka ette selvästi tiedä asiasta yhtään mitään eikä aiheesta ole minkäänlaista kokemusta.Olet aivan oikeassa.
Tavallinen talliainen joka ei ole "kokenut" sairaalloista masennusta, ottaa masennuksen tyyliin; "kyllä se nuoruusiän aptia siitä menee kun ottaa itseään niskasta kiinni, niin oli minullakin paha olo nuorena"
Mutta kun paha olo ja masennus onkin aivan eri asia.
Siksi kehoittaisinkin kaikkia vanhempia,joiden lapsilla on paha olo hieman syventymään tuon lapsen pahaan oloon ja tarkistuttamaan sitten se asiantuntijalla. Monelta ikävältä asialta vältyttäisiin jos vanhemmat tajuaisivat ajoissa lapsen/nuoren kärsivän masennuksesta
(kuten itsemurhat, alkoholi, huumeet, huono koulumenestys ja lintsailu ym).
Kiitos Neena hienosta mielipiteestäsi.
Tuossa joku jo "piikitteli" sinua sanomalla -no mikset auta?-
Minusta sinä juuri autoit tuolla mielipiteelläsi.
Mitään muuta apua masentunut ei voi tältä palstalta hakea kuin neuvoa, mihin ottaa yhteyttä ja kannattaako ottaa yhteyttä.
Jokainen joka hiukankin epäilee pahan olon olevan masennusta menkää ihmeessä kertomaan siitä vaikka koulusairaanhoitajalle, jos omat vanhemmat eivät tajua etsiä ja antaa ohjausta eteenpäin.
Onneksi otin lapseni pahan olon todesta, sillä psykiatri sanoi, että tyttäreni on selvästi masentunut ja aloitettiin lääkitys.
Tämä "tehoyhteiskunta" joka on jo koulumaailmassa ei suosi herkkiä ihmisiä.
Kiitos vielä kerran Neena kirjoituksestasi. - assistant
Neena kirjoitti:
Vaikeasti masentunut ihminen, vanha tai nuori, ei pysty ottamaan vastaan minkäänlaista terapiaa tai keskusteluapua, ennenkuin hänet on saatu lääkityksellä sellaiseeen kuntoon että pystyy edes keskustelemaan.
Masennus ei todellakaan ole mitään "ahistusta" vaan tuskallinen, hegenvaarallinen ja vaikeasti invalidisoiva sairaus.
Miksi eniten mielipiteitä asiasta on juuri teillä, jotka ette selvästi tiedä asiasta yhtään mitään eikä aiheesta ole minkäänlaista kokemusta.Tuossa rinnakkaisella "Mielenterveys" palstalla oli nimimerkki Ritan kirjoitus otsikoituna "Masennuslääkkeet ja lapset". Siinä Rita kauhistelee lääkehoidon käyttämistä lasten masennustiloihin, perustellen asiaa brittitutkimukseen, jossa oli löydetty yhteyksiä mielialalääkkeiden vaikutuksista kohottaa lasten itsetuhoista käyttäytymistä. Kirjoitin sinne muutaman sanan lasten masennuksesta. Mielestäni Sinä samoin kuin nimimerkki äitee;;;;;;kin olette täysin oikeassa puolustaessanne lääkehoidon tarpeellisuutta masennustilojen hoidossa. Olen sanonut joskus aikaisemminkin näillä palstoilla, että hoitamaton vaikea masennus on tappava tauti eikä sairautta voida vähätellä eikä yrittää lakaista maton alle. Vastuu lasten ja kouluikäisten nuorten hoitoon ohjauksessa on ensi sijaisesti vanhemmilla. Vanhempien tulisikin oppia tuntemaan lapsiaan niin, että nuo masentuneisuuden moninaiset tunnusmerkit havaittaisiin ajoissa ja hoito voitaisiin aloittaa heti oireiden tultua ilmi. Näin tervehtymisen ennuste paranisi huomattavasti ja tarpeeton tuska jäisi kokematta. Ammattinsa osaavat lastenpsykiatrit kyllä hoitavat työnsä onneksi vastuullisesti ja hyvin.
- äitee::::::
evian kirjoitti:
sinulla tuntuu olevan ja vaikeuksia matematiikassa.
Kuten myös luetun ymmärtämisessä ja ihmissuhteissa.
Mitkäköhän lääkkeet noihin auttais?Minulla on hieman sellainen tunne, että et ole nyt edes asialla vaan haastat riitaa.
Tuo edellinen kommenttisi oli niin asiaton ja aivan vailla mitään järkeä.
Tarkistaisitko ensin oman asenteesi ennen kuin tulet tällaiselle palstalle, jossa on herkkiä ihmisiä, huutelemaan tuollaisia mielipiteitä.
No ainakin tuon edellisen lausuntosi perusteella olemme kaikki lukijat varmaan sitä mieltä, että sinä et yksinkertaisesti tiedä asiasta yhtään mitään, joten kommenttisi jää omaan arvoonsa.
Toivotan kaikkea hyvää elämääsi. Toivon myöskin, ettet koskaan joudu tekemisiin sairauden nimeltä masennus kanssa. Tuon sairauden kanssa elämiseen vaaditaan pitkämielisyyttä,järkeä ja tunneherkkyyttä.
Kaikkea hyvää sinulle toivottaen, äitee
- ????
80% akateemisista opiskelijoista on sitä mieltä, että saavat burnoutin kesken työuran. Heistä ei monikaan ole ehtinyt aloittaa duunissa.
Samaa vois sanoa "teineistä", kyllä sielläkin ongelmat on yhtä todellisia, mutta siinä iässä vaan tulevaisuutta ajatellen paljon radikaalimpia.
Evian pyydän, ota selvää, älä leiki tulella ilman tietoa. Se voi koitua kohtalokkaaksi jollekin. Ajattelevana varmaan ymmärrät tämän. Jos taas saat nautintosi toisten tuskasta - hakeudu hoitoon, oikeasti, itsesikin puolesta. - wastedone
Kyllä lääkkeet on vähintään yhtä tärkee apu kun keskusteluapukin. Itse olen ollut masentunut 11-vuotiaasta lähtien. Traumaattisia kokemuksia lapsuudessa, läheisten ihmisten menettämisiä. Aluksi en tajunnut hakea apua, olinhan vasta lapsi, ihmettelin vain jatkuvaa alakuloisuutta ja väsymystä.
Todellinen masennuksen ja ahdistuksen kierre alkoi ollessani 18v. Huumeet ja alkoholi tuli kuvioihin. Tuhoisa yhdistelmä masennuksen kanssa. Huumeiden pimeä puoli selvisi minulle liian myöhään. Itsemurha yrityksiä on ollut, sosiaalisten tilanteiden pelkoja, laitoshoitoa puolitoista vuotta. Lääkkeitä todennäköisesti joudun syömään vuosikausia. Tätä kirjoittaessani olen 21v.
En voisi kuvitellakaan elämää ilman lääkkeitä. Sitä tuskaa, ahdistusta ja masentuneisuutta EI KERTA KAIKKIAAN KESTÄISI ilman lääkkeitä.
Tarinani kokonaisuudessaan:
http://www.sunpoint.net/~wastedone - iloton
Oon 16 ja mun masennus alkoi kuudennella,mut kasilla paheni. Oon käyny psykologilla ja toisella käynnillä tarjosi suoraan lääkkeitä ja psykiatrilla käyntiä. Lopetin,koska mun tarkoitus oli vain jutella...
Nyt masennus pahentunu vaa entisestään.
Ja tää ei oo mitää pelkkää alakuloisuutta,vaan
kellon ympäri olevaa itsetuhoista ajattelua,sekä itsemurhan miettimistä. - asiasta
jätäpä sinä nuorten psyyken hoitaminen niille, jotka sen taitavat. kannanottosi taitaa olla 1900 -luvun alkupuolelta.
onneksi meillä on sentään nykypäivänä saatavissa hyvää ja asiantuntevaa apua nuorillekin, joilla koko elämä edessä ja persoonallisuus kehittymässä.
rohkeasti vaan nuoret apua hakemaan, ja kyllä lääkäri tietää milloin lääkitystä kannattaa suositella ja siitä apua- ei lääkkeitä turhaan määrätä. lääkkeillähän yleensä saadaan nopeampaa apua ja kyllä terapia siinä ohessa alkaa auttaa... - klowni
Kuulostaa siltä,että et taida täysin ymmärtää,mitä on masennus. Se ei ole pelkkä tunne,se on sairaus.
On totta,että liian helposti jaetaan lääkkeitä nykyaikana nuorille ilman että syytä tarkemmin tutkittaisiin. Itsekin koin saman,mutta täytyy muistaa,että ilman hoitoja ja lääkityksiä vaikeasta tai keskivaikeasta masennuksesta on lähes mahdoton selvitä. - äitee::::::
On järkyttävää kuulla, että vielä tällä vuosituhannella on ihmisiä, jotka eivät tiedä mikä sairaus on masennus ja että se yleensä on sairaus.
Oikea psykiatria erottaa kyllä teini-iän "angstin" ja masennuksen, joten jätetäänpä tämä maalliikkojen diagnotisointi kokonaan.
Itsellenä puhkesi sairaalloinen masennus joskus aikoinaan 16-vuotiaana. Silloin ei ollut muuta hoitoa kuin "hullujen huone" ja lääkkeetön terapia eli puhuminen ja vuosi kestävä tuska
(ihme että olen vielä hengissä)
Masennukseni diagnisoitiin pernnölliseksi
(suvussani on paljon tehty itsemurhia sekä on alkoholisoituneita ihmisiä)
ja aivojen aineenvaihdunnasta johtuvaksi.
Oma tyttäreni on nyt 15-vuotias. Vein hänet apaattisuuden takia varmuuden vuoksi psykiatrille.
Psykiatri määräsi oitis lääkekuurin. Onneksi, sillä nyt tyttäreni on aivan kuin eri ihminen.
Nämä ovat niitä sairauksia, joita kaikki eivät ymmärrä eivätkä edes sairauksina näe.
On vaan valitettavaa niiden lasten kohdalla, joiden vanhemmat eivät ymmärrä kyseessä olevan lääkärin/lääkehoidon vaatima olotila, sillä jos tuo apatia menee liiana pitkälle on siitä ikävät seuraukset, kuten itsemurhat, psykoosit ym. päihteiden väärinkäytöt.
Ottakaa hyvät vanhemmat lapsenne paha olo todesta, ennenkuin on liiana myöhäistä.
Ei lapsi osaa itse hakea apua ja kyllä asiantuntija (psykiatri) sitten sanoo, jos paha olo on vain pahaa oloa eikä tarvitse mitään erikoista hoitoa.
Ihan omien lastemme takia kannattaa tarkistaa mikä on tilanne, eikä odotella että alkaa "päässä paukkua".
Nykyaikana maailma on aika julma paikka ja jo nuorena ja lapsena koetaan kovaakin kilpailua kouluelämässä, ei siis ihme, että "herkimmät" sortuvat, mutta onneksi on apua saatavilla
Hienoa, että psykiatria on mennyt näin paljon eteenpäin ....... - fiona
teidän sokeaa uskoa lekureihin!
Vaikuttavat pysyvän sitkeästi puolijumalina.- äitee::::::
Joko sinulla ei ole omakohtaista kokemusta nuoren/lapsen sairaaalloisesta masennuksesta tai sitten olet tyhmä, mutta onneksi on nykyaikana valistuneita ihmisiä, jotka osaavat ohjata lapsensa saamaan apua, mikäli mielialan puolella tulee ongelmia.
Valoisaa ja vahvaa elämänkaarta sinulle toivottelen. - ????
äitee:::::: kirjoitti:
Joko sinulla ei ole omakohtaista kokemusta nuoren/lapsen sairaaalloisesta masennuksesta tai sitten olet tyhmä, mutta onneksi on nykyaikana valistuneita ihmisiä, jotka osaavat ohjata lapsensa saamaan apua, mikäli mielialan puolella tulee ongelmia.
Valoisaa ja vahvaa elämänkaarta sinulle toivottelen.Kenelle vastasit ja mihin kysymykseen?
Mitä tekemistä fionan tyhmyydellä on lääkäripalvonnan kanssa?
Tarkoitatko,että on oltava tyhmä jollei aseta lääkäreitä jalustalle?
Saattaa olla päinvastoin... - äitee::::::
???? kirjoitti:
Kenelle vastasit ja mihin kysymykseen?
Mitä tekemistä fionan tyhmyydellä on lääkäripalvonnan kanssa?
Tarkoitatko,että on oltava tyhmä jollei aseta lääkäreitä jalustalle?
Saattaa olla päinvastoin...Vastasin täällä esitettyyn mielipiteeseen siitä, että jolla ei ole omakohtaista kokemusta masennuksesta ei osaa sanoa mitään.
Ei ole välttämättä tyhmä jollei aseta lääkäreitä jalustalle, mutta täytyy olla melkoisen tyhmä jos ei usko selkeää lääketieteellistä tosiasiaa diagnosoidusta sairaudesta vaan kuvittelee sen johtuvan jostain aivan muusta......
Aina on kyseenalaistettava jokaisen ammatilaisen mielipide/diagnoosi, mutta olisi myös hyvä teitää, että joillakin on koulutus siihen mitä itse kuvittelee tietävänsä paremmin.
Itse en kyseenalaistanut enää oman teinini masennusta sen jälkeen kun psykiatri sanoi teinini olevan todella oikeasti masentunut.
Siihen saakka ajattelein, että tämä nyt saattaa olla sitä murrosiän tuomaa pikku apaattisuutta.
Onneksi en nyt luottanut itseeni vaan annoin koulutetumman ihmisen tehdä diagnoosi, sillä teinini on nyt kahden viikon lääkekuurin jälkeen aivan eri ihminen eli on normaalin oloinen nuori.
Minä kunnioitan erikoislääkärien kokemusta ja näkemystä asioista, ovathan he tehneet työtään jo monen monta vuotta, miksi nyt sitten yht´äkkiä minun teinini kohdalla sattuisi vika diagnoosi?
Onneksi on nykyaika, eikä enää ketään yritetä väen väkisin pitää "järjissään" vaan ymmärretään , että mielialan häiriö/sairaus on siinä hoidettavissa kuin mikä muukin sairaus/häiriö.
Ainakin äitinä minun itseni olotila helpottui huomattavasti, sillä enää ei tarvitse kuunnella marisevaa nuorta joka uhkaa tapaa itsensä tai jonkun muun harvase päivä kun mikään ei tunnu miltään. Sain iloisen ja nauravan teinini takaisin. Samalla sain itselleni iloisemman olon.
että sellaista.... - evian
äitee:::::: kirjoitti:
Vastasin täällä esitettyyn mielipiteeseen siitä, että jolla ei ole omakohtaista kokemusta masennuksesta ei osaa sanoa mitään.
Ei ole välttämättä tyhmä jollei aseta lääkäreitä jalustalle, mutta täytyy olla melkoisen tyhmä jos ei usko selkeää lääketieteellistä tosiasiaa diagnosoidusta sairaudesta vaan kuvittelee sen johtuvan jostain aivan muusta......
Aina on kyseenalaistettava jokaisen ammatilaisen mielipide/diagnoosi, mutta olisi myös hyvä teitää, että joillakin on koulutus siihen mitä itse kuvittelee tietävänsä paremmin.
Itse en kyseenalaistanut enää oman teinini masennusta sen jälkeen kun psykiatri sanoi teinini olevan todella oikeasti masentunut.
Siihen saakka ajattelein, että tämä nyt saattaa olla sitä murrosiän tuomaa pikku apaattisuutta.
Onneksi en nyt luottanut itseeni vaan annoin koulutetumman ihmisen tehdä diagnoosi, sillä teinini on nyt kahden viikon lääkekuurin jälkeen aivan eri ihminen eli on normaalin oloinen nuori.
Minä kunnioitan erikoislääkärien kokemusta ja näkemystä asioista, ovathan he tehneet työtään jo monen monta vuotta, miksi nyt sitten yht´äkkiä minun teinini kohdalla sattuisi vika diagnoosi?
Onneksi on nykyaika, eikä enää ketään yritetä väen väkisin pitää "järjissään" vaan ymmärretään , että mielialan häiriö/sairaus on siinä hoidettavissa kuin mikä muukin sairaus/häiriö.
Ainakin äitinä minun itseni olotila helpottui huomattavasti, sillä enää ei tarvitse kuunnella marisevaa nuorta joka uhkaa tapaa itsensä tai jonkun muun harvase päivä kun mikään ei tunnu miltään. Sain iloisen ja nauravan teinini takaisin. Samalla sain itselleni iloisemman olon.
että sellaista....ovat teinit myös nousuhumalassa.
Huom.Tällä en tarkoita ,että viinaa lääkkeeksi vaan lähinnä että vertaa näitä kahta keskenään. - äitee::::::
evian kirjoitti:
ovat teinit myös nousuhumalassa.
Huom.Tällä en tarkoita ,että viinaa lääkkeeksi vaan lähinnä että vertaa näitä kahta keskenään.Humalssa ollaan hilpeitä ja iloisia.
Masennuslääke on paljon parempi vaihtoehto pahaan oloon kuin alkoholi. Sitäpaitsi nykyaijan mielialalääkkeet eli ns. takaisinottajat eivät ole huumaavia aineita vaan ne vaikuttavat joko serotoniinin tai dopaminiinin aineenvaihduntaan aivoissa.
Ne eivät tehoa hetkessä vaan niihin tarvitaan viikon jopa kahden kuuri ennenkuin alkavat vaikuttamaan. Oma teinini saa tuota serotoniiniä kuten minäkin saan.
Oma serotoniini lääkitykseni on ollut päällä jo kohta 20 vuotta. Välillä annosta nostetaan ja välillä lasketaan, riippuen mikä on mielialani (masennukseni).
Tarvitseehan sokeritautia sairastavakin insuliinia pysyäkseen hengissä, miksi siis pitäisi kieltää serotoniini häiriöstä johtuvan masennuksen hoito antamalla tuota ainetta keinotekoisesti jos oma kroppa sitä ei tajua tuottaa tarpeeksi.
Enemmän tietoa peliin erilaisista aivojen aineenvaihdunnan häiriöistä niin saataisin moni mutu tuntuma hoidettua ja ikävät huomautukset pois.
Onneksi eletään tätä aikaa. Sillä ilman noita kehitettyjä lääkkeitä olisin ties missä, alkoholisoitunut, mielisairaalassa kroonikkona tai kuollut jo aikoja sitten oman käden kautta.
Otetaan asioista selvää ennenkuin aletaan "syyttelemään".
Ihmisen kroppa mukaanlukien aivotoiminta ei ole vain ja ainoastaan tunnetta se on myös kemiaa ja joskus siellä sattuu kemiallisia häiriöitä, niihin on onneksi keksitty hoitokeinot nykyaikana.
Jotkut ihmiset saavat luontaisesti tuota ainetta aivoihinsa mm. liikunta lisää, sekä "jännitys" eli addiktiot ovat yhteydessä tuohon serotiniiniin. Joskus nuokaan keinot eivät auta, silloin on otettava lääkettä.
kaikkea hyvää sinulle;)))
Kyllä se aurinko vielä paistaa, niin masentuneille kuin ei masentuneillekin kaikilla yhtälainen oikeus elää ja nauttia elämästä,
suodaan tuo lääkitys niille jotka sitä tarvitsevat...
- Anonyymi
Kuule, minulla on ollut masennus 11 vuotiaana.
- Anonyymi
Kaikki halukkaat saavat nykyään diaknoosin ja lääkettä, niin kehittynyttä on lääketiede,
- Anonyymi
Näin on. Me olemme diagnooseja kaikki kun oikein silmiin katsotaan.
- Anonyymi
Psykiatrini määräsi minulle Seroxatia riskeistä kertomatta heti kun täytin 18. Tätä tekoa en anna anteeksi koskaan. Kärsin seurauksista vieläkin.
- Anonyymi
Hei!
Aviopuolisollani on tytär, nyt 16 vuotias.Keskivaikea masennus todettiin hänen ollessa 15 vuotias.
Tätä on nyt vuoden kestänyt eikä lääkkeet kuulemma auta vaikka useita on kokeiltu.
Itse tätä vierestä seuranneena, en ole biologinen vanhempi vaan vaimoni entisestä parisuhteesta on tämä tytär. Naimisissa olemme tyttären äidin kanssa.
Mielestäni tilanne on vaan pahentunut. Tyttö on ollut nyt toista kuukautta sairauslomalla koulun käynnistä..makaa siis viikot kotona ja vkl kyllä näkee poikakaveriaan ja käyttäytyy muutenkin normisti arjessa.
Kavereita näkee myöskin vkl.
Koulua vaan ei pysty käymään, on nyt lukion ensimmäisellä.
Joka viikko käy nupon juttusilla maanantaisin ja lisää tulee sairaslomaa.
Ehkä itse olen väärässä mutta epäilen koko masennusta kun muutoin elää normaalia elämää ilman koulussa käyntiä.
Osastolle olisivat ottaneet muttei halua.. apua saa tarvittaessa puelimitse psykologilta.
Itse olisin sitä mieltä että se olisi nyt paras vaihtoehto mutta vaimo haluaa vielä odottaa josko tilanne paranee. - Anonyymi
Oliko se näillä kaikilla Suomen kouluampujillakin mt-lääkitys päällä? Tai ollut käytössä pitempään? Paljon on puhuttu, passaako nämä SSRI lääkkeet ihan nuorille, siinäpä mietittävää. Hormonitoiminta on 12 vuotiaalle vasta tuloillaan, myllerrystä riittää, siihen tupataan keskushermostoa rassaavat lääkkeet. Hiukan arveluttavaa. Ehkä lähtisin koulukuraattori-hoitaja-terapeutti linjasta... Kyllä se puhuminen on vain kultaa. Ei vaikeneminen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
20e Riskitön veto 20e talletuksella VB:lle
Pssst! Vinkki viis rotvallinreunalla eläjille. VB tarjoaa 20 euron riskittömän vedon ensitallettajille vedonlyöntiin.42447- 1161617
Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill361356Analyysiä: Kiuru-keissi oli ja meni - demarit hävisi tässäkin
Tapauksen tultua julki alkoi demarit ja muu vasemmisto selittään, että tämä oli poliittista väkivaltaa, siis ennen kuin1561181- 521095
- 1131082
Suomessa on valittava 2 lucia neitoa...
Maahanmuuttajille oma lucia neito ja Suomalaisille oma SUOMALAINEN Lucia neito....sama juttu on tehtävä miss Suomi kisoi1051044- 571041
Olet tärkeä
mutta tunnen jotain enemmän ja syvempää. Jos voisinkin kertoa sinulle... Olen lähinnä epätoivoinen ja surullinen.46909- 60882