Olen kuullut pellavaisista "villoista". Onko selluvilla vastaavaa luonnonkuidusta tehtyä "villaa"? Minkä hintaisia em. eristeet ovat? Onko muita vastaavia? Olen siis ymmärtänyt, että lasivilla ei ole hengittävää ja kaipaisin tietoa vastaavan tyyppisistä "hengittävistä" eriste"villoista".
Luomueriste
Valpuri
123860
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Meillä laitettiin alapohja uusiksi vanhassa talossa pari vuotta sitten ja eristeeksi tuli irrallinen pellavaeriste. Sitä saa myös levynä, lue lisää www.flaxlin.fi. Firmassa tosi hyvä palvelu, kuljetus järjestyi helposti yms. Eristettä käytetty myös monessa muussa paikassa, helppoa käsitellä eikä vaadi mitään suojaimia. Minullakin astma mutta eristystöitä tehdessä ei mitään oireilua.
Lasivilla/vuorivilla eivät pysty sitomaan kosteutta kuten orgaaniset eristeet, joten ne vaativat aina höyrynsulkumuovin, joka pitää vesihöyryn niistä erossa. Lasivilla ja vuorivilla siis homehtuvat herkemmin. Orgaanisia eristeitä käytettäessä ei muovia tarvita, joskaan mikään ei käsittääkseni estä sitä käyttämästä... Joskin kosteissa tiloissa, kuten pesuhuoneessa käyttäisin höyrynsulkumuovia (tai vedeneristystä) joka tapauksessa, koska homehtuvat ne orgaanisetkin eristeet, jos oikein kastuvat.
Selluvilla on kierrätetystä sanomalehtipaperista tehtyä eristettä, pellavaeriste on pellavasta tehtyä. Hinnat lienevät hieman lasi- ja vuorivilloja korkeammat. Joku on kyllä kertonut tälläkin listalla saaneensa selluvillaeristyksen pakettina halvemmalla kuin mitä lasivilla olisi maksanut, joten asia riippuu vahvasti tinkaajasta.
Valintaan vaikuttaa myös rakentamismukavuus. Lasi-/vuorivillaa ei missään tapauksessa saa hengittää ja ne vaativat aina hyvät suojavaatteet käsittelynsä aikana, koska niistä irtoaa paljon pieniä lasipiikkejä, jotka alkavat kutittaa iholla, eivätkä varmaan hengitettyinäkään tee erityisen hyvää :) En kyllä suosittelisi hengittämään orgaanisistakaan eristeistä lähtevää pölyä :)
Eristeiden hengittävyydestä en sitten tiedä. Ilmanvaihtoa ei tietääkseni voi korvata jättämällä höyrynsulkumuovin pois, koska seinien läpi vaihtuva ilmamäärä on liian pieni pitääkseen huoneilman puhtaana. Muistelisin lukeneeni jostain tällaisen tutkimustuloksen.
Valinta riippuu tietysti myös arvoista. Lasivilla ja vuorivilla eivät kierräty helposti ja niiden valmistamiseen kuluu paljon energiaa.
"Lasivilla pölyä ei missään tapauksessa saisi hengittää." Taitaa vain olla luokituksessa haitallisuudessa jopa kahviakin "terveellisempää". Joten se siitä vaarallisuudesta.Ja kierrätyshän ei vaadi muuta kun purku tilanteessa erottelun. Ja jos villa levyinä ja kunnossa, ei muuta kuin tekaisee siitä lämpimän vajan eristyksen....jos viitsii.
Miten niin siis homehtuvat herkemmin?
Onko joku hengittänyt villaeristettä? Luulisi voivan estää pitämällä suu kiinni, nenään eriste ei mahdu, ainakaan levynä.
Käsittääkseni vuorivillassa ei ole lasipiikkejä.
Mitään erikoissuojavaatteita villan käsittely ei tarvitse. Sen sijaan selluvilla käytettäessä on varottava, ettei eristeessä olevat bromimyrkky-yhdisteet tapa asentajaa.
Lasi ja vuorivilla eivät kierräty helposti siksi kun ne kerran pannaan seinään, ne pysyvät siinä silloinkin, kun selluvillapiipertäjien talot tehdään uusiksi.
Pöliseehän se lasivilla ja vuorivilla. Kokemusta on paljonkin, eikä sitä pölyä tee mieli hengitellä. Sanoohan sen jo itsesuojeluvaistokin. Ylempänä oli väite, että lasivillapölyn hengittäminen on kahvia "terveellisempää". En usko. Jos hengität pieniä lasipiikkejä, se ei voi olla terveellistä tai sitten kahvi on yllättävän vaarallista.
Ja mineraalivillat kutittavat ainakin minua vietävästi, jos ei ole tarpeeksi paksut kamppeet päällä. Mainoksissa näkyy kaunis nainen, joka pitelee lasivillaa paljain käsin, ilman hengityssuojainta. Hah!
Ja nuo bromimyrkkysi ovat *boori*yhdisteitä. Niitä on vaikea saada elimistöönsä liikaa. Esim. lannoitteissa ja tuholaisten torjunnassa niitä joutuu peltoihin vuosittain huomattavia määriä vahvoina liuoksina. Ja koska ne ovat vesiliukoisia, niitä epäilemättä on siinäkin ruisleivässä, jota aamulla haukkaamme. Selluvillaa ei kuitenkaan ole pakko syödä suuria määriä, eikä booriyhdisteitä tarvitse hengittää, koska ko. yhdisteet eivät liukene ilmaan. Ja muutenkin, jos katsot ylempää viestiäni, kannatan sitä, että eristyshommissa pidetään aina hengityssuojaimia, oli kysymys sitten mineraali- tai puukuituvillasta.
Lasi- ja vuorivillan kosteudensitomiskyky on käytännöllisesti katsoen nolla. Siksihän juuri kuusikymmentäluvulla täytyi ottaa käyttöön höyrynsuojat, kun lasi- ja vuorivilla homehtuvat huomattavasti herkemmin kuin puu. Puu(kuitu) ei höyrynsuojaa tarvitse. Joten todennäköisesti nuo lasi- ja vuorivillatalot tehdään aikaisemmin uudestaan kuin selluvillatalot. Vai luuletko talon pysyvän pystyssä pelkän mineraalivillan varassa, kun tukirakenteet ympäriltä ovat homehtuneet ja lahonneet?
Maailman terveysjärjestön, WHO:n syöväntutkimuslaitos
IARC on yli 10 vuotta kestäneiden tutkimuksien perusteella
luokitellut mineraalivillat uudestaan ja luopunut aiemmasta
käsityksestään, jonka mukaan mineraalivillat voisivat olla
karsinogeenisia, eli syöpää aiheuttavia. Mineraalivillat luokitellaan
IARC:n luokituksen mukaan luokkaan 3, “ei voida
luokitella” eli näyttöä mahdollisesta syöpävaarasta ei ole.
Näin IARC päätyi arviointikokouksessaan Lyonissa Ranskassa
lokakuussa 2001 käytännössä samaan tulokseen
EU:n lasimaisten silikaattikuitujen terveysluokitus direktiivin
97/69 EY kanssa. Direktiivi jakaa mineraalivillakuidut kahteen
eri ryhmään, testaamattomiin ”luokkaan 3” ja testattuihin
”luokkaan 0” mineraalivillakuituihin. Mineraalivillatuotteet kuuluvat luokkaan 0 eli
niitä ei luokitella syöpää aiheuttaviksi (TAULUKKO 4). Mineraalivillat
ovat kemiallisilta ominaisuuksiltaan elimistössä
nopeasti liukenevia. Mineraalivillakuitujen muoto estää kuituja
yleensä joutumasta hengityselimiin asti. Mikäli yksittäisiä
kuituja/hiukkasia kuitenkin keuhkoihin pääsee, ei terveydellistä
vaaraa tutkimuksien perusteella todistetusti ole.
mikä rakenne on kyseessä
kokonaisratkaisu määrittää mitä eristettä käytät
kosteat tilat vaativat omat rakenteensa ja sijoittelunsa.
selluvilla ja pellavavilla ovat samanlaisia kun puu ja siksi kestävät kosteutta erilailla kun lasi- ja kivivilla. sellu ja pellavavillassa kosteus on sitoutunut kuituun ja siksi ei muovia tarvita - diffuusiopaperit on syytä asetaa ja oikeanlainen tuulensuoja sekä huolehdittava riittävästä tuuletusraosta ulkoseinän ulkopinnassa. kun rakennat ilmatiiviisti eli vedottomasti ilman muoveja saat terveen rakennuksen joka on samanarvoinen kun rintamamiestalot- ne viimeiset terveet rakennukset.
ota yhteyttä niin selvitetään rakenteesi eri ongelmat
hg
Rakensin viitisen vuotta sitten talon, jonka eristeeksi halusin terveelliseksi mainostetun selluvillan. Ehkä se sitä onkin, mutta selluvilla painuu. Eli käy samoin kuin sahanpurulle. Seinien yläosiin jää ajan kassa raot, kuten myös ikkunoiden alle. Edelleen katon eristeisiin jää rakoja kattotuolien vinotukien alle sekä seinien reunoille.
Jos käytät selluvillaa niin varaudu tekemään em. tarkistukset ja korjaukset parin vuoden päästä talon valmistumisesta. Enää en käyttäisi selluvillaa seiniin, enkä puhallusvillaa (edes vuorivillaa)yläpohjaan.
Totta on, että selluvilla painuu. Niin painuvat myös muut puhallettavat eristeet. Poislukien selluvilla, joka puhalletaan eräänlaisen liimamassan kanssa suoraan seinään ennen rakenteen sisäpuolen kasaamista, ei ylhäältä päin.
Itse olen ratkaissut puhallettavan Ekovillan painumisongelman seuraavasti:
Ikkunoiden alle on laitettu levytavarana oleva puukuituvilla, joka ei taatusti painu. Seinäontelot on rakennettu siten, että muutaman vuoden päästä yläpuolelta käsin vintiltä päästään puhaltamaan lisää villaa.
Yläpohjan ja lattioiden suhteen voi menetellä seuraavasti: Kierretään reunat ensin pystyyn asennetulla levyvillalla. Sitten puhalletaan keskelle ekovilla ja puhalluksen yhteydessä se kevyesti "tampataan", jotta painuminen enää jatkossa on minimaalista. Levyvilla estää sen, että mahdollisen painumisen jälkeen pääsisi syntymään kylmäsilta lattian alle.
Eikös niissä ohjeissa ole, että esim. lattioihin laitetaan villaa 25% enemmän kuin sitä tilavuuden puolesta ilman tiivistystä menisi. Luku voi olla muutakin, mutta kumminkin tiiviimpänä pakettina se villa ei enää myöhemmin sanottavasti painu.
Selluvillalla on myös mahdollista tehdä lähes painumaton yläpohjaeristys. Puhallus tapahtuu saman liimamassan kanssa kuten seinäeristyksessä.
Liimaaineen määrä yläpohjassa on huomattavasti pienempi. Liimaaine estää myös eristeen siirtymistä tuulisilla paikoilla.
Sama keino käy myös alapohja eristyksiin, mutta sitä on kuivatetteva jonkun aikaa ennen sulkemista.
... oikein hyvän luomutuotteen!
Paras eriste silloin olisi Linnanmäeltä tilattu Hattara. Hienojakoista villa, ja se tehdään samankaltaisella sulatusmenetelmällä kuin lasi- ja kivivillatkin!
Materiaali ei ole vielä tyyppihyväksytty, mutta eihän sitä ole moni muukaan aito luomutuote!
Ja tosiaan tätä "villaa" voi vaikka syödä!