pikkusiskoni on murrosiässä, ja olen hieman huolissani hänen syömisistään. esim koulussa ei syö. eikä hän syö lihaa ja muutenkin yrittää aina luistaa ruoka-ajaksi lenkille. lenkillä se käy kolme kertaa päivässä!!
isä käytti pikkusiskoni jonkin aikaa sitten sairaalassa näiden samaisten ongelmien(?) takia, mutta mitään ei tapahtunut.
onko tämmöinen normaalia? äitini asuu poissa kotoa joten siltä suunnalta en voine pyytää apua.
isä käytti pikkusiskoni jonkin aikaa sitten sairaalassa näiden samaisten ongelmien(?) takia, mutta mitään ei tapahtunut.
onko tämmöinen normaalia? äitini asuu poissa kotoa joten siltä suunnalta en voine pyytää apua.
Vastaukset 6
Vanhimmat
ja jos lääkäri ei ottanut mitään kantaa (mikä lääkäri!),niin siskosi paino lienee vielä normaalin rajoissa.Normaalia ei ole kolmen kerran päivälenkkeilyt ja ruoka-ajoilta livahtaminen,itse olen anoreksian kokenut.Murkkuikä,jolloin tytöillä tapahtuu usein nopeaakin kehitystä naisen muotoihin,on otollista aikaa syömishäiriöiden alkamiselle.Hyvä,että sinä ja isäsi olette huomanneet siskosi alkavat ongelmat.Millaiset ovat suhteet äitiin?Uskoisiko siskosi,jos äitinnekin ilmaisisi vakavan huolensa tyttärestään.Eihän hän välttämättä ole tietoinen asiasta.Tosin mullakaan,joka asuin kotona,ei kumpikaan vanhempi oikeastaan huomannut mitään,ennen kuin paino oli laskenut jo 11 kiloa...ainakin voi yrittää puhua siskolle,ei siinä mitään menetäkään.
tuo nyt ihan normaalia ole. Käydä noin monta kertaa lenkillä, ja luistaa vielä ruokailusta!
Kuulostaa jotenkin tutulta..
Mun sisko kans yhteen aikaan luisti joka aterialta. Millon hän oli syönyt kaverinsa luona tai oli juuri menossa jonkun luokse syömään, millon hän puhui puhelimessa, niin et muut vaan "unohti" , ettei hän loppujen lopuks ollutkaan syönyt mitään. Hänen kavereiltaa kuitenkin kuulin, miten hän söi vaan koulussa salaattia.
Ihmetyttää vaan toi lääkärin toiminta, eihän ne mitään siellä myönnä, ellei ole todellisia todisteita. Munkin siskosta sanottiin, miten hän on vaan tavallista laihempi, vaikka painoindeksi oli 14, ja sisko kuin luuta ja nahkaa.
Yritä jotenkin rohkaista siskoasi syömään, ja muutenkin puumaan asiasta. Älä kuienkaan ota suoraan esille anoreksiaa, sillä se saa hänet vain puolustuskannalle, ja kieltämään koko asian.
Sun kannattaa myös edelleen tarkkailla, mitä hän syö ja miten paljon. Mitä aiemmin tuollainen huomataan, sitä suurempi mahdollisuus on myös parantua.
hei!
todella hienoa on lukea kuinka isoveli koittaa auttaa siskoa! siis pikusiskosi saisi olla ylpeä sinunlaisesta isoveljestä!
Minä olen itse sairastanut bulimiaa, mutta tuo vaikuttaa enemmänkin anoreksialta..
Mieti onko hän laihtunut paljonkin pienessä ajassa?
Kyllä minäkin ja kaverini käydään lenkillä, mutta ei nyt sentään 3:sti päivässä! eli se menee jo vähän liioitteluksi, minun mielestäni ainakin.
Ja se että mielummin lenkkeilee kuin syö, kertoo jo aika vakavanlaisesta syömishäiriöstä..
käy täällä: www.syomishairioistentuki.fi
Katso sieltä kohdat Anoreksia ja Ortoreksia (ortoreksia on syömishäiriö jossa ihminen koittaa syödä ja elää ihan liian terveellisesti)
Siskollasi on varmasti vaikeaa kun asuu miesten kanssa, ei ole äitiä jolle kertoisi murheitaan ja muita "naisten asioita", sillä äiti on monelle tytölle juuri se tärkein ja paras tuki, äiti ymmärtää aina parhaiten tytärtään.
Jos haluat ottaa yhteyttä, autan mielelläni sinua ja siskoasi, mailaa: [email protected]
ja vaihan mielipitetitä tsm.
Oletko varma että äitiisi ei voisi ottaa yhteyttä? olen ihan varma että hän ymmärtäisi..
On hienoa että isäsi on käyttänyt siskoasi sairaalassa, mutta miten olisi psykiatrin luona käynti?
Tiedän ettei siskosi mielellään menisi hoitoon, mutta jos tuo menee vielä pitemmälle, niin hoito on aina vain vaikeampaa mitä myöhemmin se tehdään..
Voimia sinulle! pysy siskosi tukena!
tsemppiä!
ota yhteys pikkusiskosi terkkariin, sitä ennen juttele vielä isäsi kanssa onko hän samoilla linjoilla. kerro siskollesi, että otat yhteyttä hänen th:aan ja rohkaise siskoa käymään hänen vast.otolla. sitä kautta voidaan järjestää tarvittava painon seuranta, ja muutenkin olla siskosi tueksi.
kun säännöllinen seuranta päällä, voidaan heti puuttua tilanteeseen jos painokäyrä näyttää edelleen vai olevan laskussa. ulkopuolista apua kannattaa hakea ajoissa!!
Ala viela mene terkkarille siskosi selan takana puhumaan! Itse olisin tommoisesta tosi vihainen eika se auta, silla syomishairioinen itse AINA yrittaa kieltaa ongelmansa, ja se voi saada asian vain pahemmaksi. Ja jatkuva punnitseminen sitapaitsi on syomishairioisen elaman kohokohta, joten se ei ainakaan auta etta han nakee koko ajan painonsa terkkarin vastaanotolla. Varsinkin jos se on noussut, voi olla varma etta siita han vasta innostuukin laihduttamaan!
Parasta olisi etta yrittaisit miettia mika hanen elamassaan on ns. vialla etta se saa hanet tarkkailemaan ruumistaan niin sairaalloisesti. Paras apu on jos olet siskollesi kaveri ja jos teilla vaan on hyvat valit yrita saada hanet unohtamaan ruumiiseen ja laihdutukseen liittyvat asiat tekemalla jotain kivaa yhdessa. Voisitte vaikka koko porukka lahtee vaikka elokuviin tms. yhdessa ja kayda syomassa jne. niin siellahan sen huomaatte kuinka han kayttaytyy.
Ala siis syyta hanta suoraan syomishairiosta vaan kiinnittakaa haneen vain enemman huomiota. Ja jos tilanne oikeasti on jo niin paha, etta alipaino on jo vaarallista niin sitten ei muu auta kuin vieda hanet esim. psykiatrille tms..
Pitänee kokeilla.
kiitos