on minulla... olen muurari.Palkka on todella hyvä ja töitä riittää. Kaiken huipuksi tälle alalle eivät amk, yliopisto eikä muutkaan tittelinkipeet nahjukset kelpaa.
Raskasta on välillä, mutta niinhän työ saakin olla. Elämän ilot ja nautinnot otetaan irti vapaa-ajalla mm. perheestä nauttien. Olen 27-vuotias, työhistoriaa on takana muutaman vuoden kuluttua kymmenen vuotta. Tänä aikana olen ansainnut enemmän rahaa kuin te korkeakoulutetut tulette kiinni kirimään eikä opintolainoista ole ikinä tarvinnut painajaisia nähdä.
Hymyillään kun tavataan!
terv. Amis
Raskasta on välillä, mutta niinhän työ saakin olla. Elämän ilot ja nautinnot otetaan irti vapaa-ajalla mm. perheestä nauttien. Olen 27-vuotias, työhistoriaa on takana muutaman vuoden kuluttua kymmenen vuotta. Tänä aikana olen ansainnut enemmän rahaa kuin te korkeakoulutetut tulette kiinni kirimään eikä opintolainoista ole ikinä tarvinnut painajaisia nähdä.
Hymyillään kun tavataan!
terv. Amis
Vastaukset 5
Vanhimmat
Moi Amis
Olen erittäin onnellinen puolestasi, koska olet löytänyt juuri oikean ammatin itsellesi, ja vieläpä sellaisen viihdyt. Itse olen 25- vuotias eli kahden vuoden päästä yhtä vanha kuin sinä nyt. Tällä hetkellä olen yliopistossa kolmatta vuotta. Minulla ei ole koskaan ollut kiire työelämään, ja varmaankin tulen vielä vuoden verran nautiskelemaan letkeästä opiskelijaelämästä.
Raha ei ole koskaan ollut se syy minkä takia olen tämän reitin valinnut, vaan se että pystyn kehittämään itseäni opiskelemalla, sekä valmistuttuani minulla on mahdollisuus kehittyä ja edetä urallani. Mielestäni opintolaina ja se että jotkut jo työelämässä olijat tienaavat minua paljon enemmän on pieni hinta siitä että oikeasti voin nauttia ja saavuttaa jotain elämässäni..
Mutta ei sen kummempaa, eiku hyvää alkavaa kevättä kaikille.. mä meinaan vielä vaan pitää hauskaa vuoden verran...
Minä taas kävin kirvesmiehen linjan ammattikoulussa. Työhistoriaa ihan laidasta laitaan ehti karttua kymmenkunta vuotta eri firmoissa betonielenttirungon kasauksesta sisustus työhön. Näin hyvin vedettyjä työmaita, mutta eniten opetti täysin perseestä vedetyt työmaat (taikka vetovastuun täysi puuttuminen)
Töitä riitti ja ihan hyville palkoillekin pääsin. Halusin kuitenkin työnteolta hieman muuta kuin fyysistä raatamista, ja pelkkiä valmiiden, toisten laatimien suunnitelmien toteuttamista. Niimpä sitten pistin hakupaperit ammattikorkeakouluun rakennusinsinöörilinjalle kaksi vuotta sitten. Nyt on toinen vuosi meneillään koulutusta. Vapaa aikaa ei tällä hetkellä juurikaan ole, kaikki aikaa menee lujuuslaskuja tehdessä ja matematiikkaa päntätessä. Ensi vuonna helpottanee hieman, kun koulutus painottuu enemmän ammattiaineisiin ja aikaisemmasta kokemuksestani on hyötyä.
Valmistuminen on 2006 vuonna ja vasta valmistuneena en varmaan vielä tienaa enempää kuin muurari tai kirvesmies kymmenvuotisella kokemuksella, mutta kymmenvuotisella insinöörin uralla olen varmasti jo paremmalla palkalla. Kaikkea ei tosin rahalla mitata, kas kun kirvesmiehet ja muurarit harvemmin lähtevät fyysisestä työstä terveenä eläkkeelle. Ja ensi sijaisesti halusinkin hieman haastavampaa työtä ja siksi lähdin opiskelemaan lisää.
Niin että hymyillään vaan kun tavataan, kuka ties samalla työmaalla joskus!!
terv. Amiksesta eteenpäin
hienoa, että olet löytänyt paikkasi. kirjoituksessasi jäi kuitenkin hieman vajavaiseksi. nimittäin pääomaa on myös muutakin kuin pelkkää materiaalista. tietysti olet kuullut puhuttavan henkisestä pääomasta, jota voi esim. opiskelun avulla, haastavien työtehtävien tai vastuunkannon myötä hankkia.
toisaalta, jos mietin asiaa siten, että täytettyämme esom. 50 v, on kroppani siinä kunnoossa ettei reumatismin tai erilaisten kulumien vuoksi tarvitse lopettaa tenniksen peluuta.
mutta kuten jo mainittua, pääasia että jokainen löytää paikkansa, mistä tarvittavat kiksit saa.
a-haa... henkinen pääoma on siis vain korkeasta koulutuksesta kertyvää näkymätöntä materiaa.
Huomasitko muuten "Rehtori" (tirsk.. anteeksi nauruni) että kirjoituksessani mainitsin henkisen pääomani resursseja esim. perheeni (vaimo ja kaksi tytärtä) sekä rikkaan ja vivahteikkaan vapaa-aikani. Henkistä pääomaa kertyy mielestäni myöskin harrastuksistani; luen paljon (sekä kaunokirjallisuutta että tietokirjallisuuttakin), seuraan maailman tapahtumia ja pohdin asioita lähinnä vaimoni kanssa. Olen erittäin innostunut kehittämään itseäni myös koulutuksen kautta, viimeksi kävin märkätilojen saneerauskurssin. Matkailen (lähinnä euroopassa tosin) paljon ja olen muutenkin kiinnostunut kaikesta uudesta.
Pyrin työssäni noudattamaan nykyaikaisia suosituksia taukojumpista ja oikeista työasennoista lähtien. Joten kenties minäkin voin pelata sitä tennistä 50-vuotiaana, mikäli siitä sattuisin kiinnostumaan.
Käden taitojen osaajista on suurin pula. Muurareista on pula, hyvistä muurareista vielä suurempi pula
Mielenkiintoinen trendi on ollut akateemisten henkilöiden alan vaihto käsityöammatteihin, kun mielenkiinto on loppunut. Lehdistä olen artikkeleja asiasta lukenut.
Arvostukset muuttuvat.