alivuokralainen

koppakuori

Lakikirjasta luin jotain että vuokralainen saa ottaa alivuokralaisen, jos siitä ei koidu haittaa vuokranantajalle. Miten on, täytyykö mun ilmottaa vuokraisännälle ottavani alivuokralaisen? Täytyykö omaa vuokrasopimusta muuttaa jotenki? Mitä muuta?

11

1715

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Puristi

      Tämän varmaan luit lakikirjasta:

      "Laki asuinhuoneiston vuokraamisesta 31.3.1995/481

      17 §

      Asuinhuoneiston luovuttaminen toisen käytettäväksi

      Vuokralainen saa käyttää asuinhuoneistoa omana tai yhteisenä asuntona puolisonsa ja perheeseen kuuluvien lasten kanssa. Jollei siitä aiheudu vuokranantajalle huomattavaa haittaa tai häiriötä, vuokralainen saa käyttää huoneistoa yhteisenä asuntona myös lähisukulaisensa ja puolisonsa lähisukulaisen kanssa taikka luovuttaa alivuokrauksena tai muutoin enintään puolet huoneistosta toisen käytettäväksi asumiseen."

      Laista ei löydy säännöstä, jonka mukaan vuokralaisen olisi ilmoitettava alivuokralaisen ottamisesta vuokranantajalle. Niinpä sitä ei tarvitse tehdä. Omaa vuokrasopimusta ei tarvitse muuttaa mitenkään.

      • Satu

        Tarkoittaako puoliso tässä, että on avioliitossa eli poikaystävä ei kelpaa.


      • Puristi
        Satu kirjoitti:

        Tarkoittaako puoliso tässä, että on avioliitossa eli poikaystävä ei kelpaa.

        Lainkohdassa, joka sääntelee huoneiston tai sen osan luovuttamista toisen käyttöön, ei puhuta avopuolisosta. Sen sijaan lain 11 §:ssä, joka koskee puolisoiden vastuuta asuinhuoneiston vuokrasopimuksesta, avopuoliso ("henkilöt, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa") rinnastetaan aviopuolisoon. Lain esitöissä (hallituksen esityksen perusteluissa) ehkä on asiasta enemmän lausuttu; tällä haavaa vain en ehdi niihin perehtymään.

        Koska alivuokralaiselle aina voidaan luovuttaa enintään puolet päävuokralaisen hallitsemasta huoneistosta, tulkitsen niin, että jos huoneistossa on vähintään kaksi huonetta, poikaystävän voi aina ottaa toiseen niistä asumaan.

        Lain 11 §:

        "Puolisoiden vastuu asuinhuoneiston vuokrasopimuksesta

        Aviopuolisot ja henkilöt, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa, (puolisot) vastaavat yhteisvastuullisesti vuokrasopimuksesta johtuvista velvoitteista, jos he asuvat yhdessä vuokraamassaan tai toisen puolison vuokraamassa huoneistossa. Myös puoliso, joka ei ole huoneistoa vuokrannut, vastaa toisen puolison muutettua huoneistosta edelleen vuokrasopimuksesta johtuvien velvollisuuksien täyttämisestä, niin kauan kuin hän asuu tässä huoneistossa. Tällaista asuinhuoneistoa koskevassa asiassa kummallekin puolisolle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, milloin siihen harkitaan olevan syytä."

        Kävin kuitenkin katselemassa hallituksen lakiesitystä (304/94), josta ilmeni seuraavaa:

        Hallituksen esityksen 11 §:n perustelut:

        "Puolisoiden vastuu asuinhuoneiston vuokrasopimuksesta. Pykälä vastaa asiallisesti voimassa olevan lain 99 §:ää ja osittain 100 §:n säännöstä avopuolisoiden yhteisestä vastuusta. Jos aviopuolisot tai niin sanotut avopuolisot asuvat yhdessä vuokraamassaan tai toisen puolison vuokraamassa asuinhuoneistossa, he vastaisivat edelleen yhteisvastuullisesti vuokrasopimuksesta johtuvista velvollisuuksista. Säännöksen soveltamisen kannalta ei olisi merkitystä sillä, onko huoneiston yhteishallinta syntynyt jo vuokrasuhteen alkaessa vai vasta sen jälkeen.

        Puolisoiden yhteinen vastuu on voimassa sen ajan, jonka he pitävät yhdessä hallussaan vuokrattua asuinhuoneistoa. Jos puoliso, joka ei ole vuokrasuhteen osapuoli, muuttaa pois huoneistosta, lakkaa myös huoneiston yhteishallinta ja pois muuttanut puoliso vapautuu pykälän sanamuodon mukaan vuokrasopimuksesta johtuvista velvollisuuksista. Avioliittolaista saattaa kuitenkin johtua, että puoliso jää edelleen vastuuseen myös vuokravelasta perheensä elatukseen kuuluvana velkana.

        Jos pois muuttanut puoliso on vuokrannut huoneiston, hän ei luonnollisestikaan vapaudu velvollisuuksistaan vuokralaisena eikä hän muuttonsa perusteella myöskään menetä oikeuttaan hallita huoneistoa. Huoneiston tosiasiallinen hallinta voi kuitenkin jäädä sille puolisolle, joka ei ole vuokrasopimusta tehnyt. Tämän vuoksi pykälässä on selventävä säännös siitä, että puoliso, joka tosiasiallisesti hallitsee huoneistoa mutta joka ei ole tehnyt vuokrasopimusta, vastaa vuokrasuhteen ehdoista niin kauan kuin huoneisto on hänen hallinnassaan.

        Pykälän mukaan tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa, joka koskee puolisoiden yhteisesti hallitsemaa huoneistoa, kummallekin puolisolle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, milloin siihen katsotaan olevan syytä. Tällainen syy on yleensä aina olemassa silloin, kun puoliso voi joutua yhteisvastuuseen vuokrasopimuksesta johtuvasta velvollisuudesta.

        Yhdessä asuminen avioliittoa solmimatta on nykyisin siinä määrin yleistä, että säännöksessä avopuolisot ehdotetaan selkeästi rinnastettaviksi aviopuolisoihin. Tällaisten avopuolisoiden kesken vallitsee monesti suhde, joka on verrattavissa avioliittoon. Lainsäädännössä tällainen yhteiselämisen muoto on eräissä tapauksissa jo rinnastettu avioliittoon esimerkiksi asumistukilaissa ja verolainsäädännössä.

        Myös muutoin huoneenvuokrasuhteissa esiintyy tilanteita erityisesti kuoleman sattuessa tai irtisanomistapauksissa, jolloin avopuoliso voi joutua kohtuuttomien oikeusseuraamusten kohteeksi, jollei häntä rinnasteta aviopuolisoon. Ehdotetulla 11 §:llä puolisoiksi on määritelty paitsi aviopuolisot myös nykyisen lain 100 §:n mukaisesti avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät henkilöt. Heidät siten rinnastetaan aviopuolisoihin muun muassa silloin, kun on kysymys asuinhuoneiston vuokraoikeuden siirrosta perheenjäsenelle (46 §), perheenjäsenen oikeudesta jatkaa vuokrasuhdetta vuokralaisen kuoltua (47 §) ja puolison suostumuksesta irtisanomiseen (53 §).

        Pykälässä tarkoitetut oikeudet ja velvollisuudet koskisivat vain sellaisia avopuolisoita, joilla kummallakin on koti huoneistossa. Selvimmin tämä ilmenee siitä, että heidät on molemmat rekisteröity huoneistossa asuviksi."

        Edellä olevan mukaisesti po. laissa tarkoitetaan puolisoilla sekä avio- että avopuolisoita. Onko sitten poikaystävä "avopuoliso", on taas tulkintakysymys. Aivan lyhytaikainen tuttavuus ei varmaankaan oikeuta puhumaan avioliitonomaisessa suhteessa elämisestä.


      • Lakeija

        Laki ei edellytä ilmoittamaan alivuokralaisesta, mutta vuokrasopimuksessa saattaa olla sitä koskeva ilmoittamisvelvollisuus. Eli alkuperäisen kirjoittajan kannattaa lukasta oma vuokrasopimus ja toimia sen mukaisesti.


      • vuokralainen
        Lakeija kirjoitti:

        Laki ei edellytä ilmoittamaan alivuokralaisesta, mutta vuokrasopimuksessa saattaa olla sitä koskeva ilmoittamisvelvollisuus. Eli alkuperäisen kirjoittajan kannattaa lukasta oma vuokrasopimus ja toimia sen mukaisesti.

        lisätään nykyään vuokrasopimukseen ehto, ei saa vuokrata huoneistoa tai sen osaa kenellekään, eikä ottaa alivuokralaista.
        Omasta vuokrasop. kannattaa katsoa, onko kieltoja laitettu.


      • Puristi
        vuokralainen kirjoitti:

        lisätään nykyään vuokrasopimukseen ehto, ei saa vuokrata huoneistoa tai sen osaa kenellekään, eikä ottaa alivuokralaista.
        Omasta vuokrasop. kannattaa katsoa, onko kieltoja laitettu.

        Valtion, kunnan ja muiden julkisyhteisöjen VIRKA-ASUNNOISTA on voimassa omat säännöksensä.

        Muita asuntoja koskee laki asuinhuoneistojen vuokraamisesta. Sen aikaisempaan vastaukseen siteeraamani 17 § sääntelee asuinhuoneiston luovuttamista toisen käytettäväksi ja 18 § asuinhuoneiston luovuttamista väliaikaisesti toisen käytettäväksi.

        Lain 26 §:n otsikko on "Kielletyt ehdot asuinhuoneiston käytöstä, kunnosta, kunnossapidosta ja vastuusta.
        Tämän säännöksen mukaan vuokrasopimuksen ehto, jolla rajoitetaan vuokralaiselle 17 ja 18 §:n mukaan kuuluvaa oikeutta käyttää huoneistoa ja luovuttaa se tai sen osa toisen käytettäväksi, on MITÄTÖN. Vuokralaisen oikeutta huoneiston käyttämiseen 17 §:ssä tarkoitetulla tavalla ei siis voida vuokrasopimuksessa pätevästi rajoittaa.

        26 §

        "Kielletyt ehdot asuinhuoneiston käytöstä, kunnosta, kunnossapidosta ja vastuusta

        Sellainen ehto on mitätön, jolla rajoitetaan vuokralaiselle 16–25 §:n mukaan kuuluvaa oikeutta saada huoneisto hallintaansa, käyttää huoneistoa, luovuttaa se tai osa siitä toisen käytettäväksi, vaatia huoneistolta laissa säädettyä tai sovittua kuntoa, purkaa sopimus tai saada vapautus vuokran maksamisesta tai vuokraa alennetuksi tai saada vahingonkorvausta taikka jolla vuokralaisen tai sen, jolle vuokralainen on luovuttanut huoneiston tai sen osan käytettäväksi, vastuu huoneistossa asumiseen käytettäväksi sovituille tiloille aiheutuneesta vahingosta sovitaan ankarammaksi kuin tässä luvussa säädetään."


      • Puristi
        Lakeija kirjoitti:

        Laki ei edellytä ilmoittamaan alivuokralaisesta, mutta vuokrasopimuksessa saattaa olla sitä koskeva ilmoittamisvelvollisuus. Eli alkuperäisen kirjoittajan kannattaa lukasta oma vuokrasopimus ja toimia sen mukaisesti.

        Lakeija on oikeassa; jos ilmoitusvelvollisuus on sopimuksessa, sitä tulee noudattaa. Tämä huomautus minunkin oli tarkoitus lisätä vastaukseeni, mutta se jäi kiireessä pois. Vuokrasopimuksessa ei kuitenkaan voida pätevästi kieltää alivuokralaisen ottamista.

        Valtion, kunnan ja muiden julkisyhteisöjen (esim. seurakunnat) virka-asunnoista on voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty tai määrätty, joten niiden osalta alivuokralaisen ottaminenkin saattaa olla rajoitettua.


      • vuokralainen
        Puristi kirjoitti:

        Lakeija on oikeassa; jos ilmoitusvelvollisuus on sopimuksessa, sitä tulee noudattaa. Tämä huomautus minunkin oli tarkoitus lisätä vastaukseeni, mutta se jäi kiireessä pois. Vuokrasopimuksessa ei kuitenkaan voida pätevästi kieltää alivuokralaisen ottamista.

        Valtion, kunnan ja muiden julkisyhteisöjen (esim. seurakunnat) virka-asunnoista on voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty tai määrätty, joten niiden osalta alivuokralaisen ottaminenkin saattaa olla rajoitettua.

        vuokralaisille on laitettu ehtoja, ettei alivuokralaista saa ottaa. Ehto siis mitätön ?


      • Ffo
        vuokralainen kirjoitti:

        vuokralaisille on laitettu ehtoja, ettei alivuokralaista saa ottaa. Ehto siis mitätön ?

        olen kuullut myös, että monenkin kunnan/kaupungin vuokra-asuntoihin ei saisi ottaa alivuokralaista, ja
        että muillakin ns. yleishyödyllisillä vuokranantajatahoilla olisi sama käytäntö; eli asunto vuokrataan vain omaan/perheen käyttöön.
        Niin ja Opiskelija-asuntosäätiöillä ainakin pitää ilmoittaa tai kysyä lupa alivuokraamiseen.


      • Puristi
        Ffo kirjoitti:

        olen kuullut myös, että monenkin kunnan/kaupungin vuokra-asuntoihin ei saisi ottaa alivuokralaista, ja
        että muillakin ns. yleishyödyllisillä vuokranantajatahoilla olisi sama käytäntö; eli asunto vuokrataan vain omaan/perheen käyttöön.
        Niin ja Opiskelija-asuntosäätiöillä ainakin pitää ilmoittaa tai kysyä lupa alivuokraamiseen.

        Laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta (31.3.1995/481) sääntelee kysymyksiä asunnoksi vuokratun huoneiston hallinnasta. Sen 2 §:n mukaan lakia ei sovelleta majoitusliikkeen harjoittamiseen; lisäksi valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön virka-asunnoista on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään tai määrätään. Minkälainen asunto sitten on lain tarkoittama "valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön virka-asunto", lienee jossain määrin epäselvää. Eihän opiskelija-asunto mikään "virka-asunto" ole, mutta voidaanko se joissain tapauksissa kuitenkin rinnastaa tällaiseen, siihen en osaa vastata. Ehkä lain perusteluista, joihin en ole ehtinyt syventyä, tähän johtoa löytyy.

        "Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481
        Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

        1 luku

        Yleiset säännökset

        1 §

        Soveltamisala

        Tätä lakia sovelletaan sopimukseen, jolla rakennus tai sen osa (huoneisto) vuokrataan toiselle käytettäväksi asumiseen (asuinhuoneiston huoneenvuokrasopimus). Huoneiston käyttötarkoitus määräytyy sen mukaan, mikä on huoneiston sovittu pääasiallinen käyttö.

        Huoneenvuokrasopimuksella voidaan luovuttaa myös maa-alue käytettäväksi huoneiston yhteydessä.

        Siten kuin jäljempänä säädetään, tätä lakia sovelletaan myös vuokrasuhteen johdosta vuokralaisen käytössä oleviin kiinteistön tai rakennuksen yhteisiin tiloihin ja laitteisiin.

        2 §

        Soveltamisalan rajoitukset

        Tätä lakia ei sovelleta majoitusliikkeiden toimintaan.

        Valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön virka-asunnoista on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään tai määrätään."


        Soveltamisalan rajoituksia koskevan 2 §:n osalta hallituksen lakiehdotuksen perusteluissa esitetään seuraavaa:

        HE 304/1994

        "2 §. Lain soveltamisalan rajoitukset. Pykälän 1 momentin mukaan tätä lakia ei ollenkaan sovellettaisi huoneiden luovuttamiseen majoitustoiminnassa. Vastaava rajaus on tehty jo voimassa olevassa laissa. Ratkaisevaa olisi toiminnan laatu, liiketoimintana harjoitettu majoituselinkeino, eikä se, onko toimintaan sovellettava majoituselinkeinoa koskevia säännöksiä vai ei. Laki asuinhuoneistojen vuokrauksesta on tarkoitettu säätelemään osapuolten oikeudet ja velvollisuudet pysyväisluontoisemmassa ja yleensä pitempiaikaisemmassa asumisessa kuin mitä esimerkiksi hotelleissa, motelleissa, matkustajakodeissa ja yömajoissa yleensä on kyse. Onko kyse majoitustoiminnasta vai huoneenvuokrauksesta, riippuisi viime kädessä siitä, mitä osapuolet ovat huoneiston käytöstä sopineet. Myös hotelleista, motelleista ja muista vastaavista majoitustoimintaa harjoittavista rakennuksista voitaisiin luovuttaa huoneiston käyttöoikeus huoneenvuokrasopimuksella. Opiskelija-asuntoloita esimerkiksi käytetään yleisesti oppilaitosten lomien aikana myös kesähotelleina, jolloin vallitsee tilanne, että osa huoneistoista on asukkaansa hallinnassa huoneenvuokrasopimuksen perusteella ja muissa huoneissa asukas on hotellivieraana. Viime aikoina on yleistynyt asuntohotellitoiminta, joissa viikko- tai kuukausikorvausta vastaan luovutetaan yleensä kalustetun huoneiston käyttöoikeus. Käyttöoikeuden lisäksi usein asukas saa joko samaa tai eri korvausta vastaan myös siivous- ja ravitsemuspalveluja. Toimintaa on yleensä pidettävä majoitustoimintana, mutta yhtä lailla kuin hotellina yleensä toimivasta rakennuksesta, niin myös tällainen huoneisto voitaisiin luovuttaa huoneenvuokraakin vastaan käytettäväksi. Asia riippuu siitä, mitä osapuolet ovat huoneiston käytöstä sopineet.

        Vapaa-ajan asunnon vuokrauksena pidettäisiin huoneiston vuokraamista käytettäväksi vapaa-ajan asuntona. Rakennuksen tai huoneiston sovittu käyttötarkoitus siten ratkaisisi sen, onko kyseessä vapaa-ajan asunnon vuokraus vai muunlainen vuokraus. Vapaa-ajan asuntona käytettävistä asunnoista monet soveltuvat myös ympärivuotiseen vakituiseen asumiseen. Niinpä vapaa-ajan asuntoina käytettävien huoneistojen vuokrauksen kohdalla ei enää ehdotettaisi tehtäväksi muita poikkeuksia kuin että tuomioistuin ei voisi siirtää muuttopäivää tai että tällaisen asunnon määräaikainen vuokrasopimus voitaisiin tehdä myös suullisesti.

        Valtion lainoittaman tuotannon osalta lain eräiden säännösten soveltaminen syrjäytyisi sinä aikana, kun huoneisto on aravalainsäädännön mukaisen vuokranmäärityksen ja käyttövelvoitteiden alainen. Nämä poikkeustilanteet on erikseen asianomaisten säännösten kohdalla todettu.

        Valtion, kuntien tai seurakuntien taikka muiden julkisyhteisöjen palveluksessa olevat voivat tämän palvelussuhteensa perusteella saada käyttöönsä asunnon joko palkkaukseensa liittyvänä etuna tai huoneenvuokraa vastaan. Jos tällainen asunto on palvelussuhteen ehtoja koskevan lainsäädännön nojalla nimenomaan määrätty virka-asunnoksi, siihen sovellettaisiin erityissäännöksiä eikä asunnon hallintasuhde miltään osin olisi asuinhuoneistojen vuokrauksesta annettavaksi ehdotetun lain alaista. Säännös tästä olisi pykälän 2 momentissa.

        Muihin palvelussuhteen perusteella vuokralle annettuihin asuntoihin tätä lakia ehdotetaan sovellettavaksi. Kun vuokran määrästä ehdotetaan voitavan vapaasti sopia myös vuokrasuhteissa, joita koskeva sopimus on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, voidaan, jos näin edelleen nähdään tarkoituksenmukaiseksi, pitää voimassa näitä palvelussuhdeasuntoja koskevia erityisiä vuokranmääräytymisjärjestelmiä. Tarvetta säätää näiden vuokranmääritysjärjestelmien etusijasta suhteessa tähän lakiin ei kuitenkaan enää ole."


    • Puristi

      Hallituksen esityksen (HE 304/1994) perusteluista löytyi lisää asiaa lainvalmitelijan suhtautumisesta avopuolisoon asunnonvuokra-asiassa:

      "3.2.5. Avioliitonomaiset suhteet ja ryhmäasuminen

      Aviopuolisot voivat olla vuokrasuhteen osapuolia niin vuokralaisina kuin vuokranantajinakin siinä, missä kaksi muutakin tai useampi henkilö. Avioliiton perusteella aviopuoliso ei tule vuokralaiseksi, mutta tämän ominaisuutensa vuoksi hänellä on eräitä oikeuksia ja velvollisuuksia vuokrasuhteessa, joka koskee perheen yhteisenä kotina käytettyä huoneistoa. Nykyisin parisuhteista huomattava osa on avoliittoja, joissa puolisot elävät avioliitonomaisissa suhteissa avioliittoa kuitenkaan solmimatta. Avoliiton päättymisen syy usein kuitenkin on avioliiton solminen eikä parisuhteen hajoaminen. Avioliiton ulkopuolella syntyvistä lapsista valtaosa syntyy avoliitossa eläville vanhemmille. Niinpä kun on kyseessä perheen yhteisenä kotina käytetyn huoneiston huoneenvuokrasuhteesta, ei tavallisesti ole syytä tehdä eroa sen suhteen, ovatko puolisot keskenään avioliitossa vai avoliitossa, jos avopuolisoaseman osalta ei ole epäselvyyttä. Tämän vuoksi huoneenvuokralain eräitä aviopuolisoita ja avopuolisoita koskevia säännöksiä ehdotetaan tarkistettaviksi.

      Huoneiston yhteiskäyttöoikeus puolison ja perheeseen kuuluvien muiden henkilöiden kesken, oikeus siirtää huoneiston vuokraoikeus puolisolle tai muulle perheen jäsenelle sekä puolison ja muun perheenjäsenen oikeus saada jatkaa huoneiston vuokrasuhdetta vuokralaisen kuoltua, samoin kuin vastuu vuokrasuhteen ehtojen täyttämisestä koskisivat yhtä lailla sekä avio- että avopuolisoita. Myöskään avopuoliso ei saisi irtisanoa yhteisenä kotina käytetyn huoneiston vuokrasopimusta ilman puolisonsa suostumusta. Suostumuksen voisi kuten aviopuolisoittenkin kohdalla tarvittaessa antaa tuomioistuin.

      Niin avio- kuin avopuolisollakin, joka ei ole vuokralainen, olisi oikeus pitää yhteisenä kotina käytettyä huoneistoa hallinnassaan toisen puolison muutettua huoneistosta, jolloin hän myös vastaisi vuokrasopimuksesta johtuvista velvoitteista niin kauan kuin hän pitää huoneistoa hallinnassa.

      Tilanne, jossa aviopuolisoita ja avopuolisoita ei täysin voida rinnastaa toisiinsa, on huoneiston hallintakysymyksen ratkaisu tuomioistuimen tuomitessa aviopuolisot avioeroon ja määrätessään heidän yhteiselämänsä lopetettavaksi.

      Kun tuomioistuin tuomitsee aviopuolisot avioeroon tai määrää heidän yhteiselämänsä lopetettavaksi, se voisi edelleen kuten nykyisinkin määrätä myös siitä, kumpi puolisoista saisi jatkaa vuokrasuhdetta ja vapauttaa toisen puolison vastaamasta vuokrasuhteen ehdoista. Kun asunnon hallinnan jatkaminen saattaa taloudellisista tai muista syistä olla epätarkoituksenmukaista sen jälkeen, kun sitä ei enää käytettäisi yhteisenä kotina, ehdotetaan, että tuomioistuin voisi myös vapauttaa molemmat puolisot vuokrasuhteesta.

      Vaikka avoliiton kohdalla ei vastaavaa prosessia avoliiton päättymisen toteamisesta ole, ehdotetaan, että niin avopuolisot kuin muutkin yhdessä asuvat henkilöt voisivat nostaa kanteen sen toteamiseksi, kuka saa tai ketkä heistä saavat jatkaa huoneiston vuokrasuhdetta yhteisen asumisen päätyttyä. Kanteen nostamisen edellytyksenä olisi, että huoneisto olisi vuokrattu avopuolisoiden tai muiden yhdessä asuvien ryhmien yhteiseksi asunnoksi. Tällaisen asunnon osalta ja tällaisessa tilanteessa tuomioistuin voisi vapauttaa myös kaikki vastaamasta huoneiston vuokrasuhteesta, jos aihetta siihen on. Kuten avioeron ja yhteiselämän lopettamispäätöksen yhteydessä tuomioistuimen tulisi myös näissä oikeudenkäynneissä varata vuokranantajalle tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Edellä tarkoitettuja määräyksiä ei myöskään saisi antaa, jos vuokranantaja saattaa todennäköiseksi, että hän joutuisi määräyksen johdosta kärsimään vahinkoa."

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En löydä sinua

      En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k
      Ikävä
      22
      2371
    2. Mihin kaivattusi

      Ja sinun juttusi kaatui?
      Ikävä
      52
      2267
    3. Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän

      Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi
      Maailman menoa
      106
      2260
    4. Mihin se sysipska hävisi?

      Katso Frida Kahlo elämäkerta ja opi.
      Ikävä
      32
      1527
    5. Hajoaako persut kuten 2017?

      https://www.is.fi/politiikka/art-2000011217813.html Tämä on totisinta totta. Persut on murroksessa. Osa jättää puolueen
      Maailman menoa
      238
      1522
    6. Opettelen sun jokaisen virheen

      ja rakastan sua.
      Ikävä
      30
      1456
    7. Kamala uutinen: Henkilö kuoli Tokmannin pihaan Kankaanpäässä- Jäi trukin alle

      IL 9.5.2025 Ihminen kuoli Kankaanpään Tokmannin edustalla perjantaina aamupäivästä. Poliisin mukaan henkilö oli jäänyt
      Kankaanpää
      36
      1412
    8. Mitä uskot sinun

      Ja kaivattusi välillä tulevan tapahtumaan lähiaikoina
      Ikävä
      95
      1171
    9. Mitä haluat oikeasti

      Mun ymmärtävän? Sitäkö ettet rakasta ja ole valmis mihinkään?
      Ikävä
      28
      1160
    10. Ne oli ne hymyt

      Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä
      Ikävä
      20
      1136
    Aihe