Sodat sisällämme

CoStorm kirjoitti:

Moni meistä käy sisällään ankaraa sotaa ja se
sota kuluttaa heitä paljon, monesti liian paljon.
Sota sisällämme saa aikaan asioita, joita emme
ole koskaan uskoneet tekevämme ja se sota saa
aikaan sen, että emme pysty tekemään paljon
mitään. Se sota on monelle meistä liian voimakas
ja moni meistä kaatuu maahan sen sodan mukana.
Maahan kaatuessa ei voi enää itse vaikuttaa
asiaan, vaan silloin täytyy yrittää etsiä
ihminen, joka meitä voi auttaa pääsemään ylös ja
kestämään sen sodan paremmin. Sellaisia ihmisiä
ei ole kovin monta ja sellaisen löytäminen
saattaa olla liian vaikeaa monelle meistä. Liian
moni meistä antaa periksi, eikä jaksa etsiä
ihmistä joka voisi auttaa. Liian moni meistä
päättää matkansa tämän sodan seurauksena, liian
moni antaa periksi sille sodalle. Silloin kun
sota käy meidän kimppuumme, meidän täytyy
taistella sitä vastaan, se taistelu on vaikeaa ja
rankkaa. Siihen taisteluun täytyy löytää oikeat
aseet, ne aseet ovat henkisiä ja monesti ne aseet
ovat käsissämme, mutta emme tiedä miten niitä
käytetään. On surullista huomata, että omaa aseen
millä taistella, mutta ei osaa käyttää sitä
asetta. Jos asetta ei osaa käyttää niin täytyy
etsiä joku joka osaa ja opetella käyttämään sitä.
Moni meistä menettää kaiken tämän sodan
seurauksena, koska ei ole osannut taistella tai
ei ole taistellut tarpeeksi sitä sotaa vastaan.
Sota jota kannamme sisällämme on meidän
taistelumme, mutta liian monet kostaa sen sodan
muille ihmisille, jos sen sodan muille kostaa
niin se sota vaan pahenee koko ajan ja kuluttaa
meitä aina vaan enemmän. Tämä sota on rasittavaa
ja se pistää katseen maahan, tämä sota saa meidät
murtumaan, mutta meidän on vaan koottava itsemme
ja jatkettava eteenpäin. Kuitenkin liian moni
jättää itsensä kokoamatta ja jää maahan
makaamaan, me voimme auttaa niitä jotka jäävät
maahan makaamaan, mutta liian harva ihminen
auttaa niitä jotka makaavat maassa. Meidän
ongelmamme on välinpitämättömyys ja se, että
jätämme toiset oman onnensa nojaan, vaikka he
ovat meitä auttaneet. Me ajattelemme liikaa
itseämme ja unohdamme liian monesti ne jotka
meitä tarvitsevat, ne jotka käyvät liian ankaraa
sotaa sisällään. Jos näemme, että joku käy kovaa
sotaa sisällään, niin meidän täytyisi seisoa
hänen rinnallaan ja kannustaa häntä jaksamaan,
mutta kovin moni meistä ei sitä tee, koska he
pelkäävät. He pelkäävät, että he joutuvat itse
kärsimään, mutta he eivät joudu.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä