"ROMEOLLE"

Sä kyllä tunnistat ittes tästä kun luet.
Lunatic(m)...Me kiisteltiin sun pelipaidan väristä...oliko se nyt musta-valkoinen vai sininen...?

Meillä menee niin Vitun hyvin nykyään. Eikö sinustakin? Jos mä olisin joku ulkopuolinen, mä en edes tietäis, että me vielä ollaan "yhdessä".
En tiedä mitä sä ajattelet, mutta minusta tuntuu nykyään usein siltä, että mua ei kiinnosta paskan vertaa tää juttu. Miksköhän? Tää tekee mut useemmin onnettomaks kun onnelliseks. Sinä asut siellä, minä täällä. Me nähdään ehkä kahdesti kuukaudessa. Vähintään jokatoinen kerta meijän välit vaan viilenee entisestään. Soitellaankin niin Pirun usein. Kerro millon meillä viimex oli edes hauskaa kun nähtiin. Siis sen Onnellisen Kesän jälkeen. Se kesä on mennyt ohi. Ehkä sä silloin rakastitkin minua ja minä sinua, mutta entä nyt? Ei pidä elää siinä kesässä,teenkö mä sut vai vieläkin onnelliseks?. En oikein usko. Jos me ei oikeesti tehdä toisiamme enää onnelliseks, miks me vielä roikutaan tässä kohta kuolleessa jutussa? Onko mulla sulle enää merkitystä? Sä tiedät miten paljon helpompaa olis jos sä unohtaisit minut ja antaisit jollekin toiselle mahdollisuuden. Ja tiedän et sama pätee minuunkin. Ja plus vielä kaikki muu ja mun porukoiden suhtautuminen sinuun. On olemassa helpompiakin ihmisiä. Onko tää meidän juttu tosiaankin sen arvoista, että tätä kannattaa vielä elättää? Kyllä mä muistan että on meillä ollu hyviäkin aikoja, ja ainakin oltiin toisillemme kaikkein tärkeintä mitä on, mutta vieläkinkö? Jos tämä viimenenkin pieni näkymätön rakkauden ripe kuolee meistä pois, niin voiko sen takia edes olla surullinen ja itkeä, vai pitäisikö olla vaan helpottunut ja onnellinen??!!
(Mun tarkotus ei sitten olluo syyllistää sua mistään)

(Mä en oikeesti tarkottanu loukata sua, kun kerroin siitä Pasi-unesta. Mä pyydän anteeks. Mä en ajatellu ollenkaan kun kerroin siitä. Ehkä tahdoin tietää mitä sä ajattelisit kun kertoisin et olin nähny siitä unta, mutta en ikinä tahtonu loukata sua mitenkään!! Se oli pelkkä uni. Mä en tahdo sitä Pasia mun lähellekään, enkä luule että se enää edes muistais mua. Anteeks!!)
3277
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

mua oikeesti kävi harmittaa ku luvin tota sun juttuu... :/ ja toisaalta pelottaa,voiko rakkaus hiipua noin nopeesti..?mä rakastan ´kultaani älyttömästi toivottavasti meille ei käy noin..!!

Äänestä
  • kiitos myötätunnosta. Niin, eihän millään suhteella voi AINA mennä hyvin...Mä todellakin toivon että nyt on vaan vaikeempia aikoja ja ne menis ohi...

    Äänestä

  • "Julia" kirjoitti:

    kiitos myötätunnosta. Niin, eihän millään suhteella voi AINA mennä hyvin...Mä todellakin toivon että nyt on vaan vaikeempia aikoja ja ne menis ohi...

    mun on ihan pakko kysyy minkä ikänen sä oot..?
    mä en toivotan sulle,nyt oikein hyvää jatkoo..

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


"Julia" kirjoitti:

Sä kyllä tunnistat ittes tästä kun luet.
Lunatic(m)...Me kiisteltiin sun pelipaidan väristä...oliko se nyt musta-valkoinen vai sininen...?

Meillä menee niin Vitun hyvin nykyään. Eikö sinustakin? Jos mä olisin joku ulkopuolinen, mä en edes tietäis, että me vielä ollaan "yhdessä".
En tiedä mitä sä ajattelet, mutta minusta tuntuu nykyään usein siltä, että mua ei kiinnosta paskan vertaa tää juttu. Miksköhän? Tää tekee mut useemmin onnettomaks kun onnelliseks. Sinä asut siellä, minä täällä. Me nähdään ehkä kahdesti kuukaudessa. Vähintään jokatoinen kerta meijän välit vaan viilenee entisestään. Soitellaankin niin Pirun usein. Kerro millon meillä viimex oli edes hauskaa kun nähtiin. Siis sen Onnellisen Kesän jälkeen. Se kesä on mennyt ohi. Ehkä sä silloin rakastitkin minua ja minä sinua, mutta entä nyt? Ei pidä elää siinä kesässä,teenkö mä sut vai vieläkin onnelliseks?. En oikein usko. Jos me ei oikeesti tehdä toisiamme enää onnelliseks, miks me vielä roikutaan tässä kohta kuolleessa jutussa? Onko mulla sulle enää merkitystä? Sä tiedät miten paljon helpompaa olis jos sä unohtaisit minut ja antaisit jollekin toiselle mahdollisuuden. Ja tiedän et sama pätee minuunkin. Ja plus vielä kaikki muu ja mun porukoiden suhtautuminen sinuun. On olemassa helpompiakin ihmisiä. Onko tää meidän juttu tosiaankin sen arvoista, että tätä kannattaa vielä elättää? Kyllä mä muistan että on meillä ollu hyviäkin aikoja, ja ainakin oltiin toisillemme kaikkein tärkeintä mitä on, mutta vieläkinkö? Jos tämä viimenenkin pieni näkymätön rakkauden ripe kuolee meistä pois, niin voiko sen takia edes olla surullinen ja itkeä, vai pitäisikö olla vaan helpottunut ja onnellinen??!!
(Mun tarkotus ei sitten olluo syyllistää sua mistään)

(Mä en oikeesti tarkottanu loukata sua, kun kerroin siitä Pasi-unesta. Mä pyydän anteeks. Mä en ajatellu ollenkaan kun kerroin siitä. Ehkä tahdoin tietää mitä sä ajattelisit kun kertoisin et olin nähny siitä unta, mutta en ikinä tahtonu loukata sua mitenkään!! Se oli pelkkä uni. Mä en tahdo sitä Pasia mun lähellekään, enkä luule että se enää edes muistais mua. Anteeks!!)

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu