Valitettavasti sepustuksestani tuli vähän pitkä ja epäselvä, mutta toivottavasti osaisitte neuvoa koinka minun tulisi toimia tälläisessä tilanteessa.
Rinnetalomme on vielä rakennusvaiheessa, juuri huomasimme alakerran leca-harkoissa hiushalkeamia. Mistäköhän nämä voivat johtua?
Rakenne on seuraava:
TB-paalut, päällä reunavahvistettu laatta, jossa 40m3 betonia, ja tuhansia kiloja rautaa (ynnä verkot, reunoilla kaksi verkkoa päällekkäin), laatan alla sepeliä vähintään 30-40cm, sepeli on jyrätty tasaiseksi ennen valua. Joten luulisin että perustus ei ole antanut periksi, tai ruotinut, sillä kunnon routasuojaus tuli tehtyä, sitäpaitsi laatta valettiin jo 1½ vuotta sitten, eikä mitään halkeamia ollut näkyvissä ulkoseiniä muuratessa, eikä ennen varsinaisten lattiavalujen tekoa (lattiavalut irti seinistä, välissä uretaania.
Talo on siis rinteessä, talon takaosa on maan alla noin 150cM:n syvyydeltä, harkkoseinät on suojattu ensin slammaamalla kahteen kertaan, sitten patolevyllä, routastyroksilla ja tätä styrosta vasten on noin 70-80cm salaojasoraa, ja sitten vasta normaalia maata, salaojitus on oikella paikallaan. Talon seinät eivät ole kostuneet mistään kohdasta, eikä ruota ole päässyt lähellekään seinää.
Muurattujen ulko- ja väliseinäharkkojen päällä ovat ontelolaatat, ja onteloiden päällä taas talopakettimme (puurunko, muurattu julkisivu). Ylimpänä ennen onteloita on täyteenvalettu u-palkki jossa on raudoitukset.
Tämän u-palkin alla on sitten lämpö/umpiharkkoja maan muodon mukaisesti.
Juuri huomasimme, että talon sivuseinälle (eli ylämäen suuntaan) oli ilmestynyt lähes koko seinän pituinen, poikittaissuuntainen hiushalkeama. Tämä halkeama oli tullut läpi serpo 137:lla ja Kiillon SK-tasotteista, ja ne halkeamakohdista poistettuani, näkyi ylimmän varsinaisen lämpöharkon ylä(jossain kohdissa myös alasauma olevan irti (siis lähes koko seinän pituudelta).
Muutamissa kohdissa näkyi myös noin 3-4 harkon mittaisia pystysuuntaisia hiusmurtumia, harkon pystysauma oli haljennut, ja joko ala- tai yläpuolella oleva harkko oli mennyt samasta kohdasta poikki. Poikkinaisia harkkoja näytti olevan vain niissä kohdissa joissa on lämpöharkkoja, umpiharkot eivät ole menneet poikki, eikä halkeamia ole ilmestynyt ulkopuolelle, eli kun lämpöharkko koostuu tavallaan kahdesta harkosta uretaanista, niin meillä on mennyt halki ainoastaan "sisäharkko".
Mikähän ihme tuollaisen halkeamisilmiön on aiheuttanut, korostaisin vielä että halkeamat ovat seinän yläosassa, eivätkä alhaalla, kuten usein laatan painumisesta johtuvissa halkeamissa?
Mitenkäs tuollaista lähtisi korjaamaan, pitäisikö harkot/saumat korjata yksi kerrallaan, ja laittaa väliin jotain lujaa sementtiä tms?
Ongelmana on vielä se, että halkeamat ovat peuhuoneen seinässä, johon tulee aikanaan kaakelit vedeneristykset, joten seinän pitäisi kestää jotteivat kaakelit tipu alas.
Alakerran seinät muurasivat ammattimuurarit joiden työnjälki oli hyvää, seinät suoria, jne.
Olisikohan harkoissa voinut olla jokin valmistusvika tms, koska en keksi mitään mahdollista tekijää joka olisi voinut aiheuttaa kyseisen ilmiön. Maanpainetta ei kyseisellä seinällä ole, koska sillä puolella on yli puoleenväliin asti alaterassi, joka toimii maavallina. Yläkerran lattiavalukaan tuskin on voinut mitenkään rasittaa seinää, koska betonia ei tullut kuin 9m3, ja sekin pumppuautosta tasaisesti lattioille.
Eli ei routa, maanpaine, yläpuolinen rasite, tms ole voinut sitä aiheuttaa, eikä laattakaan ole painunut, niin mikä ihme laittaa harkkoseinän poikki?
Vai ovatko nuo lacaharkot niin heppoista rakennusmateriaalia ettei niistä voi rakentaa taloa?
Vastaa
Rinnetalomme on vielä rakennusvaiheessa, juuri huomasimme alakerran leca-harkoissa hiushalkeamia. Mistäköhän nämä voivat johtua?
Rakenne on seuraava:
TB-paalut, päällä reunavahvistettu laatta, jossa 40m3 betonia, ja tuhansia kiloja rautaa (ynnä verkot, reunoilla kaksi verkkoa päällekkäin), laatan alla sepeliä vähintään 30-40cm, sepeli on jyrätty tasaiseksi ennen valua. Joten luulisin että perustus ei ole antanut periksi, tai ruotinut, sillä kunnon routasuojaus tuli tehtyä, sitäpaitsi laatta valettiin jo 1½ vuotta sitten, eikä mitään halkeamia ollut näkyvissä ulkoseiniä muuratessa, eikä ennen varsinaisten lattiavalujen tekoa (lattiavalut irti seinistä, välissä uretaania.
Talo on siis rinteessä, talon takaosa on maan alla noin 150cM:n syvyydeltä, harkkoseinät on suojattu ensin slammaamalla kahteen kertaan, sitten patolevyllä, routastyroksilla ja tätä styrosta vasten on noin 70-80cm salaojasoraa, ja sitten vasta normaalia maata, salaojitus on oikella paikallaan. Talon seinät eivät ole kostuneet mistään kohdasta, eikä ruota ole päässyt lähellekään seinää.
Muurattujen ulko- ja väliseinäharkkojen päällä ovat ontelolaatat, ja onteloiden päällä taas talopakettimme (puurunko, muurattu julkisivu). Ylimpänä ennen onteloita on täyteenvalettu u-palkki jossa on raudoitukset.
Tämän u-palkin alla on sitten lämpö/umpiharkkoja maan muodon mukaisesti.
Juuri huomasimme, että talon sivuseinälle (eli ylämäen suuntaan) oli ilmestynyt lähes koko seinän pituinen, poikittaissuuntainen hiushalkeama. Tämä halkeama oli tullut läpi serpo 137:lla ja Kiillon SK-tasotteista, ja ne halkeamakohdista poistettuani, näkyi ylimmän varsinaisen lämpöharkon ylä(jossain kohdissa myös alasauma olevan irti (siis lähes koko seinän pituudelta).
Muutamissa kohdissa näkyi myös noin 3-4 harkon mittaisia pystysuuntaisia hiusmurtumia, harkon pystysauma oli haljennut, ja joko ala- tai yläpuolella oleva harkko oli mennyt samasta kohdasta poikki. Poikkinaisia harkkoja näytti olevan vain niissä kohdissa joissa on lämpöharkkoja, umpiharkot eivät ole menneet poikki, eikä halkeamia ole ilmestynyt ulkopuolelle, eli kun lämpöharkko koostuu tavallaan kahdesta harkosta uretaanista, niin meillä on mennyt halki ainoastaan "sisäharkko".
Mikähän ihme tuollaisen halkeamisilmiön on aiheuttanut, korostaisin vielä että halkeamat ovat seinän yläosassa, eivätkä alhaalla, kuten usein laatan painumisesta johtuvissa halkeamissa?
Mitenkäs tuollaista lähtisi korjaamaan, pitäisikö harkot/saumat korjata yksi kerrallaan, ja laittaa väliin jotain lujaa sementtiä tms?
Ongelmana on vielä se, että halkeamat ovat peuhuoneen seinässä, johon tulee aikanaan kaakelit vedeneristykset, joten seinän pitäisi kestää jotteivat kaakelit tipu alas.
Alakerran seinät muurasivat ammattimuurarit joiden työnjälki oli hyvää, seinät suoria, jne.
Olisikohan harkoissa voinut olla jokin valmistusvika tms, koska en keksi mitään mahdollista tekijää joka olisi voinut aiheuttaa kyseisen ilmiön. Maanpainetta ei kyseisellä seinällä ole, koska sillä puolella on yli puoleenväliin asti alaterassi, joka toimii maavallina. Yläkerran lattiavalukaan tuskin on voinut mitenkään rasittaa seinää, koska betonia ei tullut kuin 9m3, ja sekin pumppuautosta tasaisesti lattioille.
Eli ei routa, maanpaine, yläpuolinen rasite, tms ole voinut sitä aiheuttaa, eikä laattakaan ole painunut, niin mikä ihme laittaa harkkoseinän poikki?
Vai ovatko nuo lacaharkot niin heppoista rakennusmateriaalia ettei niistä voi rakentaa taloa?
Vastaa
Vastaukset 7
Vanhimmat
kai sä itsekin huomasit, miten ohut seinämäisiä lämpöharkot ovat, siinä ei paljon jännityksiä tarvita, että se katkeaa. Vastaa vahvuudeltaan jotain "fazerin vohvelin" luokkaa. Sinnehän se sullakin varmaan jää joustavan vesieristeen taakse, joten ei pienet halkeamat tuskin haittaa.
Seikkaperäisesti kuvatun rakentamisen perusteella on aika helppoa arvioida ongelman syyt.
Ensinnäkin on hyvin varmaa, että tuolla tavalla tehty ja myöhemmin vioittunut rakenne ei ole maan painumisesta johtuvaa ongelmaa. Varmin todiste on se, että murtumalinja on vaakasuora ja se on ylimmissä kerroksissa sekä vielä sisäpuolisella osuudella harkosta.
Eli ongelma on siinä, että ylimmän harkon sisäpuoli ei kestä siihen tulevia rasituksia. Vaihtoehtoja murtumalle on periaatteessa kaksi. Ensiksi ontelolaatat on kiinnitetty jäykästi seinärakenteeseen, jolloin laatan laajenemisen esim.lämmityksen johdosta sisempään harkkopuoliskoon kohdistuu vaakasuuntaisia voimia, joiden vaikutuksesta sauma murtuu. Tämä on mielestäni se vähemmän todennäköinen vaihtoehto, mutta mahdollinen.
Todennäköisin syy murtumaan on yksinkertaisesti se, että laatta ja seinärakenteista tuleva kuormitus on liian suuri harkon sisäpuolen kapasiteettiin nähden. Ohjeellisia valmistajien esimerkkirakenteita katsoessasi huomaat varmasti, että usein niissä on kaksi ylintä kerrosta tehty raudoitetuilla U-harkoilla, jolloin saadaan jäykempi kerros jakamaan kuormitusta alemmmille lämpöharkkokerroksille. Näin siis olisi tässäkin tapauksessa tullut tehdä. Vastaavanlaisia ongelmia olen tavannut myös sellaisissa rakenteissa joissa säästösyistä on jätetty U-harkot kokonaan pois ylimmästä kerroksesta ja käytetty siis vain lämpöharkkoja. Usein perusteena on rahan sijasta selitetty naurettavin perustein mahdollisia kylmäsiltojen välttämisiä...
Sinun tapauksessa näin ei ole.
Korjausehdotus on melko suuritöinen ja vaatiin asiantuntijan tarkastuksen (muuten kuka on kohteesi vastaava työnjohtaja ? ) Koska rakenne ei kestä siihen tulevaa puristusrasitusta, niin se tarvitsee tukea pystyrakenteella. Tavallisesti se tehdään upottamalla esim. terästolppia sisempään harkkokerrokseen tehtyyn roiloon. Rakenne on tyypillinen silloin kun harkoista tehdään esim. normaaleja korkeampia seinarakenteita, jolloin harkkojen normaali raudoitus ei riitä. Ulkopuolelle tai perustuksille ei siis kannata tai voikaan tehdä mitään. Myöskään rakojen täyttäminen injektiohartsilla tai vastaavilla ei tuo lopullista ratkaisua ongelmaan. Vaikutus on sama jos ruosteisen autonpohjan peittäisi ruosteensuojakäsittelyllä.
Lyhyesti siis kaksi asiaa: 1. tarkista ontelolaatan liitymisdetalji seinärakenteen kanssa, ettei se ole jäykkä. 2. Vahvista rakenne seinän sisään upotetuilla pystytolpilla.
Asiallisesta ja erittäin asiantuntevasta vastauksestasi, juuri tuolla seinällä epäilen ontelolaatan liittyvän kiinteästi seinärakenteeseen, tulisikohan se pyrkiä irrottamaan jollain tavalla? Kuinkahan tiheästi, ja minkäpakusisilla harjateräksillä lähtisin asiaa korjaamaan, 12-16mm? Entä mitä ainetta suosittelisit käytettävän noiden terästen kiinnittämiseen, juotosbetonia, tms, ajattelin tehdä senverran leveät roilot että sinne sopisi ainetta teräksen sivuille noin 20mm?
Nimimerkki Pro kuvaa osuvasti kirjoittajan tietämystä alasta, kiitokset vielä kerran erittäin hyvästä informaatiosta!
Valitettavasti tapauksessamme on käynyt toteen tuo vähemmän todennäköinen vaihtoehdoista, eli ontelot ovat kiinni kiinteästi seinärakenteessa.
Sitäpaitsi asiaa tarkemmin muistellessani ei noita valettuja u-palkkeja ollutkaan kuin vain niillä seinillä, joiden päällä onteloiden päät ovat, eli jotka kannattelevat onteloita. Näillä seinillä ei ole minkäänlaisia vaurioita(edes seinän/katon välinen hienokitti ei ole murtunut).
Tämä vaurioitunut sivuseinä (eli rinteen suuntainen), menee ontelolaatan suuntaisesti, se on pituudeltaan noin 8.7m.
Ontelon ulkoreuna jäi noin 5cm muuratun harkkoulkoseinän sisäpuolelle. Ontelon "jatkeeksi" teimme rakennepiirustuksen mukaisesti betonivalun (jossa raudoitukset), joka ulottui (ylhäältä päin katsottuna) lämpöharkon eristeeseen asti. Sitten tuli noin 10cm:n eristelevy (olikohan polystyreeni tms, sitä erittäin tiivistä, sinistä levyä), tämän jälkeen muurasimme kiinni ohuet harkot ulkopinnaksi (niiden päällekin tuli jonkin verran betonia).
Eli ongelmana tuntuisi olevan se, että ylimmän lämpöharkkokerroksen sisäpuoli on valettu kiinni ontelolaattaan. Nuo mainitsemasi vaakasuorat voimat siis mursivat seinän heikoimmista kohdista.
Tulisiko nyt siis leikata timanttilaikalla auki ontelolaatan ja seinän väli, aina lämpöharkon eristeeseen asti, eli siihen asti jossa rakenne on vähemmän kiinteä? Syntyneen roilon ajattelin täyttää uretaanilla.
Lisäksi olisi varmastikin viisasta tehdä nuo mainitsemasi pystyraudoitukset, ja mahdollisesti murtuneiden saumojen/katkenneiden harkkojen korjaus?
Tulisiko nuo roilot/raudoitukset tehdä ihan lattiatasoon asti (jossa umpiharkkoja) vai katosta sen verran alaspäin, että menevät muutamaan ehjään umpiharkkoonkin?
Entä minkälaista raudoitusta suosittelisit, olisiko 20mm harjateräs noin 80-100cm:n välein ylimitoitettua? Entä millä nuo kannattaisi kiinnittää, ihanko tavallisella muurauslaastilla ( mahdollisesti hieman sementtiä sekaan), vaiko betonilla?
Tapauksessamme ei ollut kyse kustannussäästöstä, perustustyöt olivat sen verran suuritöiset (mainitsemani perustustapa, ja mm. 64 kuormallista roskamaata poistettiin), että olisin ollut valmis vaikka valamaan seinät paikalla, jos olisin asiasta paremmin ymmärtänyt, olisin jättänyt kko lämpöharkot pois tai muurauttanut nuo 2 kerrosta u-palkkeja , itse asiassa lämpöharkoista useita oli poikki jo saapuessaan työmaallemme, katkenneita ei käytetty kuin tumpeiksi).
Mutta kun kysymyksessä on selvä rakennevirhe, olisi varmaan lujempikin rakenne antanut periksi?
Jos sitä pitää vahvistaa niin se tehdään teräspalkeilla, ei millään harjateräksillä.
Ja vaatii siis rakennesuunnittelijan paikalla käymisen oikean mitoituksen laskemiseksi.
Turha vaivata omaa päätään sen korjaamisessa, seinä vain huononee huonosta korjauksesta.
Siis kyse ei ole mistään pystysuuntaisesta voimasta sinänsä, joka pitäisi eliminoida, vaan nyt täytyy erottaa seinärakenne, ja ontelolaatta toisistaan. Pystysuuntaiset raudoitukset (esim. tarpeeksi vahvalla harjateräksellä korjaavat mielestäni sisäharkon sivusuuntaisesta rasituksesta koituneet vauriot (ja vahvistaisi jo syntyneet rakennevauriot), etenkin jos ongelman syy, eli kinteä seinän(katon liittymäkohta on eliminoitu, ja haljenneet saumat/harkot on korjattu asiallisesti?
Sinun kannattanee käyttää paritkin rakennesuunnittelijat katsastamassa tilanne, kulunkit vois vaikka kokeilla saada vakuutusyhtiön piikkiin tai alkuperäisen rakennesuunnittelijan piikkiin.
Äkkiseltään vois veikata semmoistakin että mitään isompaa ei välttämättä edes tarvitse tehdä, tasoitella halkeamat vain piiloon, siis jos ne nyt ovat "eläneet" sen mitä elävät.
Itse olen huomannut että virheitä sattuu paljon, kaikille rakentamiseen osallistujille. Aina.
Minullakin rakennesuunnittelijan piirrosten mukaisesti "juotettiin" välipohja kauttaaltaan ympäröiviin seiniin. Ontelolaatat on siis umpikännissä, saapa nähdä poksahtaako kuten sinulla. Seinät on lammin valuharkkoja, sisä ja ulkovaippaa yhdistävää "siltaa" ei ole ja terästyksessä ei ole säästelty joten ehkäpä vältyn moisilta murheilta...