Meillä Enervent Pingvin ACE ilmastointilaite LTO:lla. Ilmamäärämittausten perusteella laitetta tulisi pyörittää 6:lla (8 maximi).
Arkena klo 09-16 laite pyörii 1:llä ja muutoin 2:lla. Hyvin on happi riittänyt 4 hengelle. Ei ole aamulla tunkkaisuutta yhtään.
Mitä kokemuksia muilla on näistä tehoista, kuka pitää laitteitaan ilmamäärämittausten perusteella lasketuissa arvoissa?
Arkena klo 09-16 laite pyörii 1:llä ja muutoin 2:lla. Hyvin on happi riittänyt 4 hengelle. Ei ole aamulla tunkkaisuutta yhtään.
Mitä kokemuksia muilla on näistä tehoista, kuka pitää laitteitaan ilmamäärämittausten perusteella lasketuissa arvoissa?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Meillä on omakotitalossa SunAir 450 LTO-systeemi. Säädöt on tehty asennolla 3 (5 maksimi). Rööreistä kuuluu aikalailla häiritsevää puhinaa ja suhinaa jo kolmosella. Yöllä huomaan äänen lisäksi vetoa makuuhuoneen tulorööristä. Lisäksi LTO:n jälkilämmittimen teho (1,7 kW) ei riitä yli 10 asteen pakkasilla, vaan lämmitin on koko ajan päällä (merkkivalosta näkee). Parinkympin pakkasilla rööreistä tulee mittauksen mukaan enään noin 10 asteista ilmaa (asetus noin 20 astetta). Olenkin siis pitänyt kiertoa kolmosella lämpimämmällä kuin -10 asteessa, kakkosella -10 - -15 asteessa ja ykkösellä tätä kylmemmässä. Joskus saunan jälkeen pari tuntia kolmosella. Yöllä kierto aina kakkosella (paitsi kesähelteillä). 3-henkiselle perheelle em. asetukset ovat mielestäni riittäneet. Mutta mistäpä sen tietää!!
ilmamäärät lasketaan jostain syystä aivan järjettömistä arvoista. meillä 145 neliöö puolitoista kerroksisessa talossa. vaihdettava ilmamäärä suunnitelman mukaan 500 kuutiota. tämä tarkoittaisi, että kaikki huoneet olisivat 3.45m korkeat (jotta tuo 500 kuutiota saataisiin sopimaan meidän mökkiin). Kuitenkin kun kyseessä on vielä puolitoista kerroksinen talo on yläkerran keskikorkeus huomattavasti alakertaa pienempi. Eikä alartakaan ole normaalia korkeampi. Tuntuukin, että arvioita uusiin taloihin laskettaessa mitoitus on sen verran raju, että kyllä ilmamäärät täyttyy. Itse olen karkeasti laskenut, että oikeampi ilmamäärä talossani on 320 ja 350 kuutin välissä.
Asuinrakennuksen ilmanvaihto on suunnilleen 0,5-0, 7 kertainen tunnissa. Tilavuusvirraksi muutettuna se tarkoittaa, että jos rakennuksen tilavuus on
esim 400 m3, tilavuusvirran tulee olla alarajalla
V = 0,5/h*400 m3, siis 200 m3/h, joka muutettuna litroiksi sekunnissa on 56 l/s.
taulukko:
rakennuksen
tilavuus /ilmavirta:
.m3./.l/s..
300 / 42
350 / 49
400 / 56
450 / 63
500 / 69
Ilmavirtoja ei lasketa aivan järjettömistä arvoista, vaan tilavuudesta.
Noilla neliö/huonekorkeusasioilla pyörittely on epäoleellista, on aivan sama mitä huonekorkeudet ovat ja paljonko neliöitä on, tilavuus ratkaisee.
jos opettajana sallin sinua hieman valaista. Tilavuus koostuu siitä, että lasketaan pinta-ala ja kerrotaan se korkeudella. eli 145 neliöisessä talossa 500:145=3,448...
eli kyllähän pinta-ala tilavuuteen vaikuttaa. eli älähän nyt täyttä p:tä puhu
jos viisaampana saanen hieman valaista uudelleen, kun kerta ei näköjään riittänyt.
Unohda ne lattiapinta-alat ja korkeus ja laske ílmanvaihtosi tilavuuden perusteella jo kuten kerran neuvoin.
taitaa olla tilavuuden laskeminen asunnoissa mystistä hommaa, jos siihen ei päde normaali matematiikka. Tilavuushan on pituus*leveys*korkeus. eli kyllähän korkeudella ja pinta-alalla on merkitystä. Se on sitten eriasia otetaanko talon pinta-alaa laskettaessa huomioon myös metrin kerros maata asunnon alla...
mättää?
Onko joku laskenut asunnon tilavuudeksi 500 m3 vai vaihdettavaksi ilman tilavuusvirraksi 500 m3/h. Onko tässä käsitteet sekaisin vai jonkun toimesta väärin laskettu tilavuus, josta tämä narina jatkuu?
Luulisi se asunnon tilavuuden määrittäminen olevan yksinkertainen asia. Sen selvittämisen jälkeen oikea ilmavirta löytyy esim. aikaisemmin esitetystä taulukosta.
Nimenomaan piirustuksissa tilavuudeksi on ilmoitettu 500 m3. Ihmettelin asiaa myös paikalliselle lvi-inssille. Selityksestä en selvää oikein saanut, mutta siitä mitä ymmärsin , tuli sellainen kuva, että nykyisin uuden talon kokonaistilavuus lasketaan siten, että siihen otetaan mukaan koko tilavuus anturan alaosasta katon katteen ulkopintaa. Eli käytännössä paljon muutakin, kuin todellinen tilavuus. Näin ilmeisesti varmistetaan riittävä ilmanvaihto
lopulta itse oikeinkin, outoa ettei sitä itse ole voinut oikaista.
Missään määräyksissä ei tietenkään puhuta antureiden ilmanvaihdosta.
D2 määrittää ilmavirrat seuraavasti (jos liite 1 jätetään huomioimatta, siinä mm keittiö, wc ja pesuhuoneet hoidetaan siirtoilmalla):
3.2.2
Oleskelutiloihin on käyttöaikana johdettava terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sisäilman laadun takaava ulkoilmavirta.
3.2.2.1
Ulkoilmavirtojen mitoittamiseen käytetään ensisijaisesti tilakohtaisia ohjearvoja, joita esitetään liit-teessä 1. Ulkoilmavirta määräytyy ensisijaisesti henkilöperusteen mukaan. Jos henkilökuormituksen mukaiselle ilmavirtojen mitoitukselle ei ole riittäviä perusteita, käytetään pinta-alaan perustuvaa mi-toitusta.
Muihin kuin liitteessä 1 esitettyihin oleskelutiloihin johdetaan ulkoilmavirta, joka on vähintään 6 dm3/s henkilöä kohti, jos henkilömäärän mukaiselle mitoitukselle on riittävät perusteet.
Yleensä ulkoilmavirta tulee kuitenkin olla vähintään 0,35 (dm3/s)/m2, joka vastaa ilmanvaihtokerrointa 0,5 1/h huoneessa, jonka vapaa korkeus on 2,5 m.
Joko talossanne on yksi tuloilmaventtiili, josta kaikki ilma taloon tuodaan, tai sitten säädöt on pielessä. Tarinat ilmastoinnin toimivuudesta ei oikein kuulosta hyvältä. Onko laitteisto kenties ihan itse asennettu ja säädetty?