Rakastelen muistoja,
jotka jätit jälkeesi kauniina,
mutta tuskaisena.
Vesipisarat kastelevat polun,
sen polun, jota joskus kävelimme.
Kuvasi rypistyy sormissani,
heitän sen pois.
Valkeat lakanat muuttunet mustiksi,
kostuvat kyyneleistä.
Poltan muistosi, loppua ei silti näy.
Väkisin raiskaan tunteet,
vaikka ne haluaisivat elää.
Viillän lakanat palasiksi, nyt niitäkään
ei enää ole.
Lopulta uuvun, olen yksin.
Ilman sinua, koko loppu elämäni.
Totuus iskee päin kasvojani.
jotka jätit jälkeesi kauniina,
mutta tuskaisena.
Vesipisarat kastelevat polun,
sen polun, jota joskus kävelimme.
Kuvasi rypistyy sormissani,
heitän sen pois.
Valkeat lakanat muuttunet mustiksi,
kostuvat kyyneleistä.
Poltan muistosi, loppua ei silti näy.
Väkisin raiskaan tunteet,
vaikka ne haluaisivat elää.
Viillän lakanat palasiksi, nyt niitäkään
ei enää ole.
Lopulta uuvun, olen yksin.
Ilman sinua, koko loppu elämäni.
Totuus iskee päin kasvojani.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.