Mikä ihme siinä on, että tiettyjen automerkkien (BMW, MB) omistaminen herättää naapureissa ja kanssaihmisissä käsittämättömän perisuomalaisen kateudentunteen? En oikein muuta syytä keksi tälle ilmiölle. Se on näkyvissä myös tällä palstalla. Heti ollaan v*ttuilemassa ja lyömässä kapuloita rattaisiin, ilmeisesti mielialalla "kun ei mulla oo niin ei saa sullakaan olla". Nyt joku älähtää, että kyse ei ole kateudesta. No mistä sitten? Ilkeydestä?
Käsitän kyllä, jos joku on kateellinen naapurin 100t€ maksaneesta autosta, olisin kieltämättä minäkin, tosin terveellä tavalla. Mutta että katsotaan asiaksi kyräillä ja kuittailla jostain 13 vuotta vanhasta 316-bemarista, tai niinkuin joku joskus jossain kirjoitti, 20 vuotta vanhasta perus-mesestä.
Tarina kertoo kahdenlaisesta kateudesta, amerikkalaisesta (länsisuomalaisesta) ja venäläisestä (itäsuomalaisesta). Amerikkalainen kateus on kilpailevaa ja positiivista: kun isäntä pohjanmaalla laittaa uuden navetan jossa on kuusi ikkunaa tielle päin ja hopeiset ovenkahvat, pitää naapurin rakentaa navetta jossa on kymmenen ikkunaa tielle ja ovenkahvatkin vähintään kultaa. Venäläinen kateus taas laittaa kapuloita rattaisiin: Itäsuomalainen isäntä käy yöllä tyhjentämässä naapurin uuden mersun renkaat, ja naarmuttaa vielä kaupan päälle kiiltävää kylkeä. "Toimeen suap tulla mutta pärjäämään ei piä ruveta!"
Bemarin omistaminen ikävä kyllä tuntuu herättävän tätä venäläistä kateutta. Samanhintainen toyota/volkkari/ford/mikävaan ei herätä intohimoja mihinkään suuntaan. Monta kertaa näillä v*ttuilijoilla on itsellään samanhintainen tai kalliimpi perusauto, eli kyse ei voi olla aina siitäkään, että itsellä ei ole varaa samanlaiseen.
Valaiskaa minua! Miksi mieheni ei viitsi vapaaehtoisesti työpaikan kahvipöydässä sanoa ostaneensa käytetyn E46-mallia olevan bemarin, kun työkaveri kertoo ostaneensa uuden Citroënin ja toinen työkaveri Toyotan. Miksi kaveriltani männävuosina toistuvasti tyhjennettiin bemarista eturenkaat, jotka sattuivat olemaan (hui!) jopa 17"-merkkialuvanteilla. Miksi se bemari herättää vielä nykyäänkin niin suuria tunteita melkein jokaisessa, puoleen tai toiseen?
Käsitän kyllä, jos joku on kateellinen naapurin 100t€ maksaneesta autosta, olisin kieltämättä minäkin, tosin terveellä tavalla. Mutta että katsotaan asiaksi kyräillä ja kuittailla jostain 13 vuotta vanhasta 316-bemarista, tai niinkuin joku joskus jossain kirjoitti, 20 vuotta vanhasta perus-mesestä.
Tarina kertoo kahdenlaisesta kateudesta, amerikkalaisesta (länsisuomalaisesta) ja venäläisestä (itäsuomalaisesta). Amerikkalainen kateus on kilpailevaa ja positiivista: kun isäntä pohjanmaalla laittaa uuden navetan jossa on kuusi ikkunaa tielle päin ja hopeiset ovenkahvat, pitää naapurin rakentaa navetta jossa on kymmenen ikkunaa tielle ja ovenkahvatkin vähintään kultaa. Venäläinen kateus taas laittaa kapuloita rattaisiin: Itäsuomalainen isäntä käy yöllä tyhjentämässä naapurin uuden mersun renkaat, ja naarmuttaa vielä kaupan päälle kiiltävää kylkeä. "Toimeen suap tulla mutta pärjäämään ei piä ruveta!"
Bemarin omistaminen ikävä kyllä tuntuu herättävän tätä venäläistä kateutta. Samanhintainen toyota/volkkari/ford/mikävaan ei herätä intohimoja mihinkään suuntaan. Monta kertaa näillä v*ttuilijoilla on itsellään samanhintainen tai kalliimpi perusauto, eli kyse ei voi olla aina siitäkään, että itsellä ei ole varaa samanlaiseen.
Valaiskaa minua! Miksi mieheni ei viitsi vapaaehtoisesti työpaikan kahvipöydässä sanoa ostaneensa käytetyn E46-mallia olevan bemarin, kun työkaveri kertoo ostaneensa uuden Citroënin ja toinen työkaveri Toyotan. Miksi kaveriltani männävuosina toistuvasti tyhjennettiin bemarista eturenkaat, jotka sattuivat olemaan (hui!) jopa 17"-merkkialuvanteilla. Miksi se bemari herättää vielä nykyäänkin niin suuria tunteita melkein jokaisessa, puoleen tai toiseen?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Meidän taloudessa ei ole tällä hetkellä Bemaria, mutta 16 vuotta vanha Porsche harrasteautoni herättää jostain syystä suurta intohimoa (kateutta) naapureiden keskuudessa. Käyttöautona meillä on pari vuotta vanha Skoda Octavia, joka on arvokkaampi kuin harrasteautoni. Se ei herätä mitään intohimoja naapureiden keskuudessa. Koska perhe tulee kasvamaan, niin tuon kesällä 500-sarjalaisen farkun Octavian tilalle. Auton hinta tulee olemaan hyvin lähellä Skodamme hintaa, mutta olen varma, että se tulee aiheuttamaan happamia ilmeitä naapureiden taholta.
olla tuo teksti hyvästi liioteltua. Ja jos ukkos on niin arka ettei uskalla automerkkiään paljastaa niin kannattaa laittaa vaihtoon, siis tämä arkajalka ukko.
Kyllä tuo ukko toki kehtaa paljastaa ajavansa bemarilla, ei vain viitsi sitä ehdoin tahdoin mainostaa joka käänteessä. (Vrt. lauseet "ostin Nissanin viikonloppuna" ja "ostin bemarin viikonloppuna", kummasta menevät työkavereilla kahvit väärään kurkkuun helpommin?) Sen verran juppimaineinen kyseinen automerkki vieläkin on, että sitä ei todellakaan kannata koko ajan esiin tuoda. Normaalikin keskustelu kun mielletään jostain kumman syystä hyvinkin herkästi kehuskeluksi.
Kaverin kokemia vaikeuksia pienellä paikkakunnalla bemarin kanssa en liioitellut yhtään. Se renkaiden tyhjennys oli vielä pientä, ainakin verrattuna siihen p*skanpuhumisen ja ilkeän juoruilun määrään, mitä tuo auto aiheutti! Kyseessä oli kuitenkin markka-aikaan n. 100-120tmk auto, mutta pelkkä merkki ja pieni tuning (esim. juuri siihen aikaan suht harvinaiset 17" vanteet) saivat aikaan hirveästi kateutta.
Ville, voin kuvitella että Porsche on kuin punainen vaate naapureille. Sehän on sentään ihan urheiluauto, hui kauhistus..
joku bmw tai mb herättää kateutta meissä ihmisissä kaikilla meillä tavallisissa työssä kävijöillä on mahdollisuus hankkia tuollainen ajopeli minua ei henkilökohtaisesti kiinnosta maksaa merkistä niin paljon kun on ns. parempiakin merkkejä.
Minäkään en ymmärrä heitä, jotka ostavat bemarin uutena. Bemarit on suunniteltu ja tehty niin paljon perusteellisemmin ja paremmin kuin tavalliset kansanautot, että se näkyy väkisinkin hankintahinnassa. Siis pelkkä merkki ei maksa. Bemaria ei kannata missään nimessä ostaa alle 10 vuotta vanhana, sen paremmuus ja kestävyys näkyy vasta yli 10 vuoden iässä. Siihen mennessä hintakin on tippunut jo sopivasti eikä se herätä enää kateutta. Koska bemareissa ei ole tehty kompromissejä eikä pihdattu valmistuskustannuksissa, on niiden laatu vielä yli 10 vuoden iässäkin ylivoimaista uusiin
kansanautoihin verrattuna.
tuli pikkasen liioiteltua. Yhdellä työkaverilla on pari vuotta vanha BMW (60000km), johon on vaihdettu jo esim. alapallonivel joka oli niin väljä, että kolisi montuissa.
Että ei se nyt kyllä enää kymmenenvuoden jälkeen ole kovinkaan ylivoimen muihin uusiin verrattuna.
Itse BMW:tä koeajaneena mieleen jäi kyllä hiljaisuus ja hyvät ajo-ominaisuudet, muttei se kuitenkaan missään nimessä hintansa väärti ole.
täyttä asiaa puhut!
toisaalta tämä kaikki vain vahvistaa myös sen, että laatuautolla ajellaan.
toisekseen olen huomannut, että moni myös "oppii"
käsityksen bemarista, ts. henkilö, jolla ei ole minkäänlaista ajokokemusta bmw:stä saati istunut joskus kyydissä ilmoittaa automaattisesti bemarin olevan "juppiauto", "******jatke" ym.
ei taida olla automerkin vika, jos joskus on joku nousukas raskaalla kaasujalalla aurinkolasit päässään kruisaillut hieman rehvakkaasti..
Ei Bemarin omistaminen kenessäkään mitään kateutta herätä. Niitähän nyt on JOKA prolella ja ammattikoululaisella.
Mersun omistaminen synnyttää kateutta. Bemari on säälittävä auto - se ei monia kiinnosta, ei ainakaan varakkaampia ihmisiä.
Jämpti on näin!
Tunnen useita Bemari ihmisiä ja täytyy sanoa että se auto tuntuu olevan aika hallitseva heidän elämässään. Joku voisi ajatella, että on pienet ympyrät. Ehkä se niin on. Kukin puuhastelee ja pitää mistä pitää. Auto kyllä sijoituksena on huomoin mitä tunnen. Ei käy kateeks, ajaa millä ajaa. Itse "sijoitin" uuteen Accordiin pari kuukautta sitten ja sillä nyt sitten töissä käyn ja lapsia kuskailen.
naam farmarimalliin se on ihan laatikon näköinen no ei ihmekkään kun se esiteltiin samaan aikaan kun sedani niin ei tehdä missään muussa merkissä ja se näkyy kyllä muotoilussa.
Ei ole koskaan ollut farmaria, eikä tule. Ei ole tarvetta, ne hommat hoituu toisella autolla.
Asia on juuri näin joskus tuntuu että on melkein rikos pitää kyseisistä kulkupeleistä.Omistin itse kaksi 300 sarjalaista -90 luvulla ja sen jälkeen on ollut mm.Mazda,Toyota ja Opeleita eivät vaan jaksa nämä merkit innostaa.Bmw:ssä pidän nimen omaan sen äänettömyydestä,vanhanakaan ei kuulu nitinöitä ,ovet sulkeutuvat jämäkästi,rengasmelu vähäistä yms. erittäin viimeistelty auto, tälläiset asiat saattavat merkitä jollekin auton valinnassa enemmän kuin jotkut Adacin tilastot.
..rengasmelu on aina ollut BMW:n "ongelma".
Saksassa ei käytetä nastarenkaita ja tiet ovat tasaisempia kuin suomessa, joten saksalainen ei kiinnitä rengasmeluun riittävästi huomiota.
Nastarenkailla kuivalla asfaltilla ajettaessa on melu sitä luokkaa, ettei kuulosuojaimet olisi pahitteeksi.
Huomaa kyllä, ettet ole ikinä ollutkaan bemarin kyydissä. Itselläni on ollut neljä vuotta 520 (vm. 91) ja on se niin hiljainen auto ettei kyllä ole meluissa mitään eroa kesärenkaiden ja nastarenkaiden välillä. Onkohan minulle sattunut hyvä yksilö, kun ei ole tarvinnut niveliä eikä paljon muutakaan laitella. Esittämäsi rengasmelu analyysi sopii paremmin japseihin.
Moi !
Meinaan ei ole poikkeuksellinen yksiölö.
e39 erittäin hiljainen myös nastojen kanssa.
--
Kun on hankkinut uudenkarhean Bemun ja tutut saa sen tietää, on vaikutus sama kuin heittäisi jauhoja suun täyteen. Tosi mykistyttävää.
Mutta kun olen tälläinen rasvanäppi ja laittelen vanhaa Bemua ajokuntoon, on se monella mielenkiinnon kohde. Suhteessa 10-1 vanhan hyväksi.
Kaikki johtunee siitä, että auton status ei saa ylittää muuta yhteiskunnallista statusta.
Ei kukaan varmaankaan olisi kateellinen esim. kirurgille, jos tämä ajelee uudella BMW:llä.
Siispä tätä taustaa vastaan voi koittaa ymmärtää kadehtimista ja oltava valmis ottamaan vastaan "ansiottomasta arvonnoususta" tuleva yhteisön kuormitus.
Mutta minä ajelen millä haluan. En tarvi muiden ihailua, enkä toisten jurppimisista välitä.