Tuomittu elämään ilman lemmikkiä?

Elämä on täynnä valintoja. Kihlattu, tai kissa!

Allergiselle sopivaa (karvaista ja hilseilevää) eläintä ei ole. Aina löytyy ihmisiä jotka väittävät, että "juuri tämä rotu" ei aiheuta allergiaa, tai että "ainakaan hänelle" ei tule oireita ym. ym. Miksi haluat altistaa läheistä ihmistäsi, kun tiedät hänen olevan allerginen. Kissa on erittäin voimakkaasti allergisoiva eläin, jonka läheisyys pahentaa todellakin allergisen oireita. Vaikka juuri sillä hetkellä ei olisi mainittavia oireita, voivat ne pahentua myöhemmin astmaksi asti.

Minulla on ollut elämässäni sekä koiria että kissojakin, vaikka olen aina ollut allerginen. Halusin pitää eläimiä kaiken uhallakin, koska pidin niistä niin paljon. Allergiani paheni aikanaan astmaksi, mutta en vielä silloinkaan luopunut eläimistä, vaan elin niiden(ja lääkkeiden) kanssa. Nykyisin olen joutunut luopumaan eläimistä, mutta astma on pysyvästi olemassa ja hankala ilman altistustakin.

Siedätyshoito on mahdollista, mutta sitä ei anneta vain "huvin vuoksi", vaan todella tarpeeseen, eli sellaisille jotka ovat joko-tai valinnan edessä ammattinsa takia(esim. allergisoituneet eläinlääkärit). Käsittääkseni siedätyshoito on sekä kallista että pitkäkestoista, joten ainakaan julkisen sektorin varoilla ei sitä saa vain sen takia, "kun niin kovin haluaa ottaa eläimen".Siksipä allergisia ihmisiä kehotetaan välttämään allergian aiheuttajia tai altistuksen tullen käyttämään mahdollisia lääkkeitä. Kaikkea ei voi saada. Sen huomaa viimeistään silloin, kun on menettänyt terveytensä.

Valitettavasti täytyy sanoa, että viisasta ainakaan eläinten hankkiminen ei ole, jos astmaa/allergiaa sairastaa.
On pienenmpi paha elää ilman eläintä laadukasta elämää, kun eläimen kanssa elämää, jossa asma/allergia on koko ajan läsnä.
Usein oiteet lisääntyvät, joka johtaa lääkityksen lisäämiseen...Kierre on valmis!
Joten keksi elämääsi muita kivoja asioita täyttämään eläimen jättämän aukon!
Tiedän, että siihenkin tottuu. Onhan kuitenkin hyvä laatu elämässä tärkeä juttu!
Mukavaa ystävänpäivää!

Itse asun tyttöystäväni kanssa ja meillä on kaksi kissaa. Aluksi kissat aiheuttivat allergisia oireita, mutta ei enää. Koiralle olen enemmän allerginen, mutta koiraa meillä ei ole.
Eläimen hankkimisessa kannattaa muistaa, että siitä on vaikea luopua jos sellaisen ottaa ja kissakin elää lähes kymmenen vuotta. Oletteko ajatelleet allergia-vapaata eläintä kuten sinsillaa. Hankintahinta on aika korkea n.100e(?), mutta aika mielenkiintonen eläin.

vaikeeta tuo varmaan on, itse olen allerginen kissalle ja kuitenkin sellaisen kanssa elin yli 2v oireetta, kunhan pidin huolen imuroinnista ja siitä ettei kissa nukkunut sängyssä. Lisäksi omasta allergiastani sellainen maininta, että toiset kissat aiheuttavat enemmän oireita kuin toiset. Tuttuni kissoista kahta voin pitää sylissäni ja joskus vierailulla ne ovat nukkuneet vieressäni, kolmas kissa taas aiheuttaa nuhaa ja silmät vetistävät samantien. Omalta osaltani myös jatkuva altistus kissalle on pitänyt oireet vähäisinä. Nyt kun en kissan kanssa ole vähään aikaan asunut en tiedä kuinka paljon oireita tulisi.
tuohon edelliseen kommenttiin vaan että chinchilla ei ole allergiavapaa eläin, voi ihan yhtä hyvin aiheuttaa allergiaa kuin muutkin. niinkuin fretti ja vehnäterrieri ja moni muu allergiavapaaksi mainostettu. niin yksilöllistä on se allergisoituminen ettei etukäteen tiedä.

Senkun sitten otatte jonkin muun lemmikin, jos kerran kissalle on todettu allergia.

Itsekin olen allerginen kissalle, kanille ja rotalle. Sen sijaan kaksi koiraani eivät aiheuta mitään oireita, ja olen sentään ollut astmaatikko yli 40 vuotta. Ei se, että on yhdelle eläimelle allerginen, tarkoita että olisi allerginen kaikelle muullekin - ylenmääräinen varominen saattaa suorastaan aiheuttaa allergiaa, kuten uusimmat tutkimukset kertovat.

Varmaan saan tämän kirjoituksen perusteella haukut, että olen vaarantanut lasteni terveyden, mutta kerronpa kuitenkin meidän tilanteemme. Vanhin lapseni todettiin 4-vuotiaana allergiseksi huonepölylle, monille siitepölyille ja kissalle. Muilla lapsilla ei ole allergiaa. Kissa-allergia ihmetytti, koska itsellämme ei ollut kissaa, joten kissakylissä aloimme tarkkailla lapsen oireilua. Alkuun tuli nuha- ja silmäoireita, jotka saattoivat kestää seuraavaan päivään. Sen jälkeen välttelimme kissapaikkoja, mutta lapsilla kissakuume vain yltyi. Muutaman vuoden kuluttua kävimme taas tiuhaan kissakylissä, ja mitään oireita ei enää tullutkaan. Otimme riskin ja hankimme kissan (kauhistus!). Kissalla ei ollut menemistä allergisen huoneeseen, ja minä ja muut lapset imuroimme päivittäin. Kissa on nyt ollut meillä vuosia, eikä kissa-allergisemme ole saanut minkäänlaisia oireita kissasta. Itse asiassa huonepölyallergiakaan ei vaivaa enää. Kesällä tarvitaan vielä antihistamiineja siitepölyaikaan (niitäkin vähemmän kuin ennen), mutta ympärivuotisesta lääkityksestä on voitu luopua. Tiedän, että toimimme vastoin kaikkia ohjeita, mutta päätimme kokeilla. Olimme saaneet puhuttua kissalle uuden kodinkin, jos tarvetta tulee, mutta hyvin on mennyt. Kissa käy nykyään allergisen huoneessakin, ja tosiaankaan minkäänlaisia oireita kissa ei ole aiheuttanut. Allerginen lapsemme on jo murrosiän ohittanut, ja lääkärin mukaan hänen kehkonsa ovat täysin kunnossa. Astmasta ei ole viitteitäkään.

Sulla on kaksi vaihtoehtoa ellet halua aiheuttaa kihlatulle terveysongelmia, eli jätät kissan tai sitten kihlatun. Ei allergian kanssa pidä leikkiä ja harvoin siitä paraneekaan.

Hei!
Olen kuullut,että siedätyshoidolla pääsisi eroon allergiasta.Tarkempaa tietoa minulla ei ole.