Olkaa ystävälliset ja vastatkaa kysymyksiini rehellisesti, sillä nämä asiat piinaavat minua todella.
Olen keskitason abi ja minua kiinnostaisi kovasti päästä opiskelemaan yliopistolle. Ongelmani on että pelkään jos en pärjääkään siellä?
Olen pari kertaa käynyt yliopiston kirjastossa katsomassa paksuja englanninkielisiä kirjoja enkä ymmärrä voiko niistä ymmärtää juurikaan mitään( sanat tuntuivat vaikeilta), kun lukiossakin kappaleiden kääntämiseen menee aika paljon aikaa. 1)Esim. 4 ov:n tenttiin voiko todella tulla 1000 sivua englanninkielistä tekstiä?
2) Luetteko kaikkia todella vai fuskaatteko ?
3)Kuinka paljon yleensä tenteissä pystyy pärjäämään vain pelkillä luentomuistiinpanoilla?
4) Vai keskusteletteko kaverien kanssa kirjoista ja opetatte toinen toisianne?
5) Kuinka nopeasti 1000 sivua englannin-kielistä tekstiä on omaksuttavissa?
Minua kiinnostaisi kovasti saada arvostettu tutkinto ja tietenkin mukavaksi kehuttu opiskelijaelämäkin, mutta en tiedä onko minusta tähän.
Kiitos vastauksistanne
Olen keskitason abi ja minua kiinnostaisi kovasti päästä opiskelemaan yliopistolle. Ongelmani on että pelkään jos en pärjääkään siellä?
Olen pari kertaa käynyt yliopiston kirjastossa katsomassa paksuja englanninkielisiä kirjoja enkä ymmärrä voiko niistä ymmärtää juurikaan mitään( sanat tuntuivat vaikeilta), kun lukiossakin kappaleiden kääntämiseen menee aika paljon aikaa. 1)Esim. 4 ov:n tenttiin voiko todella tulla 1000 sivua englanninkielistä tekstiä?
2) Luetteko kaikkia todella vai fuskaatteko ?
3)Kuinka paljon yleensä tenteissä pystyy pärjäämään vain pelkillä luentomuistiinpanoilla?
4) Vai keskusteletteko kaverien kanssa kirjoista ja opetatte toinen toisianne?
5) Kuinka nopeasti 1000 sivua englannin-kielistä tekstiä on omaksuttavissa?
Minua kiinnostaisi kovasti saada arvostettu tutkinto ja tietenkin mukavaksi kehuttu opiskelijaelämäkin, mutta en tiedä onko minusta tähän.
Kiitos vastauksistanne
Vastaukset 18
Vanhimmat
köyhyydessä eläminen 5-6 vuotta ei mielestäni ole kovin mukavaa.
Kannattaneeko noita nyt vielä stressata, eiköhän se lähde sujumaan jos on oikealla alalla ja pääsee nyt ensin sisään...
Kyllä sen oppii kun on pakko. Veikkaan, että kunhan pari kertaa joudut lukemaan englanninkielisiä tenttikirjoja, homma alkaa sujumaan. Sanakirjan kanssa lukiessa opit pian alan erityissanaston tärkeimmiltä osin. Riittävällä harjoittelulla opit myös todella lukemaan vieraskielistä tekstiä. Sitähän ei missään nimessä kannata alkaa kääntämään suomeksi edes mielessään, vaan täytyy pyrkiä lukemaan sitä niin kuin lukisi suomeksi. Hommaan harjaantuu aika pian, ja kun kerran saa lukemisen sujumaan, taito ei enää unohdu.
Englanti oli minulla kohtalaisen vahva kieli, mutta silti englanniksi lukeminen tuntui alkuun aika vaikealta. Siihen harjaantui todella nopeasti. Ruotsi oli ja on edelleen minulla huonompi kieli, mutta olen oppinut lukemaan oman alani ammattikirjallisuutta myös ruotsiksi. Muistan ajan, kun pelkän parikymmensivuisen ruotsinkielisen pikkujutun lukemiseen meni pari päivää aikaa. Nyt pystyn lukemaan ja ymmärtämään ruotsiksi kirjoitettua asiatekstiä, ja lukunopeus on itsestään noussut jo sellaiseksi, ettei ruotsinkielisestä tenttikirjasta tai gradulähteestä tule paineita eikä paiseita.
Se, kuinka paljon eri opintoihin liittyy vieraskielisten tekstien lukemista, riippuu paljolti opiskelualasta. Oikeastaan esittämäsi kysymykset 1 ja 3 ovat täysin opintoalakohtaisia, kakkoseen on todettava, että varmaan useimmat jättävät joskun jonkun jutun lukematta. Mitä neloseen tulee, se riippuu sitten yksilöstä ja kavereista. Kysymys viitonen on myös yksilökohtaista. Siinä vaiheessa kun on saanut englanninkielisen tekstin lukemisen sujumaan (siihen siis todella harjaantuu), yksi tuhatsivuinen (kaikilla aloilla ei välttämättä näin isoja tenttejä edes ole) tuskin on mitenkään valtavan paha rasti. Ja ainakin talous-, oikeus- ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla angloamerikkalaiset kirjat ovat usein aika helppoja niiden esitystyylin vuoksi: Sama asia toistetaan läpi kirjan monta kertaa tekstissä, lukujen yhteenvedossa, loppuyhteenvedossa yms.
"Olen pari kertaa käynyt yliopiston kirjastossa katsomassa paksuja englanninkielisiä kirjoja enkä ymmärrä voiko niistä ymmärtää juurikaan mitään (sanat tuntuivat vaikeilta)"
Aina tulee tietenkin vastaan sanoja, joita ei ymmärrä. Suurimman osan tällaisesta pystyy arvaamaan, osaa ei tarvitsekaan tietää ja pieni murto-osa (asiayhteyden kannalta olennaisen tärkeitä sanoja) pitää sitten katsoa sanakirjasta. Englannin lukemisessa harjaantuu aika nopeasti sille tasolle, että tekstin ymmärtämisessä kieli ei ole ongelma, vaan itse asia.
"kun lukiossakin kappaleiden kääntämiseen menee aika paljon aikaa."
Lukiossa käännetään sanasta sanaan tai referoidaan tai jotain muuta vaikeaa. Yliopiston kurssikirjaa ei missään nimessä ole tarkoitus kääntää suomeksi, vaan ainoastaan kirjan asia pitää sisäistää.
"1) Esim. 4 ov:n tenttiin voiko todella tulla 1000 sivua englanninkielistä tekstiä?"
Voi. Minulla on TKK:lla nyt esim. yksi 3 ov:n kurssi, johon on 950-sivuinen englanninkielinen kirja, joka on vielä varsin teknistä ja siten hitaasti luettavaa tekstiä. Ja TKK ei ole niitä pahimpia yliopistoja/korkeakouluja tenttikirjojen pituuden suhteen.
"3)Kuinka paljon yleensä tenteissä pystyy pärjäämään vain pelkillä luentomuistiinpanoilla?"
Tämä vaihtelee hyvin paljon. Yliopistolla ollaan kuulemma aika paljon ahkerampia tekemään muistiinpanoja luennoilla kuin TKK:lla, jossa keskivertoluentomuistiinpanoilla pärjääminen on aika mahdotonta. Muistiinpanojen tekeminen on myös hankalahkoa, ellei edes käy ko. luennolla.
Monet luennoitsijat - eivät kaikki - kysyvät tentissä niitä asioita, joita ovat luennoillakin painottaneet. Jos muistiinpanot tai kuulomuisti ovat hyvät, niin kyllä niillä tiedoilla ainakin läpi pääsee.
"5) Kuinka nopeasti 1000 sivua englannin-kielistä tekstiä on omaksuttavissa?"
Tämä riippuu ihan siitä, miten tarkkaan se pitää omaksua. Jos vaadittaisiin koko Calculuksen (lienee juuri tuhannen sivun paikkeilla) omaksuminen ensimmäisellä matikankurssilla, ei siitä tulisi yhtään mitään. Monilla kursseilla kirja voi olla tuhannen sivun luokkaa, mutta ei siitä käsitellä kuin pari sataa sivua - kannattaa lukea se sisällysluettelo ja verrata sitä kurssin sisältöön.
"Minua kiinnostaisi kovasti saada arvostettu tutkinto ja tietenkin mukavaksi kehuttu opiskelijaelämäkin,"
Eikö näitä voi saada muualta kuin yliopistosta?
1)Esim. 4 ov:n tenttiin voiko todella tulla 1000 sivua englanninkielistä tekstiä?
Voi varmasti. Tosin omassa oppiaineessani (joka sattuu olemaan englanti) ei juuri 4 ov:n kursseja edes ole.
Sivuaineessani (viestintätiede) normaali määrä on mitä tahansa n. 400-700 sivun väliltä suomeksi/2ov:a tieteellisteoreettista tekstiä.
Kaunokirjallisuustenttiin (esim. Suomen kirjallisuus) voi tulla sitten jopa tuhansia sivuja esim. 10 kaunokirjallista teosta/2ov:a. Mutta siis kaunokirjallista tekstiä, ei tieteellisteoreettista.
2) Luetteko kaikkia todella vai fuskaatteko ?
Luen kyllä useimmiten kaiken vaadittavan. Toisaalta luen koko ajan kaikenlaista opintoihin liittyvää, joten siten minun ei enää välttämättä tarvitse mitenkään erityisesti valmistautua vain tentteihin, kun tietopohja alkaa olla jo muutenkin suht. laaja ja perusasiat kunnossa.
3)Kuinka paljon yleensä tenteissä pystyy pärjäämään vain pelkillä luentomuistiinpanoilla?
Minusta se riippuu paljon siitä onko kurssi esim. perus-,aine- vai syventävien opintojen kurssi. Perusopinnoissa kyllä pärjää luentomuistiinpanoilla. Toisaalta perusopinnoissa vaadittava kirjallisuus kannattaa lukea aine- ja syventäviä opintoja silmällä pitäen, koska jos ei hallitse perusjuttuja voi näissä sitten tulla ongelmia/vaikeuksia. Toisaalta syventävissä opinnoissa omissa oppiaineissani ei enää hirveästi edes tenttejä tehdä, vaan kurssit suoritetaan aivan muilla tavoilla.
4) Vai keskusteletteko kaverien kanssa kirjoista ja opetatte toinen toisianne?
Ei niinkään tietyistä kirjoista, mutta yleisemmin kyllä opintoihin liittyvistä asioista. Olet ihan oikeassa, osa opista tulee nimen omaan 'kahvilakeskusteluista' kavereiden kanssa.
5) Kuinka nopeasti 1000 sivua englannin-kielistä tekstiä on omaksuttavissa?
No ei kyllä nopeasti. Etenkin jos kyse on erikoiskielestä/tieteellisteoreettisesta tekstistä. Toisaalta jos perusjutut ja terminologia ovat hallussa, niin se helpottaa tietysti. Ja toisaalta eihän sitä niinkään omaksuta sivumääriä vaan niitä asiakokonaisuuksia joista luettavassa materiaalissa on kyse. Siten lukeminen voi olla ihan perustellusti myös valkoivaa ja painottua tiettyihin asioihin enemmän, toisiin vähemmän.
"1)Esim. 4 ov:n tenttiin voiko todella tulla 1000 sivua englanninkielistä tekstiä?
Voi varmasti."
Koealueeseen kuuluu JOSKUS satoja sivuja tekstejä. Itse opiskelen teknisessä korkeakoulussa ja kolmen vuoden kokemuksella voin sanoa että on tuikiharvinaista että koealueeseen tulee noin hurjia määriä. 90% kursseissa on ollut noin 150 sivuinen SUOMENKIELINEN opintomoniste, josta on tullut "kylmää" luettavaa noin 70 sivua. En tiedä humanistisista tieteistä, mutta täällä pärjää ilman 30 cm:n paksuisia englanninkielisiä opuksia. Yhtään kirjaa en ole tähän mennessä ostanut. Olen ainoastaan käyttänyt luennoitsijoiden tekemiä opintomonisteita. En ole kertaakaan kuullut että kirjasta olisi ollut suurta hyötyä tentteihin. (haastatteluotos noin 30 ihmistä). Toki kirja on hyvä olla tulevaisuutta ajatellen mutta ei siitä kannata stressiä ottaa kurssin läpäisemiseksi.
Oletko sinä joka alan asiantuntija? Jo pääsykokeisiinkin saattaa olla tuhat sivua luettavaa, esim. psykologia. Kysymys on vain lukutekniikasta ja laajempien kokonaisuuksien ymmärtämisestä.
Kuten kirjoitin, tuollaiset 4 ov:n kurssit ovat aika harvinaisia. Toisaalta hum. tieteissä monessa oppiaineessa suositaan kirjatenttejä tai esseitä, jolloin kurssi siis suoritetaan usein pääosin lukemalla kirjallisuutta ja kirjoittamalla harjoitustyö/essee. Läsnäoloa vaativia luentoja/harjoituksia taas on sitten vähemmän. Yleisesti ottaen parin ov:n kurssi vaatii kirjan/ov ja sivumäärät on keskimäärin 250-300 sivua/kirja suomeksi (perus/aineopinnot). Mikäli kirjallisuus on englanniksi, niin silloin luettavaa ei sivumääräisesti ole yleensä aivan noin paljon.
Mutta kuten kirjoitin, tämäkin riippuu siitä ovatko kurssit perus, aine vai syventäviä. Syventävissä opinnoissa tuo 4 ov:a ja 1000 sivua englanniksi ei ole mitenkään mahdoton. Esim. sivuaineessani viestintätieteessä on mm. mediatutkimuksen syventämiskurssi, jossa materiaalina on neljä kirjaa a la n. 250-300 sivua ja siis englanniksi (tai vaihtoehtoisesti yksi kirjoista myös saksaksi!). Kurssi suoritetaan esseellä, ei siis tentillä, mutta esseekirjoittamisen vaatimuksena on kaikkien ko. lähteiden kriittinen vertailu. Lähteistä pitää painottaa eritoten kahta, mutta kaikki lähteetä siis pitää kuitenkin sisältyä työhön jossakin suhteessa. Lisäksi essessä on suositeltavaa viitata myös noiden vaadittujen lähteiden ohella muuhun materiaaliin/kirjallisuuteen - tämä vaikuttaa positiivisesti arvosanaan. Mutta kurssi on siis syventävien opintojen kurssi, eikä kurssilla ole luentoja tms. läsnäoloa vaativaa opetusta. Kurssin lähtötasovaatimuksena on suoritetut perus- ja aineopinnot. Toisena esimerkkinä vielä vaikkapa multimediaviestinnän syventävien opintojen kurssi 2 ov:a, jonka tenttivaatimuksena on kaksi englanninkielistä teosta: toinen n. 220 tai tälle vaihtoehtoinen teos n. 290 sivua ja toinen tenttikirja n. 340 sivua.
Mutta tietenkään sivumäärät eivät suoranaisesti kerro yhtään mitään siitä miten hankalalukuinen joku kirja voi olla. Opiskelen myös filosofiaa ja siinä luettavat tekstimäärät eivät ole aina kovin laajoja, mutta tekstit ovat sitten usein todella todella vaikealukuisia (riippuen kirjoittajasta ja myös kääntäjästä).
Itse valtsikan opiskelijana voin kertoa, että tollaiset 4 ov:n kokonaisuudet ovat arkipäivää. Suuri osa tenttikirjoista on englanniksi ja sivumäärä vaihtelee 800-2000 sivun välillä. Oma alan sanasto tulee todella nopeasti tutuksi, joten ei kannata stressata.
"Itse opiskelen teknisessä korkeakoulussa"
Viilaus: Teknillinen korkeakoulu. Ei Tekninen.
"[...] ja kolmen vuoden kokemuksella voin sanoa että on tuikiharvinaista että koealueeseen tulee noin hurjia määriä."
Kolmessa vuodessa sinulla lienee kertynyt noin 100 noppaa.
Tästä matikan peruskurssit (18 ov) ja fysiikan peruskurssit (15 ov) tekevät jo 33 %. Matikkaan sinulla lienee ollut Calculus (n. 1000 sivua) ja Kreyszig (n. 1300 sivua), fysiikkaan Young & Freedman (n. 1500 sivua) ja O'Sullivan (n. 800 sivua)
Ovatko nuo sitten 150-sivuisia suomenkielisiä opintomonisteita, joissa on luettavaa 70 sivua?
Calculusta ja Kreyszigiä tuskin tarvitsee sana sanalta lukea, mutta Young & Freedman käydään kahden kurssin aikana _kokonaan_ läpi. Eli luettavaa tulee noin 750 sivua/kurssi. Vaikka teksti onkin selkeää, on se silti teknistä englantia taitamattomalle aikamoinen lukurupeama.
Muilla kursseilla kirjat vaihtelevat paljon. Verkkomedian peruskurssilla on 1000-sivuinen englanninkielinen teos, kun taas tuotantotalouden perusopintojaksolla (uusi) 300-sivuinen suomenkielinen. Monilla kursseilla riittää prujut, mutta ei nyt sentään 90% kursseista.
"En ole kertaakaan kuullut että kirjasta olisi ollut suurta hyötyä tentteihin."
Jos jaksaa istua kaikilla luennoilla ja käydä jokaisissa laskareissa, niin eiköhän ne asiat niinkin opi.
Jokainen ainakin matemaattisesti suuntautunut voi tehdä testin linkissä
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4000000000000024&posting=22000000002328737
mainitusta "Numeeriset menetelmät käytännössä" -kirjasta. Siinä on 400 sivua, ja kukin voi testata, omaksuuko kirjan asiat päivässä, viikossa vai kuukaudessa. Kirja on käytännönläheinen eikä sisällä teoreettisia pyörityksiä, joskin lisämatematiikkaa lukion jälkeen täydelliseen ymmärrykseen tarvitaan.
Sitten voi ryhtyä mietiskelemään, kuinka paljon englanninkielisyys hidastaisi lukemista ja oppimista. Väittäisin kyllä, että melko vähän, kun aiheen perustermistö on ensin hallussa.
"Tästä matikan peruskurssit (18 ov) ja fysiikan peruskurssit (15 ov) tekevät jo 33 %. Matikkaan sinulla lienee ollut Calculus (n. 1000 sivua) ja Kreyszig (n. 1300 sivua), fysiikkaan Young & Freedman (n. 1500 sivua) ja O'Sullivan (n. 800 sivua)
Ovatko nuo sitten 150-sivuisia suomenkielisiä opintomonisteita, joissa on luettavaa 70 sivua?"
Lienevät varmasti kirjoja, joita kurssilla käytetään, mutta en väittänytkään niitä opintomonisteiksi. Teknillisen korkeakoulun matematiikan kirjat ovat OMASTA MIELESTÄNI erittäin sekavia ja vaikeasti luettavia. Kyseisiä kirjoja en ole avannut vaan käyttänyt luennoitsijoiden/opiskelijoiden markkinoimia monistenippuja (luentokalvot).
"Jos jaksaa istua kaikilla luennoilla ja käydä jokaisissa laskareissa, niin eiköhän ne asiat niinkin opi."
Monessa kurssissa riittää mielestäni pelkät laskarit aivan hyvin. Enkä ole mikään "juuri ja juuri rimanylittäjä". Luen sivuaineena matematiikkaa ja keskiarvo on kiitettävä. Tämä tulos on tullut ilman yhtäkään kirjaa. (Enkä ole mikään luonnon ihmelapsi)
TKK:lla on lähes joka kurssiin nimetty juuri tällainen about tuhat sivua paksu jenkkien perusteos. Syventäviin laitetaan sitten jotain naurettavia saksalaisia teoksia, joita edes proffa ei ole jaksanut kahlata läpi....Kurssin suorittaminen kunniallisin arvosanoin ei kuitenkaan todellakaan tarkoita koko kirjan läpi sahaamista. Useimmiten ei tarvitse nähdä koko kirjaa.
Kun omaa hiukan älliä ja katsoo vanhoja tenttejä & prujuja & jonkun vuonna x huolella tekemiä laskari/luentomuistiinpanoja huomaa kohta olevansa DI ja aikaakin on kulunut vain muutama hassu vuosi. KKK:lla homma on vielä helpompaa, siellä et tarvitse edes sen vertaa.
Jos haluat vastaavasti oppia OIKEITA asioita, lueskele mielummin tieteellisiä/ajankohtaisia julkaisuja ja toisten tekemiä tutkimuksia, joissa oleellinen aiheesta on usein kerätty tiiviiseen pakettiin. Tosin ei aina näinkään...
Kertokaas nyt.. voiko yliopistoon tai edes amk:hon tulla ilman kielitaitoa. Kun kaikki vaan selitää, että turha opiskellla jos englanti ei suju. Mulla ei meinaa mennä asiat päähän edes suomeksi millään, saatika sitten vieraalla kielellä. Joittenkin tuttujeni on pakosti pidettävä englanninkielisiä esitelmiä ja ties mitä.
Eli onko se, niin että kaikki suomalaiset, joille englanti ei luonnistu, niin joutuvat jäädä ammattikoulutasoiseen tutkintoon..?
Itsekin olin lukiossa keskitason opiskelija. Minä en tosin epäillyt, josko en pärjäisi yliopistossa. Olin varma siitä. Nyt opiskelen kuitenkin kyseisessä opinahjossa ja suoritan kursseja oikein mallikkaasti. Älä siis stressaa, ettetkö pärjäisi. Varmasti pärjäät!! Edes kukaan opiskelukamuistani ei ole ollut lukiossa sen kummempi oppilas.
Ota huomioon myös se, että jos löydät oman alasi, on myös kiinnostus ja motivaatio suurempaa. Lukiossa ei kuitenkaan pysty erikoistumaan, vaan siellä opiskellaan monia eri aineita. Eihän kaikissa niissä voi millään olla hyvä!
Ensinnäkin, mitään tenttikirjaa ei tarvitse lukea kannesta kanteen. Sen kappaleen, missä "kiitetään äitiä", voi hypätä aina yli. Siitäkin eteenpäin kannattaa opetella silmäilemällä löytämään ne tärkeimmät kappaleet, joihin kannattaa syventyä tarkemmin.
Minä olen välttynyt englannin kieliseltä kirjallisuudelta aika tehokkaasti, mutta nyt gradun teko vaiheessa kaikki aineisto on englannin kielistä. Kuukauden päivät olen niitä tekstejä lueskellut ja huomaan, että tekstissä on sanoja, jotka ymmärrän, mutta kun pitäisi kirjoittaa se asia suomeksi, pitääkin jo hiukan miettiä, miten sen ilmaisisi.
Puoli vuotta olen opiskellut ja yhtään ei ole tarvinnut englantia osata ja olenkin siinä ihan surkea. Monissa kurseissa voi ostaa suomenkieliset luentorungot joilla pärjää hyvin, kun vielä tekee muistiinpanoja luennoilla. Tiedän lääkäreiksi ja fyysikoiksi opiskelleita, jotka pärjäsivät hyvin ilman englanninkielen taitoa. Tottakai englanninkielestä hyötyä on, mutta sen takia ei kannata toivoa menettää. Oman alan sanvarastokin alkaan karttua pian, kun kirjoja vain rohkeensti alkaa lukemaan.
Riippuu mitä haluat opiskella - minun pitää osata englannin lisäksi ruotsi, italia ja saksa. Toisin sanoen, jos haluat opiskella jotain erityisalaa, jossa on tehty viime vuosikymmeninä paljon tutkimusta vaikka saksassa, olisi hyvä osata ko. kieli, sillä noita kirjoja ei kenties lyödä englanniksi! puhumattakaan nyt suomenkielisinä...
Jotkut klassikkoteokset vaikkapa historiassa ovat saksankielisiä. Rooman valtakunnan historiasta löytyy materiaalia myös italiaksi.
Kyllä hyvä kielitaito on tärkeää yliopistossa.