Yhdistetty perhe...

voi pärjätä tuollaisen pesueen kans.

kyllä mä uskon että tuommoisen katraan kanssa pärjää ihan ok.koska isommista on apua kodin askareissa ym.ym.
mutta kaikki on kyllä aikast pahassa muros iässä että siinä voi tulla ongelmia...mutta puhumalla asiat ratkeaa!!!!
minkä kokoiseen taloon olotte muuttamassa??monta makuu huonetta?jos saan kysyä...
eihn kaikille ainakaan omaa tule??ei varmankan kanata sillä eiköhän ne kohta jo rupee muuttamaan pois...siis vanhemmat!!!!

Kuulostaa mainiolta... eläkää ja kertokaa sitten tällä palstalla kuinka sujuu...vertaistukea on ehkä vaikea saada kokemusten jakamiseen...

Toivottavasti teillä on riittävän iso asunto, että jokaisen vaatteille ja harrastustavaroille löytyy tilaa ja paikkaa.

Elämää varmasti helpottaa että luotte yhteiset kodin säännöt jotka ovat samat kaikille. Kotityöt, esim. vuoroviikoin : keittiö/ tiski/imurointi/ vessan pesu /pyykkihuoltoa jollain tavalla (esim. sun apuna jos et halua yksin jättää sitä asiaa nuorten vastuulle) tai vast. ..
Ja jokainen huolehtii omasta tehtävästään.

Lisäksi tuon ikäisten tulee huolehtia omista tavaroistaan, vaatteet pyykkin ja ilmoitus, jos jokun vaatteet tarvitsee tiettyyn mennessä.

Nuo olivat vain ehdotuksia, jokainen perhe toimii tavallaan mutta eihän kuitenkaan ole tarkoitus että se huushollin pyöritys on kokonaan yksin sinun vastuullasi. Tai että se, joka auttaa on vain mies ja lapsille/nuorille kaikki tulee valmiina eteen kuin kruunuperillisille.

Tilanne on aina parempi, jos sinä ja miehesi voitte yhdessä keskutellen luoda perheelle toimintakulttuurin ja olette samaa mieltä kasvatussäännöistä ja muusta sellaisesta. Esim. kotiintuloajat ja kuukausirahat ja jos mokaa tai tekee typeryyksiä, on samat säännöt kaikilla, eikä niin että "minun mielestä se pitää olla näin ja minun lasten kohdalla toimitaan silloin näin ja toimi sinä omiesi kanssa miten parhaaksi näet"
Silloin tulee paljon eripuraa ja ristiriitoja ja riitoja myös lasten kesken. Hehän ovat silloin eriarvoisessa asemassa.

Riippumatta siitä, kumman bio-lapsi on kyseessä, te olette vanhempia ja aikusia siinä perheessä ja silloin myös te "määräätte" eli ne klassiset "sä et oo mun mutsi/faija, ei mun sua tarvii totella" voi jo heti alkumetreillä tehdä tuhoontuomituksi uhamyritykseksi.

Avointa keskustelua se vaatii paitsi sinun ja miehesi välillä myös lasten kanssa. Olette perhe, vaikkei biologista verisidettä olekaan kaikkien kesken, ja perhe pitää aina yhtä. Esim. puolisisareen kohdistuvaa kiusaamista ei tule sallia - enkä nyt tarkoita sisarusten välistä nahistelua vaan kiusaamista ja ilkeilyä.

Alku varmaan vaatii melkoista hiomista ja paljon pähkäilyjä ja neuvotteluja. Mutta jos rakkautta ja tahtoa riittää, niin miksipä ei onnistuisi!! Onnea!