armeijaan ensi kesänä...Vähän jo jännittää miten kovaa koulutusta siellä annetaan ja miten jaksan olla siellä. Olen katsonut "Pelastakaa sotamies Hytönen" ohjelmaa ja aika rankalta touhulta näyttää sulkeisjärjestyksen harjoittelu ja metsäkeikat. Aika kovasti käskyttää upseerit ja huutavat kovalla äänellä. Kertokaa onko se oikeasti noin rankkaa?
Olen lähdössä...
-Kesämopo 2004-
6695
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei se ole mitään rankkaa touhua.
Välillä voi tietysti vähän hengästyttää, väsyttää ja vähän potuttaakin, kun tottelee tyhmiltä tuntuvia käskyjä, mutta kun ottaa sen siltä kannalta, että leikkii sotilasta, niin kyllä intti sujuu helposti :)
Ajattele koko ajan näin: täällä on satoja samanlaisia kuin sinä. Vaikka on olemassa sanonta, että ihminen on ihmiselle susi, niin koita uskoa tähän sanontaan: ihminen on ihmiselle ihminen. Eli ei ne alikessut ihan pahoja ole, vaikka niiden tehtävä on karjua. He on käyny saman läpi itsekin ja armeijan koulutukseen kuuluu toi aivopesu. Älä pelästy sellaista. Lopulta aika kultaa muistot ja kun pääset siviiliin, sinulla on hyviä kavereita ja mukavia muistoja
Käytä tämä aika kunnon kohentamiseen ja usko siihen, että ne muut on siellä samanlaisia kuin sinä.
Armeija on mielestäni mennyt kokoajan inhimillisempään suuntaan vuosi vuodelta.
Simputusta ei juuri pitäisi olla, jne.
Mutta tuo juttu, että aika kultaa muistot ja saa hyviä kavereita on aika syvältä. On paljon ihmisiä jotka eivät missään olosuhteissa halua tavata ainuttakaan ihmistä jonka tapasi armeijassa.
Jos sinulle sattuu sopivasti hyvähenkinen porukka niin se ei tarkoita että kaikille muille kävisi näin.
Kunnon kohottaminen on kyllä paikasta kiinni, yleensä se paino vain nousee. Se on kyllä totta, että aina löytyy joku törpömpi kuin itse.
Mutta jos homma ahdistaa pidemmän päälle siihen malliin ettet kestä niin aina on vaihtoehtoja. Kenenkään on turha alkaa itseään vahingoittamaan yhden armeijan takia.
Tämän sanon siksi, että suomessa kuitenkin jonkin verran nuoria päätyy itsemurhaan valtaisan armeija pelkonsa vuoksi. Voisin sanoa, että ihan turhaan.
Palkka-armeijaa odotellessa...
... fyysisestä kunnostasi. Sulkeiset ovat helpoimmasta päästä. Metsäkeikat saattavat olla jo rasittavia. Valitettavasti menet inttiin kesällä. Jano tulee juostessa, kesällä. Vanha lähti inttiin lokakuussa 1972, eikä tullut jano eikä kylmä. Katsos kun talvella hikoilee vähemmän kuin kesällä. Alikessulla oli patenttiratkaisu myös kylmyyteen: "Näettekö tuon männyn tuolla? Se ympärikiertäen mars mars!" Rasittavuus riippuu myös aselajista ja koulutushaarasta. Vanhaan hyvään aikaan minusta näytti siltä, että me kenttätykistössä päasimme helpommalla kuin jalkaväen miehet. Miten lie nykyään? Palvele reippaasti, niin kyllä homma sujuu. Kolmen vuorokauden alokasjotoksella vanha seisoi ensimmäisen marssipäivän päätteeksi pari tuntia vartiossa ja ilmoittautui vapaaehtoisena yönselkään tiedustelupartioon. Ylimääräinen viikonloppuvapaahan siitä seurasi! Sitten olisi oma tarinansa kuinka päädyin Huoltokoulutuskeskuksen reservinlääkintäaliupseerikurssille. Tai kuinka sain kessunnatsat elokuussa -73. Kessuksi minut ylennettiin, koska noudatin annettua käskyä. Tosin kyseessä oli enemmäkin sosiaaliset kuin sotilaalliset taidot. Eli ei intti ole pelkkää raatamista.
Kouluttajat huutavat kovalla äänellä. Tosi on. Mutta tarkoitushan on,että kaikki kuulevat käskyt. Intissä ei hymyllä hurmata eikä huudolla pelotella (ei ainakaan alaisia). Minulla oli onni myötä: varusmiestoverit olivat mukavia ja kouluttajat (sekä varusmiehet että skapparit) asiallisia. Enkä nyt puhu siitä, että aika kultaa muistot. Minun oli ilo palvella intissä jo silloin kun olin intissä eli v. 1972-1973.
kun meet minne nyt sitten menetkin, älä ole samanlainen veltto paska kuin useimmat keskivertovarusmiehet. Itse työskennellyt siviliinä yhdessä korpivaruskunnassa, ja kyllä vitutti katsoa suomen toivoja, jotka löntystivät housut puolitangossa lenkkarinnauhat auki... Tuli tällekin siviliille tosi turvallinen olo...
Kehotan ottamaan koko homman silkalla huumorilla. Sillä armeija ei ole mitään muuta kuin aikuisten miesten leikkikoulu. Ja vaikka koulutukseen kuuluu aivopesu, niin kannattaa käyttää senverran omaa ajattelua että pääkoppa pysyy entisellään.