Opiskelin vuoden TKK:ssa Otaniemessä. Opetus oli ai´van perseestä. Proffat eivät tienneet mitään ja kirjat olivat sekavia. Nyt olen ollut puoli vuotta Tampereen teknisessä yliopistossa (entinen teknillinen korkeakoulu) ja ero on kuin yöllä ja päivällä. Proffat opettavat erittäin ammattimaisesti, kirjat ovat helppolukuisia ja muutenkin meininki on paljon miellyttävämpää. Suosittelen kaikille vaihtoa Tampereelle. Täällä oikeasti oppii! Lisäksi TKK:n opiskelijat ovat "täynnä itseään". Osa heistä aivan hirveitä perseennuolijoita. Kylläpä on tasoeroa kahdessa saman tason koulussa!
Älkää hakeko TKK:hon
Joshua
174990
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Miten ne kirjat yhtäkkiä muuttuivat niin selkeiksi, kun siirryit Tampereelle? Eikö niitä samoja kirjoja voi lukea Otaniemessäkin?
Vai vaihdoitko samalla alaakin?
Boikotoikaa vain kaikki TKK:ta. Silloin minä pääsen sinne helpommin opiskelemaan, kun ei enää ole kilpailua pääsykokeissa.
Sinnehän pääse muutenkin jo kaikki ketkä vaan viittii hakea.
TKK:n sisäänpääsyprosentti on viime vuosina ollut alle viidenkymmenen. Onhan se toki korkeimpia mahdollisia, mutta valmistuminen sieltä onkin siten eri juttu.
TKK:lle sisäänpääsy on valintakokeeseen osallistuneiden kohdalla n. 70%
"Sinnehän pääse muutenkin jo kaikki ketkä vaan viittii hakea."
Niistä ketkä "viittii vaan hakea" pääsee alle 50%, tarkista vaikka se Hesarin koulutusliite.
Mutta vieläkin kiintoisampaa olisi tietää, kuinka moni aloittaneista pääsee loppututkintopaperin kanssa ulos TKK:sta.
Hehkuttamasi Hesarin koulutusliite:
TKK: 68-% valintakokeen tehneistä sisään/kaikista hakijoista sisään 47-%:a
TKK: 10 vuodessa pihalle laitoksesta 67-%
Noita lukemiahan voisi tulkita niinkin, että jos vaivautuu pääsykokeisiin niin pääsee 70% todennäköisyydellä sisään.
Ilman pääsykokeita TKK:lle pääsee sisään vain paperivalinnan kautta, toisin sanoen YO-tutkinnon (tai vastaavan) kautta. Alhaisen sisäänpääsyprosentin selittävätkin ehkä opiskelijat, jotka käyvät jakelemassa yo-todistuksiaan eri yliopistojen laitoksille kokeillen kepillä jäätä; pääseekö sisään vaiko ei. Korjatkaa jos olen väärässä!
Itse olen opiskellut Vaasan yliopistossa, TTY:ssä ja TKK:ssa jossa opiskelen tällä hetkellä, ja TKK on kyllä ylivoimainen opetuksen tasossa kuten myös opiskelijamateriaalissa, eli harjoitustöiden tekemisessä ei tarvinnut kärsiä siitä että muita ryhmäläisiä ei nappaa. Myös vaatimustaso kursseissa 'hieman' vaihtelee ko. yliopistojen välillä, Vaasassa ja TTY:llä tietyistä kursseista pääsi läpi pelkällä tentillä kun taas TKK:lla lähes joka kurssiin liittyy laaja harjoitustyö.
..asia todellakin vaihtelee aivan osaston, luennoitsijan ja kurssin mukaan. Jotkut kurssit ovat todellakin TTY:llä sitä itseään (kuten on aivan varmasti muuallakin) ja osa taas erittäinkin hyviä.
Valitettavasti TTY:llä kurssin työmäärä ja siitä saatavat nopat eivät välttämättä ole missään yhteydessä toistensa kanssa. (Esim. fysiikan työt)
Hyvittavinta tässä iänikuisessa ininässä korkeakoulujen erosta on se, että todellisuudessa ne suurimmat erot tulee kyllä luennoitsijoista.
Ja että ei liian helppoa ole, niin jopa saman luennoitsijan eri kursseilla saattaa opetuksen taso vaihdella melkoisesti.
Luennoitsijoiden pedagogisista taidoista inisevät vain lahjattomat luuserit joille yksinkertaisimmatkin asiat täytyy vääntää rautalangasta.
Vaatii lahjoja ymmärtää miten ihmiset ymmärtävät asiat ja viestit. Autistin on vähän vaikea luennoida, mutta ilmeisesti niitä löytyy luennoijien joukosta.
Erään tyypin lahjoista me todettiin, että "se on kuin suo, kaikki siihen uppoaa, mutta mitään ei tule ulos". Tuollainen "lahjakkuus" on vähän liian yliarvostettua yliopistossa.
Lahjakkuutta on montaa lajia. Minä olen näppärä keksimään uusia ratkaisuja ja istuttamaan asioita uusiin viitekehyksiin vaikka tutkimustyö ei innosta.
Yksi parhaista luennoijista, jonka luennolla olen ikinä istunut, on omien sanojensa mukaan "lähes autistinen". Kun näkee hänet luennoimassa, ei voisi millään uskoa, kuinka epäsosiaalinen hän oikeasti on.
Kyllähän opetus tai paremminkin sen puute sieppaa syvältä toisinaan. Mutta eikö yliopisto-opiskelun tarkoitus olekin kannustaa opiskelijaa myös itsenäiseen työskentelyyn ja tiedonhakuun.
Omassa alma materissani (OY) kehnoimmin järjestetyillä kursseilla ei luennoitsija vaivaudu välttämättä pitämään luentoja kuin silloin tällöin, kurssin tavoite ja sisältö on pääteltävissä vain kurssin nimestä, ja materiaalia ei ole saatavilla kokonaisuudessaan vaikka luennot ovat periaatteessa loppuneet, ja pari tenttiäkin on jo takana. Kun kuitenkin lukutaito on meillä kaikilla, ja joka kurssiin on nimetty joku kirja, kaikki tarvittava tieto löytyykin,yllätys yllätys, kun vaivautuu kahlaamaan opuksen läpi.
Parhaimmat kurssinvetäjät taas saavat innostumaan käsiteltävästä asiasta niin, että saattaa jopa jättää jotain muuta suorittamatta saadakseen aikaa perehtyä kunnolla aiheeseen. Nämä aktiivisella otteella varustetut opettajat assareineen ovat niitä, jotka tekevät opiskelusta edes hetkeksi palkitsevaa.
Se että opiskelumateriaali on helppolukuista, tietysti nopeuttaa sisäistämistä. Vaikeaselkoinen materiaali taas puolestaan vaatii enemmän paneutumista, mutta kehittää kummasti hahmotuskykyä.Enpä juurikaan pidä sitä esteenä omalle opiskelulleni, ja ainahan voi vastaavia opuksia hakea ja opiskella niistä osia.
Olen vuosien varrella alkanut pitää jopa lahjana sitä, että tietoon ja sen tarjoajiin (kirjat, artikkelit, prujut, proffat) voi suhtautua kriittisesti, ja etsiä itselleen paremmin sopivan esitysmuodon.
Enpä vielä ole itseään täynnä olevaa tekniikan opiskelijaa nähnyt lukuunottamatta fuksihörhöjä. Kyllä totuus tulee vastaan vuosien varrella, ja ajan ja oman jaksamisen rajat ovat usein vastassa. Kyllä tässä on ollut pakko nöyrtyä itse kunkin, koskee varmasti myös TKK:n opiskelijoitakin.
Noin niinkuin keskimäärin. Perusteekkari on erittäin vaatimaton suomalainen perusmies. Itseään korostavia juntteja löytyy lähinnä kaupalliselta alalta.
Suurin ongelma opetushenkilökunnan epämotivoituneisuudessa lienee se etteivät ne ymmärrä yliopistojen "kaikki tutkii, kaikki opettaa"-periaatetta. Suurin osa on kiinnostuneita ainoastaan siitä tutkimuksesta.
Mutta sellainen opiskelija joka ei itse osaa itseään opettaa ei kyllä ansaitsekaan maisterinarvoa.
Itse valmistuin Polilta 3v sitten ja onhan se myönnettävä että osa luennoitsijoista oli aivan perseestä. Mutta toisaalta, en muutenkaan istunut luennoilta. Kirjat oli hyviä, samoin prujut.
Mielestäni kurssit olivat melko vaativia, yleensä kirjan lukeminen harjoitustyö labrat. Aikaa meni mielestäni reippahasti yli sen 40h/opintoviikko.
Olen seuraillut että TTKK:n tai nykyään TTY:n valmistumisajat ovat melko lyhyitä. Joko siellä on älykkäämmät opiskelijat / opiskelijat tekevät vähemmän töitä ja lukevat enemmän taikka sitten kursseista pääsee helpommin / nopeammin läpi. Sitä en tiedä, kun en ole koulussa ollut.
Mutta jos jollakin on vaikeuksia TKK:lla tai vaikka TTY:llä, suosittelen Ammattikorkeakoulua, siellä on sitten helpompaa ja valmistuu 4:ssä vuodessa. Ja osa opintoviikoistakin tulee helposti työtä tekemällä, jottei tarvi kirjaa lukea.
Mulla meni 4,5v ja en ole katunut, hyvä työpaikka ja hyvä palkka. Ei tarvi työttömänä olla ainakaan.