imettämisestä

riitti molemmille täysimetys. Sitten jouduin antamaan lisämaitoa, mutta imetin edelleen kumpaakin jonkun verran . Loppujen lopuksi kävi niin, että toinen mieltyi lisämaitoon ja söi sitä paljon, toinen oli enemmän rinnalla. Kaksoset olivat noin vuoden, kun sain nukutustissuttelutkin loppumaan.

mutta kohdallani kävi niin, ettei toiselle käynyt maitoni (kuin myös ei ekalle lapsellemmekaan).
Olin tosi väsynyt ja imetin kolme vkoa... enkä tunne yhtään olleeni huono äiti.
Kaikki tulossa murkkuun ja tuskin oireet viittaavat äidinmaidonpuutteeseen;))

Kukin voimavarojensa ja tilanteen mukaan, järjenkäyttö tuskin pahaa tee;))

mulla kohta 5 vee tuplat ja imetin kanssa muutaman viikon,heti kolmantena yönä aloin antaa tuttelia,ei tullu hommasta mitään kun toinen laiskamato söi reilun tunnin ja sitten nukuin puolisen tuntia jonka jälestä toinen söi tunnin ja sama peli jatkui.Eli päivisin imetin aina niin pitkään kun maitoa tuli,Öisin vartin verran pulloa,helpotti kummasti.
Hyvin ovat kasvaneet eikä korvia ole sairastettu kuin muutama pikku tulehdus.

Kaksostyttöjeni synnyttyä oli joskus rasittavaa kuulla uteluita imetyksestä ja silloin tuntui, että siihen patistettiin, vaikka nyt muistan, että lisämaidon antamistakin jotkut tukivat. Yllättävää, kuinka monia ulkopuolisia asia kiinnosti!

Annoin vähän lisämaitoa jo melkein alusta saakka, mutta imetin myös paljon - ja kauan. Kun vauvat (ja minä) vähän vahvistuivat, pystyin yksin nostamaan heidät sohvalta imetystyynylle samaan aikaan syömään ja minulle ne olivat lepohetkiä. Tytöt olivat tyytyväisiä, juttelin tai lauloin heille, luin lehteä ja söin suklaata ja katselin telkkua tai kuuntelin musaa... Samaten nukuttaminen onnistui hyvin tyynyllä, mutta siitä pois siirtäminen oli hankalampaa. Siinä tisulla ja imetystyynyllä tosiaan on oltu paljon ja yölläkin imuteltu yhtä mittaa. Myöhemmin sitten oli myös panostettava enemmän nukahtamisen opetteluun ilman tisua! Korvatulehduksia on ollut hyvin vähän, mutta siihen vaikutti varmaan kotihoito. Nyt aloitettuaan 3-vuotiaana päiväkodissa, ollaan saatu uudet pöpöt ja korvatulehduskin heti.

Hyvä on kysellä tietoa ja tukea muilta kokeneilta ja haluaisin kannustaa sinua uskomaan omaan valintaasi imetyksessä ja muussakin hoidossa, kaikissa valinnoissa on kuitenkin omat hyvät puolensa.

...kaksospoikiani (nyt 5-v) puolisen vuotta. Maitoa tuli ihan älyttömästi, pakastin sitä litroittain, olisin voinut luovuttaakin jos olisin jaksanut muun rumban ohessa. Imetyksessä oli omat hankaluutensa, käytin rintakumia ja jouduin lypsämään kun maidon tulo ei tahtomut tasaantua millään: aluksi tulvi niin että kaverit olivat läkähtyä. Oma energiantarve oli mieletön, yölläkin piti kahteen kertaan käydä jääkaapilla, ja paino putosi silti. Imetys oli kuitenkin ihan positiivinen kokemus. Kannattaa hankkia imetystyyny niin saa molemmat kerralla rinnalle, säästää aikaa ja hermoja kun ei toinen kilju nälkäänsä vieressä.
Lopetin täysimetyksen jo puolen vuoden jälkeen koska kaverit saivat 4kk vanhana hampaita ja purivat rinnat rikki rintakuminkin läpi... hyvin kasvoivat ja olivat terveitä. Tuttelia sai rahdata kotiin litratolkulla mutta ei vastikkeeseen siirtyminenkään mitenkään pahalta tuntunut. Jos joskus vielä saan lisää lapsia niin toivon imettäväni ainakin vuoden verran, kokemuksena aivan ihana.

Kaksostyttöni, nyt 7v, olivat kovia syömään mutta maitoa tuli niukasti. Heräilivät öisin sopivin väliajoin 3-5 h. Imetin ensin toiselle yhden rinnan ja mies jatkoi syöttämällä pullolla tytön tyytyväiseksi, samalla kun itse imetin toista rinnasta ja annoin lopuksi tuttelia tällekin. Hyvin kasvoivat, perhe oli tyytyväinen ja korvatulehduksia ei ole ollut. Ainut ongelma oli ajoittainen ummetus toisella mutta siitä selvittiin neuvolan ohjeilla ja mikrolax peräruiskeiden avuilla.

kyllä kaksosten imettäminen onnistuu hyvin imeystyynyn avulla toinen vain toiseen kainaloon tai kaverit ns. lomittain. helpommaksi sen tekee jos vain maitoa riittää pitää vain muistaa syödä ja erityisesti juoda paljon. omiani imetin 4kk:tta lisämaitoa piti alkaa antamaan jo 3:n kk:n iästä. Voimiahan se vaatii mutta kyllä se kannattee.