Kummastuttaa kun otsikossa lukee TEINIÄIDIT ja sisällössä on ties mitä 60-v. naikkosten haukkumisista 40-v. lapsettomien ruikutuksiin "Miks en minä,mix kakarat".. Tälle arvostelulle on olemassa oma palsta "ÄITIEN JUTUT", menkää sinne purkaa mieltänne. Tämän palstan tarkoitus on ymmärtääkseni nuorien/teiniäitien keskeinen ajatusten ja neuvojen vaihto. Eipä tunnu kovin aikuiselta tämä "aikuisten" äitien meno, hävettää kattoo peiliin. Vaikka on ite ollut joskus samassa asemassa, niin nyt tuijottaa niin aikuisena, niin aikuisena (siis itestäni puhun), että huh huh... Netissä on niin helppo arvostella ja haukkua anonyyminä, kun ei sitä kasvotusten kehtaa tehdä. No juu, annanpa olla. Vaihdan paikkaa ja leikin vielä vanhempaa ja kokeneempaa, enkä varmasti kerro kellekään koskaan olleeni teiniäiti. Ehkä saan jotain arvostusta äitiydestäni, eikä kukaan epäile raukkauttani omaan lapseeni. Tehkää samoin jos alkaa ärsyttää.. tsemppiä!
Teiniäitipalsta???
Ex-teiniäiti
15973
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
kun katsoo "keskustelua" alempana...ja teinitkö sitten huonoja äitejä...Itsellä tyttö 1,5 v ja jos Luoja suo,saa tulla lisääkin.Siis todellakin toivoisi kokemuksia asiasta eikä sen vierestä.
tulla päin naamaakin sanomaan. Myönnän että itsetuntonikaan ei aina ole ollut mitä parhain, mutta aika monta kertaa olen tullut itkien kotiin töistä tai harrastuksista, puistosta tms. jossa tilannettani on räävitty aika törkeästi.
Enää en mistään mene rikki, mutta suututtaa kanssasisarten puolesta.
Minä en pysty ainakaan teitä nuoria äiteja haukkumaan, varmasti hoidatte lapsenne hyvin... ja rakkaudella. Mutta mitä olen tuttavapiirissä nähnyt, niin näitä muutamia nuoria äitejä ei näytä lapset paljoa kiinnostavan, eikä juuri perhe-elämäkään. Eli tämä pohjautuu siihen, mitä näen tuttavissani.Oma meneminen tuntuu olevan heille pääasia, ja se, miltä itse näyttää. Minulla ei ole aikomustakaan hankkia lapsia tässä vaiheessa, sillä haluan ensin hyvän työpaikan ja oman talon... ja ehkä sitten joskus...Mutta en voi tietenkään moittia kaikkia nuoria perheitä... Mutta tsemppiä teille nuorille äiti-ihmisille!!
Olen kanssasi ihan samaa mieltä. Samoin on tuttavapiirissäni muutama nuori mamma joille on kuitenkin tuo ravintolaelämä/uudet miehet ja oma ulkonäkö pääasioita.
Lapsilisät menee yh-korotuksineen välittömästi meikkeihin ja uusiin farkkuihin.
Loppuajan ollaan sitten mm. mun oven takana kitisemässä ettei ole edes maitoa muksuille...
Tämän palstan kirjottajista en tiedä, mut näin meilläpäin.
Olen itse lapseton, kunnes olen kypsä istumaan kotona loppuikäni lasten kanssa.
yksipuolinen kuva lasten kanssa ajan viettämisestä... ei kuule kerkeä istuskelemaan ja kotona olo tympii jo pientäkin lasta.Ei ole ajankäyttöongelmia ollut kahden muksun kanssa minulla.
kaikki väittää aikuiselle ihmiselle totisella naamalla ettei muksut sido mitenkään eikä aiheuta mitään vaivaa!
Hei haloo! Taidatte kuulua kaikki siihen kastiin, jota on täällä munkin ympärilläni...
Ottaa sitten vaikka koiranpennun niin siitä on vaivaa!
Saati sitten pienestä ihmisenalusta joka ei tee itse mitään muuta kuin päästää alleen ja huutaa...
pieni vauva on kyllä muutakin kuin kakkatykki... tekee tullessaan monia ihmeitä... meidän vauva mullisti koko aikuisen elämämme ja teki meistä perheen... en ole kuule väittänyt että homma on käynyt kuin vettä vaan.tarkoitin tosiaankin että lapsen kanssa ei EHDI pahemmin sohvannurkassa istuskella. mutTA ANTAAPI AIHEEN JO OLLa, kyllä sinä vielä ehdit ko. asiat kokea sitten kun sen aikA JOSKUS ON.
vauva on muutakin kuin kakkatykki, mutta se ON MYÖS SITÄ...eikä tule itsekseen toimeen vuosikausiin syntymänsä jälkeen. Eli on siis ns. perässä vedettävä.
Enpä tiedä haluanko ikinä lapsia. Jos, niin ainakin siihen menee vielä erittäin kauan...koskapa mulla ei ole mitään syytä rikkoa nykyistä rauhaani eikä elämästäni puutu yhtään mitään tarpeellista.
Mitä ihmettä sitten tuutte kommentoimaan? Kumpikaan ei ees ole äiti, miksi vanhemmille tarkoitetuilla sivuilla? Tyhmä kysymys, vapaastihan täällä liikkua saa ja kommenttia laittaa. Mutta koittakaa nyt ihan oikeesti selvittää asianne tuttavienne kesken, eihän ne muita koske. Koitetaan nyt pysyä niissä neuvoissa ja tukemisessa. Ja jos nyt aiheesta aletaan: Oma äitini on akateemisesti koulutettu, aina oli töissä, stressaantunut, väsynyt. Samoin isä. Välimme ovat etäiset. Tuttavieni vanhemmat juoppoja, mielisairaita, muuten vaan häippässeet.. Kyllä niitä joka ikäryhmästä löytyy yhtä lailla ja on aina löytynyt. Ennen asioista vain vaiettiin. Tuskin kukaan juoppo kuitenkaan on kiinnostunut tällä palstalla kirjottamaan, järki älä jätä.. Mukavaa kun viestini sai aikaan keskustelua. :)
ajatus...
Miksi tarvitaan tukea ja neuvoja kun kaikki rullaa kuin tyhjää vaan ja elämä lasten kanssa on yhtä juhlaa?
Ihan vaan pikku yksityiskohtana tuli mieleeni...
xD
*räkättää maha kippurassa*
"Viisaimmat" ei edes vanhemmiksi tulleita tai haluavia...omat keskustelut toisaalla silloin,olettaisin.
Mä oon miettiny just tota samaa. Mun äiti oli teiniäiti ja mun miehen äiti oli teiniäiti. Minä tulin äidiksi 19-vuotiaana. Parhaimmillaan,m jotkut arvostelee tähän malliin "Tyhmyys näköjään kulkee suvussa" Minun osallani nuorena äidiksi tuleminen oli ainakin oma ratkaisu.
Eksyin tänne nyt ekaa kertaa. En ole määritelmän mukaan enää teini, nipin napin sen yli olen päässyt, enkä kyllä ole äitikään. Mutta aihe kiinnostaa silti. Tästähän tulee yhtä aggressiivinen palsta kuin tuosta abortti-palstastakin!
Eikös tehdä kuulkaa niin, että vanhemmat äiteet pysyvät siellä taka-alalla ja antavat oikeiden teiniäitien purkaa sydäntään? =)
noh, tuskinpa tää haukkuminen tulee loppumaan, mutta kait sitten aihetta löytyy...?