Auttakaa apuva kun ei meidän 4-vuotiaalla tyttärellä auta pitävän minkäänlainen kuri. Jäähyjä on kokeiltu, syliotteita, puhumista, huutamista, uhkailua, lahjontaa, kiristystä... Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta tytsy ei tottele, ei kuuntele. Jääkaappiin jouduttiin laittamaan lukko, ettei ruuat olis kokoajan ympäri taloa. Kaikki laatikot samoin lukittu, kun ei neiti anna yhdenkään tavaran olla rauhassa. Jos ei saa mitä haluaa, on koko lastenhuone remontissa (eli lähes aina), näköpiiristä ei saa häipyä tai talo kaikuu kuin palosireeni... En jaksa luetella enempää. Aina on ollut vahvatahtonen ja vähän vaikea, mutta keskittyminen on erinomaista (osaa jo nyt vähän lukea ja kirjoittaa, piirtelee isoja piirustuksia ja värittää ne hartaasti, lempipiirretyt katsotaan naama kiinni ruudussa...). Mikä tässä avuksi? Koivuniemen herrako? Ei kai.. Kasvatusneuvola? Onko sellasia enää? Tarhassa on kuin enkeli, samoin vierailla, jos äiti ei ole mukana.. Oliskohan tää se oidipaalivaihe? Poikaystävän kanssa yritetään toista ja ollaan puuhaamassa yhteenmuuttoa. Ihme kyllä tyttö hyväksyy hänet perheeseen aivan täysin ja haluaa hänen olevan enemmän läsnä, mutta ollaan edetty hitaasti, että lapsi ehtis kunnolla tottua. Tytön oireilua on jatkunut kolmisen kuukautta, sitä ennen ei mitään radikaalia tapahtunut. Iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Neuvolasta ei olla saatu apua, kun ei ole kunnon luottamussuhdettakaan: Neuvolan tädit on vaihtunut tiuhaan tahtiin, vaikka samassa huushollissa on kokoajan asuttu. Löytyykö neuvoja? Pliiiis?
"kauhukakara"
Mammeli
73648
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
jos itselläni olisi sama tilanne hakeutuisin neuvolalääkärin juutusille . ensinnäkin lapsen perustarkastus, ettei ole mitään elimellistä syytä raivokohtauksiin. sieltä varmaan myös osataan ohjata tarv. jatkoihin. ellei aikaa sieltä löydy, otttaisin yhteyttä lastenlääkäriin vaikka yksityisesti. päiväkodissa varmaan osataan neuvoa myös psykologin yhteystiedot. jokaisessa kunnassa on jollain tavalla järjestetty lasten psykologin konsultaatiot.
psykologista se hyöty, että saat häneltä varmaan tietoa ja vinkkejä miten tilanteissa kannattaa toimia. johdonmukaisuus ja selkeät rajat, joista pidät kiinni (samoin myös miesystäväsi) on osa perusturvallisuutta. aikuinen on rajojen asettaja, lapsi voi kapinoida niitä vastaan- se ei ole vaarallista. mutta jos tavaroiden rikkomista, raivoamista jne. ja omat konstit vähissä kannattaa lähteä hakemaan apua. koivuniemen herraa ei saa missään tapauksessa käyttää- se vain pahentaa tilannetta. lakikin jo sen kieltää.
"Jäähyjä on kokeiltu, syliotteita, puhumista, huutamista, uhkailua, lahjontaa, kiristystä... Kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta tytsy ei tottele, ei kuuntele"
Eli on väkivaltaakin tullut kokeiltua?
Olipa fiksu kannanotto. Se piti ihan päästä kommentoimaan. ehehe.
Jos nyt otat sen suurennuslasin takaisin vapisevaan kouraasi ja tavaat eteenpäin niin löydät vastauksen: väkivaltaa = piiskaa ei ole annettu.
saako lapsi tarpeeksi huomiota?leikittekö hänen kanssa?ota syliin kun on rauhallinen ja koeta kysellä miksi lapsi riehuu ja kerro miltä sinusta tuntuu raivarit..jospa hän saa huomiota osakseen vain silloin kun reuhaa???lapsethan aina kiukuttelevat vanhemmilleen ja kylässä ovat herranenkeleitä.....kyllä 4 vuotias osaa jo vastailla kysymyksiin jollain lailla....
Uhmakkuushäiriö Aspergerin oireyhtymä? AD/HD ylivikkauden kera? Vaihtoehtoja on monia, hakeutukaa siis neurologin tai neuropsykiatrin vastaanotolle tarkempia tutkimuksia varten.
Voisiko olla mustasukkainen miehellesi?Minun poikani kiltti minun ollessani kahdestaan poikani kanssa,mutta miestäni(ei lapseni isä)hän uhmaa todella paljon,vaikkakin saa huomiota molemmilta.
...vastauksista Niistä asiallisista...). Kuten tekstissäni kerroin; tytöllä on loistava keskittymiskyky, eli AD/HD :stä (kuten ensin itsekin epäilin) ei ole kyse. Vaivaksi paljastui uniapnea!!! Nyt sitten vaan kitarisoja leikkaamaan ja huoneenlämpöä laskemaan niin eiköhän helpota. Hassu juttu miten paljon uni todella lapselle merkitsee.