Mul on ihan sairas ongelma. Mä en pysty puhuu esim. luokan edessä kunnolla, kun heti on hirvee tarve niellä. Jos ei niele, niin lause jää kesken ja se on aika noloo. Sit on taas pakko niellä. Yleensä näin käy melkee joka lauseen välissä. Mul alko tää jotai puol vuotta sitten. Sitä ennen mul ei ollu mitää ongelmaa. Mut sit ku on lukenu jonku aikaa luokan edes nii se saattaa vähä helpottaa. Ei kellää muulla oo tällast ongelmaa???
Voihan v***u!!!!!!!
Klunks
31182
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Luepa noita alla olevia juttuja ja "pelot ja jännitys" samoin; huomaat että meitä AINOITA OUTOJA on iso leegio, siis meitä joita on vain minä:))) Neuvojakin löydät.
toi oli tosi hauskasti ja huumorilla ilmaistu..En itsekkään ole osaton kaikenlaisista jännitysoireista esim. punastelut ja huimaukset jne..mutta tuo oli kyllä hauskaa. Sai asennetta kohdalleen.
toivotan sinulle onnee ja hyvää jatkoa. Uskon että tilanteesi kyllä paranee. Kaikki muuttuu aikanaan:)
Uskonpa että nieleskelysi johtuu siitä, että suusi kuivaa ja kurkkuun tulee ikävä tunne. Itselleni kävi ainakin lukion laulukokeessani niin, että suu kuivi ihan totaalisesti ennen koetta ja rääyin sitten opettajalle Joutsenlaulun. Itse en ole jännittäjä ja hämmästyin suuni kuivamista, mutta alitajuisesti sitä sitten taisi tulla jännitettyä. Juopa vaikka vettä ennen esitelmiäsi tai ota vesipullo viereesi, että voit hörpätä tarpeen vaatiessa :)
Vielä pieni kertomus esiintymispelosta. En pitänyt luokan edessä esiintymisestä erityisemmin ennen 9. luokkaa. Jännitin kuten suurin osa tutuistanikin. 9.luokalla minun piti sitten pitää esitelmä vapaasti valitsemastani aiheesta. Valitsin aiheekseni diabeteksen, koska se tuntui hyvältä vaihtoehdolta (olen itsekin diabeetikko). Aihe oli tuttu, joten ei tarvinnut pelätä, että sekoaa paperin lukemisessa, sillä omasta päästä pystyisi säveltämään heti jotakin, koska tunsin aiheen läpikotaisin.
Tämän esitelmän jälkeen en ole enää pahemmin jännitellyt, sillä jotenkin se auttoi itseluottamuksen saamisessa. Siinä ei ole mitään noloa, jos vähän sekoaa jutuissaan. Kenenkään maailma ei kaadu ja tunteehan sitä esitelmänsä aiheen sen verran hyvin, että pystyy paikkaamaan. Onnistunut esitelmäkokemus siis vei jännittämisen tiehensä eikä ole sen koommin ärsyttänyt, jos joutuu isomman porukan eteen puhumaan.