Arvoisa lukija. Vastasin juuri nimimerkille "kiinnostunut" hänen esittämiinsä kysymyksiin lakimiesalan tehtävien haasteellisuudesta, mielenkiintoisuudesta ja työnäkymistä, tosin näkökulmani poikkeaa varsinaisesta kysymyksestä ja keskittyy ylipäänsä tehtävien saantiin ja koulutuksen tilaan tällä hetkellä. Haluan tässä saattaa kirjoitukseni laajemman pohdinnan alustukseksi ja toistan sen sellaisenaan:
Kysynnän ja tarjonnan laki pätee myös työvoimamarkkinoilla. Tällä hetkellä juristeista on ylitarjontaa, mikä näkyy pakkojatko-opiskeluna, alipalkatuissa tehtävissä toimimisena ja suoranaisena työttömyytenä (vaikkakin suhteellisen matalana, mutta motivoituneiden ja korkeasti koulutettujen työhaluisten henkilöiden työttömyytenä). Jokaista vapaata lakimiespaikkaa hakee muutaman kymmentä ehdokasta ympäri Suomea, alempiakin palkkaluokkia ja määräaikaisia tehtäviä hakevat VT-tittelin ja mahdollisesti muutakin työkokemusta omaavat lakimiehet. Mikäli tilanne saadaan paremmaksi esim. hammaslääkäreiden tapaan(joilta lakkautettiin 10 vuotta takaperin puolet opinahjoista ja nyt työttömyys on kääntynyt hammaslääkäripulaksi), on ammattimme taas hyvin kilpailukyinen. Ikävä kyllä opetusministeriö on kaavaillut jopa aloituspaikkojen lisäämistä ja Joensuuhun on suunnitteilla mahdollisesti uusi tiedekunta.
Olen itse valmistunut 2001 lopulla ja työskennellyt sen jälkeen verohallinnossa runsaan vuoden 1560 euron kk-palkalla. Tämä edellytti 650 km työmatkaa, mikä ei pidemmän päälle ole kestävä ratkaisu. Nyt olen työttömänä, kun kotiseudulta (ainakaan 200 km säteellä) ei löydy työtä, tosin luvassa on mahdollisesti hiukan aiempaa pienemmällä palkalla oman hallinnon piiristä jotain kevään mittaan. Itse olen pitänyt virkamiehenä toimimisesta ja tehtävät ovat olleet mielenkiintoisia. Parin-kolmen vuoden jälkeen ura yleensä johtaa asiantuntijaksi tms. ja palkka samalla asettuu 2000 euron paremmalle puolelle. Omista juristituttavistani (ikätovereista) kellään ei ole vuosienkaan kokemuksen jälkeen yli 3000 euron palkkaa.
Liitän tähän lakimiesliiton keskustelupalstalle viime lokakuussa laatimanani kirjoituksen. Asioista voi olla eri mieltä, mutta tämä on minun näkökantani asiaan. Pitää myös muistaa, että monella allekirjoittanutta pätevämmällä lakimiehellä on varmasti ollut suotuisampi urakehitys.
"Sanomalehti Kaleva uutisoi 12.10. hammaslääkäripulasta, jonka johdosta koko maassamme on nyt 50 vakinaista virkaa täyttämättä. Kunnat kohottavat palkkioita saadakseen viran hakijoita, tilanne on jokseenkin sama kuin lääkäripuolella. Hammaslääkäreitä oli kuitenkin koulutettu liikaa vuosikymmen sitten ja valmistuneet joutuivat etsimään töitä muualta, kuten Englannista. Kirjoituksen mukaan liikakoulutukseen vastattiin lopettamalla Kuopiosta ja Turusta hammaslääkäreiden peruskoulutus, jäljelle jätettiin vain Oulu ja Helsinki. Koulutuspolitiikan keinoin on siis menty äärilaidasta toiseen kymmenessä vuodessa.
Monien kollegoideni tavoin olen tällä foorumilla koettanut saattaa liiton tietoon -toimintaan vaikuttavasti- kantani, jonka mukaan lakimiesten koulutusmääriä tässä maassa on välittömästi alennettava. Samanaikaisesti on ryhdyttävä voimakkaisiin koulutuksen kilpailukykyä parantaviin toimenpiteisiin, joista tärkeimpänä pidän pakollista työharjoittelua opiskeluaikana. Ongelmaksi näen, että valtiovallan kannalta ehkä on samantekevää, hoitaako tiettyä tehtävää otk vai htm, joten juristien puolien pitäminen asiassa on varmasti vaikeaa. Mikäli leikkaamme koulutusmääriä liian voimakkaasti, voimme joutua ojasta allikkoon, kun entistä tehtäväkenttäämme alkavat hoitamaan muun soveltuvan yliopistokoulutuksen saaneet. Ainoastaan puhtaan perinteisen lakimiestyön korvaaminen on mahdotonta, mutta esim. verohallinnossa johtajien ei tarvitsisi vastuualansa suhteen olla enää lakimiehiä. Poliisikin näyttää täyttävän htm:llä johtajan virkojaan.
OTM-tutkinto on suljetun sektorin virkatutkinto kotimaassa, vaikka antaa se eväät myös yksityiselle sektorille. Olemme pitkälti turvassa ulkomaiselta kilpailulta, mutta myös haavoittuvaisia sikäli, että emme voi työllistyä kovinkaan helposti Suomen rajojen ulkopuolella. Häiriöt työtilanteessa pitää korjata nopeasti. Vaikkakin koulutuksen vähentäminen vaikuttaa vasta vuosien viiveellä, niin sitä on vakavasti harkittava. Alalle hakeutuva aines ei ole tyhmää, päinvastoin ikäluokkansa parhaimmistoa, eikä taso tule säilymään, mikäli tiedossa on työmahdollisuuksien niukkuus ja huono palkkaus.
Juristin tutkinnon ydin ja haaste on laaja osaamisalue. Oikeudellisen informaation määrä on viimeisen vuosikymmenen aikana kuitenkin valtavasti lisääntynyt. On varottava vesittämästä tutkinnon kilpailukykyä pitämällä sitä vain kauniin näköisenä hienoine tutkintovaatimuksineen, jos todellisuudessa omaksumiskyvyn rajat ylittänyt materiaalin määrä on romuttamassa kilpailukykyä sektoriosaajiin nähden.
Tällä palstalla on harvakseltaan esiintynyt kirjoituksia, joissa pidetään kilpailutilannettamme normaalina ja kannustetaan useamman tutkinnon suorittamiseen. Maassamme pyritään yleisellä tasolla pikemminkin päinvastoin lyhentämään opiskeluaikoja, useamman tutkinnon suorittaminen tuskin pääsääntönä on yleisen edun mukaista, vaikka joitakin tällaisia hyvällä kapasiteetilla varustettuja yleistietäjiä varmasti tarvitsemmekin. Tämänhetkiseen työttömyystilanteeseen sopeutuminen ja sen hyväksyminen ei ole normaalia mukautumista vaan "jäämistä tuleen makaamaan".
Baby boom -ikäpolven jääminen työmarkkinoilta pois ei välttämättä tuo helpotusta työttömyyteen. Esim. verohallinnossa, jossa työntekijöitä tällä hetkellä on noin 6000, on tarkoitus luonnollisen poistuman kautta ja automatisoinnin avulla vähentää työntekijöitä neljänneksellä. Tämä tarkoittaa käytännössä myös tarkastusten painottamista ja se työ on usein ktm-korvamerkittyä.
Suomen valtion kannalta järkevintä on mielestäni kouluttaa liikaresurssit ulkoisen sektorin tarpeisiin ja aloille, joilla voi paikata kysyntää ulkomailla. Tällaiset osaajat voivat tuoda veromarkkoja meille kotimaisen kysynnän hiipumisesta huolimatta. Esimerkiksi juuri lääkärit ovat osaajia, joita voisi kouluttaa reilusti enemmän, kysyntää löytyy varmasti rajojen ulkopuoleltakin ja myös yrittäjäsektorilta."
Kysynnän ja tarjonnan laki pätee myös työvoimamarkkinoilla. Tällä hetkellä juristeista on ylitarjontaa, mikä näkyy pakkojatko-opiskeluna, alipalkatuissa tehtävissä toimimisena ja suoranaisena työttömyytenä (vaikkakin suhteellisen matalana, mutta motivoituneiden ja korkeasti koulutettujen työhaluisten henkilöiden työttömyytenä). Jokaista vapaata lakimiespaikkaa hakee muutaman kymmentä ehdokasta ympäri Suomea, alempiakin palkkaluokkia ja määräaikaisia tehtäviä hakevat VT-tittelin ja mahdollisesti muutakin työkokemusta omaavat lakimiehet. Mikäli tilanne saadaan paremmaksi esim. hammaslääkäreiden tapaan(joilta lakkautettiin 10 vuotta takaperin puolet opinahjoista ja nyt työttömyys on kääntynyt hammaslääkäripulaksi), on ammattimme taas hyvin kilpailukyinen. Ikävä kyllä opetusministeriö on kaavaillut jopa aloituspaikkojen lisäämistä ja Joensuuhun on suunnitteilla mahdollisesti uusi tiedekunta.
Olen itse valmistunut 2001 lopulla ja työskennellyt sen jälkeen verohallinnossa runsaan vuoden 1560 euron kk-palkalla. Tämä edellytti 650 km työmatkaa, mikä ei pidemmän päälle ole kestävä ratkaisu. Nyt olen työttömänä, kun kotiseudulta (ainakaan 200 km säteellä) ei löydy työtä, tosin luvassa on mahdollisesti hiukan aiempaa pienemmällä palkalla oman hallinnon piiristä jotain kevään mittaan. Itse olen pitänyt virkamiehenä toimimisesta ja tehtävät ovat olleet mielenkiintoisia. Parin-kolmen vuoden jälkeen ura yleensä johtaa asiantuntijaksi tms. ja palkka samalla asettuu 2000 euron paremmalle puolelle. Omista juristituttavistani (ikätovereista) kellään ei ole vuosienkaan kokemuksen jälkeen yli 3000 euron palkkaa.
Liitän tähän lakimiesliiton keskustelupalstalle viime lokakuussa laatimanani kirjoituksen. Asioista voi olla eri mieltä, mutta tämä on minun näkökantani asiaan. Pitää myös muistaa, että monella allekirjoittanutta pätevämmällä lakimiehellä on varmasti ollut suotuisampi urakehitys.
"Sanomalehti Kaleva uutisoi 12.10. hammaslääkäripulasta, jonka johdosta koko maassamme on nyt 50 vakinaista virkaa täyttämättä. Kunnat kohottavat palkkioita saadakseen viran hakijoita, tilanne on jokseenkin sama kuin lääkäripuolella. Hammaslääkäreitä oli kuitenkin koulutettu liikaa vuosikymmen sitten ja valmistuneet joutuivat etsimään töitä muualta, kuten Englannista. Kirjoituksen mukaan liikakoulutukseen vastattiin lopettamalla Kuopiosta ja Turusta hammaslääkäreiden peruskoulutus, jäljelle jätettiin vain Oulu ja Helsinki. Koulutuspolitiikan keinoin on siis menty äärilaidasta toiseen kymmenessä vuodessa.
Monien kollegoideni tavoin olen tällä foorumilla koettanut saattaa liiton tietoon -toimintaan vaikuttavasti- kantani, jonka mukaan lakimiesten koulutusmääriä tässä maassa on välittömästi alennettava. Samanaikaisesti on ryhdyttävä voimakkaisiin koulutuksen kilpailukykyä parantaviin toimenpiteisiin, joista tärkeimpänä pidän pakollista työharjoittelua opiskeluaikana. Ongelmaksi näen, että valtiovallan kannalta ehkä on samantekevää, hoitaako tiettyä tehtävää otk vai htm, joten juristien puolien pitäminen asiassa on varmasti vaikeaa. Mikäli leikkaamme koulutusmääriä liian voimakkaasti, voimme joutua ojasta allikkoon, kun entistä tehtäväkenttäämme alkavat hoitamaan muun soveltuvan yliopistokoulutuksen saaneet. Ainoastaan puhtaan perinteisen lakimiestyön korvaaminen on mahdotonta, mutta esim. verohallinnossa johtajien ei tarvitsisi vastuualansa suhteen olla enää lakimiehiä. Poliisikin näyttää täyttävän htm:llä johtajan virkojaan.
OTM-tutkinto on suljetun sektorin virkatutkinto kotimaassa, vaikka antaa se eväät myös yksityiselle sektorille. Olemme pitkälti turvassa ulkomaiselta kilpailulta, mutta myös haavoittuvaisia sikäli, että emme voi työllistyä kovinkaan helposti Suomen rajojen ulkopuolella. Häiriöt työtilanteessa pitää korjata nopeasti. Vaikkakin koulutuksen vähentäminen vaikuttaa vasta vuosien viiveellä, niin sitä on vakavasti harkittava. Alalle hakeutuva aines ei ole tyhmää, päinvastoin ikäluokkansa parhaimmistoa, eikä taso tule säilymään, mikäli tiedossa on työmahdollisuuksien niukkuus ja huono palkkaus.
Juristin tutkinnon ydin ja haaste on laaja osaamisalue. Oikeudellisen informaation määrä on viimeisen vuosikymmenen aikana kuitenkin valtavasti lisääntynyt. On varottava vesittämästä tutkinnon kilpailukykyä pitämällä sitä vain kauniin näköisenä hienoine tutkintovaatimuksineen, jos todellisuudessa omaksumiskyvyn rajat ylittänyt materiaalin määrä on romuttamassa kilpailukykyä sektoriosaajiin nähden.
Tällä palstalla on harvakseltaan esiintynyt kirjoituksia, joissa pidetään kilpailutilannettamme normaalina ja kannustetaan useamman tutkinnon suorittamiseen. Maassamme pyritään yleisellä tasolla pikemminkin päinvastoin lyhentämään opiskeluaikoja, useamman tutkinnon suorittaminen tuskin pääsääntönä on yleisen edun mukaista, vaikka joitakin tällaisia hyvällä kapasiteetilla varustettuja yleistietäjiä varmasti tarvitsemmekin. Tämänhetkiseen työttömyystilanteeseen sopeutuminen ja sen hyväksyminen ei ole normaalia mukautumista vaan "jäämistä tuleen makaamaan".
Baby boom -ikäpolven jääminen työmarkkinoilta pois ei välttämättä tuo helpotusta työttömyyteen. Esim. verohallinnossa, jossa työntekijöitä tällä hetkellä on noin 6000, on tarkoitus luonnollisen poistuman kautta ja automatisoinnin avulla vähentää työntekijöitä neljänneksellä. Tämä tarkoittaa käytännössä myös tarkastusten painottamista ja se työ on usein ktm-korvamerkittyä.
Suomen valtion kannalta järkevintä on mielestäni kouluttaa liikaresurssit ulkoisen sektorin tarpeisiin ja aloille, joilla voi paikata kysyntää ulkomailla. Tällaiset osaajat voivat tuoda veromarkkoja meille kotimaisen kysynnän hiipumisesta huolimatta. Esimerkiksi juuri lääkärit ovat osaajia, joita voisi kouluttaa reilusti enemmän, kysyntää löytyy varmasti rajojen ulkopuoleltakin ja myös yrittäjäsektorilta."
Vastaukset 2
Vanhimmat
Plussaa:
-Erittäin mielenkiintoinen työ
-Kahta samanlaista työpäivää ei ole
-Palkka kohtuullinen
-Saa tehdä työtä käsillään ja päällään
-Työkaverit yleensä mukavia
-Arvostus kohdallaan
-Paljon eri suuntautumisvaihtoehtoja
-Tutkimustyökin mahdollista
-Ansiotasoa voi korottaa työhalujen mukaan
Miinusta:
-Koulutus kestää 12 vuotta
-Tällä hetkellä työtilanne hyvä, tulevaisuus?
-Raskaat työajat
-Vastuu painaa, mokista vastaat aina itse ja selität sen potilaalle
-Koulutusaikana työ voi olla yksitoikkoista
Paras ammatti maan päällä!
Kunnioitan ammattiasi niin paljon, että en tohdi edes ajatella kollegaksi ryhtymistä. Periaatteessa lakimiehen ammatinkin pitäisi elättää, aion toimia sen asian hyväksi. Mutta kiitos ehdotuksesta :)