Osui tuossa käteeni armeijanaikainen "Viestimies"
kirja. Tunnussana oli merkittävä kohtaamisisa ja viestityksessä. Viestitys on näiden runsaan neljän vuosikymmenen kuluessa muuttunut melkoisesti niin puolustusvoimissa kuin täällä yksityisessäkin liikenteessä.
Täällä keskusteluissakin pyrimme esiintymään nikeillä jolloin oma yksityisyys säilyy,
Eräs kirjailijasanoi, että jos hänen pitäisi valita tunnussanansa niin hän valitsisi totuuden ja antaisi kauneuden ja hyvyyden tulla toimeen kuten parhaiten voivat.(C.A. Sainte-Beuve)
Itse koen joittenkin haukkumanimien lausumisen kertovan paljon, "kuopus" vie aikaan runsaan neljän vuosikymmenen taakse, "suola" v. 1963.
Mitenkä lienee meidän tunnussanojenne ja lempinimienne ?
kirja. Tunnussana oli merkittävä kohtaamisisa ja viestityksessä. Viestitys on näiden runsaan neljän vuosikymmenen kuluessa muuttunut melkoisesti niin puolustusvoimissa kuin täällä yksityisessäkin liikenteessä.
Täällä keskusteluissakin pyrimme esiintymään nikeillä jolloin oma yksityisyys säilyy,
Eräs kirjailijasanoi, että jos hänen pitäisi valita tunnussanansa niin hän valitsisi totuuden ja antaisi kauneuden ja hyvyyden tulla toimeen kuten parhaiten voivat.(C.A. Sainte-Beuve)
Itse koen joittenkin haukkumanimien lausumisen kertovan paljon, "kuopus" vie aikaan runsaan neljän vuosikymmenen taakse, "suola" v. 1963.
Mitenkä lienee meidän tunnussanojenne ja lempinimienne ?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ennen Fyrrykyröön "pläkkyrit" oli kulukukauppiahia.
Kerran ne tuli taloohin ehtoomyöhääsellä kopistelohon.
Emäntä meni aukaasohon ovia, mutta ku se oli jääs niin huuti isännälle tupahan: "Tuo kirves, täälä on kulukukauppias."
Saatihin ovi viimmeen auki.
"Mihinäs se kulukukauppias on". ihmetteli
isäntä emäntinensä.