pysähtyykö?

Kuinka pitkän matkan valtamerilaiva vaatii pysähtymiseen esim. 20 solmun vauhdista? Tapana olisi vain pysäyttää koneet, ei peruuttaa!
259837
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 25

Vanhimmat

Jos ison säiliäaluksen kone pysäytetään, perämies voi lähteä hyttiinsä, käydä suihkussa, ajaa partansa, hakea byssasta kupillisen kahvia, ja palatessaan takaisin sillalle hän voi lukea vielä Aku Ankan ja sitten alus alkaakin jo selvästi hidastaa vauhtiaan. Edellä kuvatut toimet ehtii varsin hyvin hoidella, vaikka telegrammin laittaisi täyspakillekin.

Äänestä
  • Mutta lähdit siitä olettamuksesta että perämiehellä on parta. Jos ei ole niin kippari antaa lemput kun perämies istuu hytissä ja venttaa että parta kasvaa ja supertankkeri puhaltaa korsteenit punaisena keskellä atlanttia pakki päällä.

    Äänestä

Aluksen koko, massa ja nopeus ovat ratkaisevia tekijöitä.

Koneilla pakitettaessa ratkaisee koneteho suhteessa aluksen kokoon melkoisesti. Muistikuvissani on, että erään kotimaisen 100-metrisen (siis pienehkön) matkustaja-aluksen pysäyttäminen vaatisi n. 700-800 metriä koneiden käydessä täysillä taaksepäin. Toisaalta 86-metrisen jäänmurtajan (Apu) teknisissä tiedoissa kehutaan aluksen pysähtyvän täydestä 18 solmun vauhdista omalla mitallaan, siis alle 100 metrin matkalla! Koneiston dieselsähköisyys ilmeisesti nopeuttaa suunnanvaihtoakin tuntuvasti.

300 -metrinen jättitankkeri joka tapauksessa vaatii mailitolkulla vapaata vettä pysähtymiseensä, jarrutti sitä tai ei.

Äänestä

25 solmua kulkevan luxus risteilijän, jossa on podi propulsio, pysäyttäminen ottaa pari minuuttia. Tehokkain tapa heittää ropellit poikittain, ei pakittamalla.

Äänestä

CrashStopilla, eli täydet taakse laiva yleensä pysähtyy 3 kertaa oman mittansa matkalla.
Tosin laiva ei kestä CrashStoppeja pyöreet 6-8kpl, tää on se luku jonka telakat antaa takuuksi.
Siellä kuitenkin pyörii sellaiset voimat että ei mikään ihme. =)

Äänestä

joskus konepäällikkönä ollut kaverini vastasi kysyessäni samaa asiaa että nyrkkisääntönä pidetään yhtätoista laivanmittaa täydestä vauhdista pysähdyksiin. riippuu kuulemma laivan rakenteesta pystyykö täydellä teholla jarruttamaan 100m laiva, 1.1km aika paljon!

Äänestä
  • Esim. Tiiskerilla on korkein mahdollinen jarrutus matka täydestä vauhdista nollaan:
    18 km. Eli paniikkijarrutuksella paattia ei alle kahden tunnin stoppiin saa

    Äänestä

  • Tooto kirjoitti:

    Esim. Tiiskerilla on korkein mahdollinen jarrutus matka täydestä vauhdista nollaan:
    18 km. Eli paniikkijarrutuksella paattia ei alle kahden tunnin stoppiin saa

    Tunnut, Tooto, olevan hyvin asioista perillä.

    Äänestä

  • Matkustaja kirjoitti:

    Tunnut, Tooto, olevan hyvin asioista perillä.

    Tässä viäressä täys merikapteeni väittää että Bretanian öljytuhot olisi voitu välttää jos kippari olisi ajanut pakkia tuulta vasten.Kolme vuorokatta. On totta että puatti olisi pysynyt kurssissa.
    Mutta. Kestääkö kone. Tiätääkseni mikkään isompi laivakone ei kestä yli 20min perruutusta.
    Täys pakki full a astörn ei saa olla isompi kuin 15% kone teho.
    Toiset kipparit saavat paattinsa parkkiruutuun,toiselle käy joskus hassusti.

    Äänestä

  • Tooto kirjoitti:

    Tässä viäressä täys merikapteeni väittää että Bretanian öljytuhot olisi voitu välttää jos kippari olisi ajanut pakkia tuulta vasten.Kolme vuorokatta. On totta että puatti olisi pysynyt kurssissa.
    Mutta. Kestääkö kone. Tiätääkseni mikkään isompi laivakone ei kestä yli 20min perruutusta.
    Täys pakki full a astörn ei saa olla isompi kuin 15% kone teho.
    Toiset kipparit saavat paattinsa parkkiruutuun,toiselle käy joskus hassusti.

    Jaa-a... herää vain kysymys että minkäköhän takia laivakone ei kestäisi pakin ottamista?? ...ainakin oman tietoni mukaan itse koneelle on aivan sama käykö se eteen vai taaksepäin!! *virne*

    Äänestä

  • Seilori kirjoitti:

    Jaa-a... herää vain kysymys että minkäköhän takia laivakone ei kestäisi pakin ottamista?? ...ainakin oman tietoni mukaan itse koneelle on aivan sama käykö se eteen vai taaksepäin!! *virne*

    Se johtuu siitä että painelaakeri on suunniteltu tuuppaamaan sitä kiulua, ei vetämään.

    Äänestä

tunnin verran siinä menee aikaa ennen kuin voidaan laskea alus pysähtyneeksi.

Äänestä
  • täydestä vauhdista (21 kn) pysähtymismatka n.950 m ja aikaa menee vähä alle 3 min.
    Niin ja laivat(4 kpl) on 183 m x 29m ja syväyttä tommoset 7 m

    Äänestä

Muistaakseni jotkut valtamerilaivat kiihdyttävät n. päivän verran saadakseen matkavauhdin päälle. arvioni mukaan pysäyttämiseen menee suurinpiirtein sama aika. Siis jos ei tehdä crash stoppia, jolloin toki pysähtyy "jo parissa tunnissa".

Hitaimpia liikkeissään ovat isot tankkerit, mutta ne eivät kulje 20 solmua.

Kyllähän konttilaivatkin aika hitaita liikkeissään ovat jos niissä on hidas diissel ja kiintosiipirusetti (ja ne toki menevät pitkäli 20 kn).

Äänestä
  • Laitan nyt oman quoten tänne

    "CrashStopilla, eli täydet taakse laiva yleensä pysähtyy 3-4 kertaa oman mittansa matkalla.
    Tosin laiva ei kestä CrashStoppeja 6-8kpl, tää on se luku jonka telakat antaa takuuksi.
    Siellä kuitenkin pyörii sellaiset voimat että ei mikään ihme. =) "
    Ja kun tehdään ns.crashStop, katoaa aluksesta ohjattavuus, eli täydet taakse ja vaikka ylioikeaan,niin laiva jatkaa samaa trackiä eteenpäin.

    Ei laivoilla kestä mitää päivää saada matkavauhti..
    Hei haloo. =)
    Ja ne isoimmat ns.valtamerilavat joista ihmiset puhuvat, kulkee keskimäärin nykyisin 27solmun vauhtia.

    Äänestä

  • Zig kirjoitti:

    Laitan nyt oman quoten tänne

    "CrashStopilla, eli täydet taakse laiva yleensä pysähtyy 3-4 kertaa oman mittansa matkalla.
    Tosin laiva ei kestä CrashStoppeja 6-8kpl, tää on se luku jonka telakat antaa takuuksi.
    Siellä kuitenkin pyörii sellaiset voimat että ei mikään ihme. =) "
    Ja kun tehdään ns.crashStop, katoaa aluksesta ohjattavuus, eli täydet taakse ja vaikka ylioikeaan,niin laiva jatkaa samaa trackiä eteenpäin.

    Ei laivoilla kestä mitää päivää saada matkavauhti..
    Hei haloo. =)
    Ja ne isoimmat ns.valtamerilavat joista ihmiset puhuvat, kulkee keskimäärin nykyisin 27solmun vauhtia.

    Siinä olet oikeassa, että laivalta katoaa ohjattavuus crash-stopissa. Siinä olet väärässä, että laiva jatkaa trackiään. Ei muuten jatka.

    Peräsimen vääntö kampeaa laivan poikittain ja laivan pysähtyessä se on tehnyt tyypillisesti yli 90 asteen mutkan ja päätynyt merkittävästi "trackistään" sivuun. Ja tyypillisesti myöskin 2 -potkuriset alukset kääntyvät johonkin, sillä sitä ohjailukykyä ei ole crash stopissa, ja varsinkaan nykyiset matkustajalaivat eivät ole mitenkään kovin suuntavakaita.

    Äänestä

  • paikkaansa kirjoitti:

    Siinä olet oikeassa, että laivalta katoaa ohjattavuus crash-stopissa. Siinä olet väärässä, että laiva jatkaa trackiään. Ei muuten jatka.

    Peräsimen vääntö kampeaa laivan poikittain ja laivan pysähtyessä se on tehnyt tyypillisesti yli 90 asteen mutkan ja päätynyt merkittävästi "trackistään" sivuun. Ja tyypillisesti myöskin 2 -potkuriset alukset kääntyvät johonkin, sillä sitä ohjailukykyä ei ole crash stopissa, ja varsinkaan nykyiset matkustajalaivat eivät ole mitenkään kovin suuntavakaita.

    No itse kokeillut sen simulaattorissa meillä koululla.
    Se ajautuu trackiltä hyvin vähän oikella (jos ns. oikeakäsinen potkuri).
    Se jäi multa myös laittamatta jonka korjasitkin että alus kääntyy n.90 astetta eli kylki alkuperäiseen meno suuntaan.

    Äänestä

  • Zig kirjoitti:

    No itse kokeillut sen simulaattorissa meillä koululla.
    Se ajautuu trackiltä hyvin vähän oikella (jos ns. oikeakäsinen potkuri).
    Se jäi multa myös laittamatta jonka korjasitkin että alus kääntyy n.90 astetta eli kylki alkuperäiseen meno suuntaan.

    Laivaa styyrätään kyllä peräsimellä. Jos on vauhtia.
    Pakittaessa se pyörähtää ympäri siihen suuntaan kuin potkuri vie.
    Ei laivaa ruorilla manoveerata, vaan potkurivirralla

    Äänestä

  • Tooto kirjoitti:

    Laivaa styyrätään kyllä peräsimellä. Jos on vauhtia.
    Pakittaessa se pyörähtää ympäri siihen suuntaan kuin potkuri vie.
    Ei laivaa ruorilla manoveerata, vaan potkurivirralla

    Mitä sä nyt selität?
    Kyl mä kun olen käsiruorissa,MYÖS OHJAAN, en tiedä mitä mä sit brygalla olen tehnyt jos en käännelly vaihtelevin kurssimuutoksin;)
    huh huh..

    Äänestä

  • Tooto kirjoitti:

    Laivaa styyrätään kyllä peräsimellä. Jos on vauhtia.
    Pakittaessa se pyörähtää ympäri siihen suuntaan kuin potkuri vie.
    Ei laivaa ruorilla manoveerata, vaan potkurivirralla

    Peräsintä siis ohjataan ruorilla jos et vielä tiennyt.
    Sitä voidaan ohjata myös tutkan ns.joystickillä, ja ihan vaikka sillä että syötetään kurssi.

    Äänestä

  • zig kirjoitti:

    Peräsintä siis ohjataan ruorilla jos et vielä tiennyt.
    Sitä voidaan ohjata myös tutkan ns.joystickillä, ja ihan vaikka sillä että syötetään kurssi.

    "Sitä voidaan ohjata myös tutkan ns.joystickillä, ja ihan vaikka sillä että syötetään kurssi."... Olen kuullut puhuttavan myös autopilotista, vaikuttaako se niihin sivupotkureihin kans, olen vaan kuullut että ruotsin laivat ohjailee pelkästään niillä täydessä vauhdissa(n. 21 solmuu).
    Aika hieno homma että olet päässyt kokeilemaan simulaattorissa ajamista, tuleeko sinusta kapteeni ruattin laivaan?

    Äänestä

  • OJ.. kirjoitti:

    "Sitä voidaan ohjata myös tutkan ns.joystickillä, ja ihan vaikka sillä että syötetään kurssi."... Olen kuullut puhuttavan myös autopilotista, vaikuttaako se niihin sivupotkureihin kans, olen vaan kuullut että ruotsin laivat ohjailee pelkästään niillä täydessä vauhdissa(n. 21 solmuu).
    Aika hieno homma että olet päässyt kokeilemaan simulaattorissa ajamista, tuleeko sinusta kapteeni ruattin laivaan?

    sivupotkureihin autopilotti.
    Ja OJ,toistaiseksi opiskelen perämieheksi ja joskus kippariksi.
    Ruotsinlaivoihin hankala päästä perämieheksi saatika kippariksi, eli en tiedä minne menen kun valmistun, kaikki niiiiiin auki vielä =)

    Äänestä

  • Zig kirjoitti:

    sivupotkureihin autopilotti.
    Ja OJ,toistaiseksi opiskelen perämieheksi ja joskus kippariksi.
    Ruotsinlaivoihin hankala päästä perämieheksi saatika kippariksi, eli en tiedä minne menen kun valmistun, kaikki niiiiiin auki vielä =)

    Oliskohan tollasta simulaattoria jossain saatavana/myytävänä. Olen ja kauan hakenut jonkinlaista merenkulkusimulaattoria, mutta ei taho löytyy mistää vaikka niitä on käytössä kotimaassakin ihan Suomalaisvalmisteisia. Esim: kaveri kertoili kun aikoinaan oli armeijassa venemies kurssilla, että sielläkin oli jonkunlainen, mutta esim: netista ei aiaan liityen löydetty mitään tietoa.

    Äänestä

  • Zig kirjoitti:

    sivupotkureihin autopilotti.
    Ja OJ,toistaiseksi opiskelen perämieheksi ja joskus kippariksi.
    Ruotsinlaivoihin hankala päästä perämieheksi saatika kippariksi, eli en tiedä minne menen kun valmistun, kaikki niiiiiin auki vielä =)

    Sitä käydään ekaa vuotta alan koulua ja puhut kun tietäisit kaikesta kaiken... näitä oppilaita pyörii meilläkin jaloissa koko ajan mutta aika äkkiä niiltä karisee suurimmat luulot, ei tarvi laittaa kun viikoks torppaan, tekee ihmeitä! perkeleen Broileri

    Äänestä

  • OJ.. kirjoitti:

    Sitä käydään ekaa vuotta alan koulua ja puhut kun tietäisit kaikesta kaiken... näitä oppilaita pyörii meilläkin jaloissa koko ajan mutta aika äkkiä niiltä karisee suurimmat luulot, ei tarvi laittaa kun viikoks torppaan, tekee ihmeitä! perkeleen Broileri

    Torppaan=asuintiloihin,torppaamaan=siivoomaan,kumpaa mahdoit tarkoittaa?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


räiskis kirjoitti:

Kuinka pitkän matkan valtamerilaiva vaatii pysähtymiseen esim. 20 solmun vauhdista? Tapana olisi vain pysäyttää koneet, ei peruuttaa!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu