Onko mielestänne tämä vielä normaalia tasoa alkon kulutuksessa?
Olen dokannut 18 vee saakka, siis nyt n. 16 vuotta. Käyn hyvässä työssä, korkeakoulutus takana, koti nätti ja niin edespäin.
Arkisin töiden jälkeen valun keskikaupungin olutbaareihin. Kellistän pitkiä tuoppeja 5-10 kpl illassa, silloin tällöin menee kirkastakin paukkuina jos menen vielä jatkoille yökerhoon. Aamuisin silti aivan ok-kunnosa töihin pastilleja syöden, tosin väsymystä pukkaa päälle.
Viikonloppuisin sitten enemmän. Perjantaisin heti töiden jälkeen heti kulmapubiin, 2-3 isoa tuoppia, sitten joko Alkoon josta 2 isoa pulloa Kossua tai Vodkaa, tai kauppaan josta iso kori keppanaa. Niitä sitten pohjiksi alkuillasta kotona mielimusiikin soidessa, suihkuun, vaatteet niskaan ja lähiöpub-kierrokselle (niitä omalla asuinalueellani riittää räkälästä astetta parempiin karaoke-kapakoihin).
Lauantai-aamuisin heti yhdeksältä lähiöpubiin ottamaan 2-3 tuoppia, alkuvauhti päälle. Sen jälkeen yleensä asioille (ruokaostokset yms), sitten kotiin, pari kolme paukkua tai muutama keppanapullo kyytipojiksi, ruokaa naamaan ja sitten taas pubiin. Loppuillasta lauantaisin usein sitten jatkamaan yökerhoon jorauksen merkeissä, pitkin iltaa sitten tuoppeja tai paukkuja naamaan.
Sunnuntaiaamuisin taas valuen lähiöpubiin muutamalle oluelle, sitten iltapäivisin siivousta ja kävelylnkejä, että pystyy taas maanantaina töihin.
Homma ei ole haitannut töitäni, ja olen pitänyt mielestäni hauskaa, noh muisti välillä meina mennä vaan tolkku ja kontrolli yleensä pysyy ok. Sosiaalinen elämäni on vilkasta sekä työpaikalla että vapaa-ajalla kapakoissa. Juttuseuraa löytyy laidasta laitaan, ns. herrasväestä aitoihin koff-lakkisiin renttuihin. Tykkään jutella kaikkien kanssa, ja sänkyseuraakin saa melkoisen usein ravintelista mukaan. Jännä piirre on se, että käyn kapakoissa laidasta laitaan: niin lähiöräkälä kuin siisti yökerhokin menee, ja pukeudun tilanteen mukaan joko farkku-teepaita-linjalla tai kokopukuun. Kenties autolla ajamiseen ei välttämättä aina olisi, vaan eipä ole ollut autollekaan Helsingissä tarvetta.
Eli: tällainen on baarikärpäsen elämä, olen itse tyytväinen, ei ahdista edes krapulassa (sellaista ei edes tule)ja kaikin puolin tyytyväinen valintaani. Ajattelin vain kysyä, mitä mieltä olette määristä kun aina puhutaan haitallisesta otto-tasosta. Ja kertokaapa kokemuksianne, etenkin samalla lailla ajattelevat!
Olen dokannut 18 vee saakka, siis nyt n. 16 vuotta. Käyn hyvässä työssä, korkeakoulutus takana, koti nätti ja niin edespäin.
Arkisin töiden jälkeen valun keskikaupungin olutbaareihin. Kellistän pitkiä tuoppeja 5-10 kpl illassa, silloin tällöin menee kirkastakin paukkuina jos menen vielä jatkoille yökerhoon. Aamuisin silti aivan ok-kunnosa töihin pastilleja syöden, tosin väsymystä pukkaa päälle.
Viikonloppuisin sitten enemmän. Perjantaisin heti töiden jälkeen heti kulmapubiin, 2-3 isoa tuoppia, sitten joko Alkoon josta 2 isoa pulloa Kossua tai Vodkaa, tai kauppaan josta iso kori keppanaa. Niitä sitten pohjiksi alkuillasta kotona mielimusiikin soidessa, suihkuun, vaatteet niskaan ja lähiöpub-kierrokselle (niitä omalla asuinalueellani riittää räkälästä astetta parempiin karaoke-kapakoihin).
Lauantai-aamuisin heti yhdeksältä lähiöpubiin ottamaan 2-3 tuoppia, alkuvauhti päälle. Sen jälkeen yleensä asioille (ruokaostokset yms), sitten kotiin, pari kolme paukkua tai muutama keppanapullo kyytipojiksi, ruokaa naamaan ja sitten taas pubiin. Loppuillasta lauantaisin usein sitten jatkamaan yökerhoon jorauksen merkeissä, pitkin iltaa sitten tuoppeja tai paukkuja naamaan.
Sunnuntaiaamuisin taas valuen lähiöpubiin muutamalle oluelle, sitten iltapäivisin siivousta ja kävelylnkejä, että pystyy taas maanantaina töihin.
Homma ei ole haitannut töitäni, ja olen pitänyt mielestäni hauskaa, noh muisti välillä meina mennä vaan tolkku ja kontrolli yleensä pysyy ok. Sosiaalinen elämäni on vilkasta sekä työpaikalla että vapaa-ajalla kapakoissa. Juttuseuraa löytyy laidasta laitaan, ns. herrasväestä aitoihin koff-lakkisiin renttuihin. Tykkään jutella kaikkien kanssa, ja sänkyseuraakin saa melkoisen usein ravintelista mukaan. Jännä piirre on se, että käyn kapakoissa laidasta laitaan: niin lähiöräkälä kuin siisti yökerhokin menee, ja pukeudun tilanteen mukaan joko farkku-teepaita-linjalla tai kokopukuun. Kenties autolla ajamiseen ei välttämättä aina olisi, vaan eipä ole ollut autollekaan Helsingissä tarvetta.
Eli: tällainen on baarikärpäsen elämä, olen itse tyytväinen, ei ahdista edes krapulassa (sellaista ei edes tule)ja kaikin puolin tyytyväinen valintaani. Ajattelin vain kysyä, mitä mieltä olette määristä kun aina puhutaan haitallisesta otto-tasosta. Ja kertokaapa kokemuksianne, etenkin samalla lailla ajattelevat!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Maksan rasvoittuminen on luultavasti jo aika pitkällä. Kyllä tuolla tahdilla ennenpitkää tulee itku ja hammasten kiristys. Mutta olihan se hauskaa kännätä. Menetettyä terveyttä ei osaa arvoistaa vasta kun on sairas.
Kyllähän nuo sun määrät melko hurjilta kuullostaa tämmöisen pienen naisen näkökulmasta. Itse olen sitä mieltä, ettei juomisesta ole haittaa ennen kuin se haittaa muita tai juojaa itseään.(Terveydelliset seikat on asia erikseen.) Määrällä ei siis ole merkitystä. Sinun elämässäsi ei ilmeisesti ole ketään ketä juomisesi häiritsisi. Joten jos olet omaan elämääsi tyytyväinen, niin miksi muuttaisit tapojasi.
Ihan sama juttu mulla! tykkään keppanakaljan mausta, sitä meneekin päivittäin ja tuoppirivit on pitkät. Hauskaa on, kiertelen kakarokepubeissa, kunnon menoa. Jukeboksifani olen myös, etenkin Irwinin kappaleet vetoavat. Viihdyn irwin-tyylisessä porukassa; koff-lippis, mursuviikset, farkut ja nahkarotsi, siinä se. Päivät käyn paskassa duunissani jotta saan fyrkkaa pitää hauskaa. Pidä hauskaa säkin, älä luovuta! Kerran täällä eletään, eletään vaan reteesti!
Mulle tulis hirveät pelkotilat jo tommosesta juomisesta.....
ihan ok.en haluu nipottaa,mutta varo mopo lähtee helposti käsistä.(esim.meet sunnuntaina parille loiventavalle ja hups tulikin kipattua 6 tuntia)
Totta se vaan on! Itse en ota tällä hetkellä tippaakaan (kuiva alkoholisti), olen normaalisti ja miehekkäästi pukeutuva, työssäkäyvä, komea (!)ja sosiaalinen kaveri, vaan naiset ei tykkää, sanovat että on liian kiltti mies. Sen sijaan moni samassa talossa asuva renttutyyppi pokaa nättejä naisia ja pitää ns. hauskaa fattan kustannuksella. Muutama nainen onkin sanonut mulle, että sun pitäis olla mm. kovempi, omapäisempi, ottaa rentoutukseen viinaa ja pitää nainen ns. pihdeissä. Siitä naiset kuulemma tykkää, ja siitä että syttyy ns. hoivaamisvietti.
Pitänee alkaa taas dokaamaan?...
Taitaa olla satusetä liikkeellä.
16 vuotta tuollaista kulutusta takaa helkkarin huonon kunnon ja olemattoman työkyvyn. Piste.
Kyllä mun mielestä äijän tarina kannattaa uskoa, vaikka noi juomismäärät ei enää kovin terveellisiä ole. Selväähän on, että jos on 16 vuotta juonut ahkerasti, niin kestokyky on hiljalleen noussut samoin kuin annosmäärät. Joten kysynpä vaan, että mitä ihmeellistä tossa tarinassa on?? Tietenkin on selvää, ettei tolla äijällä esim. 15 vuotta sitten noi kulutusmäärät olleet vielä läheskään noin korkeat...
Meitä ihmisiä on täällä pallolla monenlaisia ja toiset kestävät toisella tavalla alkoholia kuin toiset ja luonnollisesti harjottelu vaan nostaa sitä kestokykyä. Myös maksan ym. elintärkeiden elinten kestävyydessäkin on paljon yksilöllisiä eroja.
Alkuperäiselle kirjoittajalle neuvona sanoisin, että kannattaa jonkin verran vähentää, sillä kyllä esim. maksa on aika koetuksella tollasessa viikkokulutuksessa! Mitä jos pitäisit välillä ainakin osittain taukoa ja ottaisit vähän iisimmin? Ehkä sitten tauon jälkeen joraaminenkin tuntuisi taas mielekkäämmältä. Kyllä kiskomiseenkin ja baareissa pyörimiseen luulis välillä kyllästyvän!
No joopajoo, varmaan ootkin tosissas, hehheh!
oletko miettinyt, miksi ihmeessä sinun on aina alkoholiin turvauduttava?? voisitko saada elämääsi siältöä jostain muusta, ja sitä kautta tyydyttää sosiaalisia tarpeitasi.
alkoholisi käyttö on ehdottomasti terveydellisesti vaaralista tuossa kuvaamassasi mittakaavassa.
olet varmaankin tutustunut esim. päihdelinkin sivuihin ja tehnyt siellä itsellesi testin alkoholin käytöstä. suosittelen hakeutumaan työterv.huoltoon lääkärin juttusille.
Juu, tämä on normaalia Helsingin seudulla. Täällä juodaan yli maan keskiarvon. Liekö syynä runsas kapakkatarjonta, kiireinen (tekemällä tehty) elämänrytmi ja kusipäiset pomot joten rentoutusmielessä porukat imee bisseä ja siideriä joka työpäivän jälkeen. Firman tilaisuudet ilman alkon ottoa ovat harvinaisia, se kuuluu asiaan. Ihmettelen vaan että minkähänlaisia ovat alkoholistien hoitokulut pk-seudulla 10-20 vuoden päästä?...
Ymmärrän että toi onnistuu jonkin aikaa. Nyt itsekin 34 vuotiaana olen alkanut vähentää huomattavasti. Rahaahan tuo syö tolkuttomasti, mut kehokin näyttää ekat merkit. Et varmaankaan pystyisi olemaan enää viikkoa täysin juomatta, vaikka löisimme vetoa 5000 eurosta, ratkeaisit kuitenkin..
Rupea vähentämään.. muuten kulutuksesi vaan lisääntyy. Normaalia ei ole että olisi jatkanut tahdillasi 26 vuotta ja hoitanut edelleen työt ja sosiaalisen elämän kunnolla, taitaisi olla perin harvinaista.
mutta kohta ei enää ole, voipi olla että sisuskalut ovat aika rääkkäytyneitä jo nyt...sekin kun on kovin yksilöllistä. Toisilla kestää kauan ja toisilla vähemmän, itselläsi näemmä pitkään, siinä vain tuppaa se olemaan että vaikka tunnet iysesi täysin terveeksi ja kunnossaolevaksi niin voivat olla aika oireettomiakin nuo ongelmat. Vähän veikkaan että rasvamaksalta et ole kyllä voinut välttyä.
Maksa nyt vielä on sellainen että jos ei kirroosiin asti ole ehtinyt niin voi palautua pitkältäkin mutta haima on vähän sellainen että kerran kun korkkaa kunnolla niin sittenpä ei juuri enää juodakaan mitään enää ikinä, ainakaan ilman jatkuvaa pelkoa uudelleen tulehtumisesta, tuolla tahdilla kyllä krooninen haimaongelma on jo aika lähellä...
Enpi nyt pelottele, itsepä jokainen päättää tekosistaan mutta kysymys vaan että kestääkö mielenterveytesi jos löytyykö elämään virikkeitä ja motivaatiota jos viime kädessä hengenlähdön uhalla joutuu lopettamaan nollalinjalle kupittelun, taitaa kuitenkin pyörittää omaa elämääsikin aika paljon jo...Helpompi vähentää siinä vaiheessa kun vielä on vapaaehtoista.