Mökin katto menee uusiksi. Nyt pähkään kumman pistän katteeksi huovan vai pellin.
Riippuu tietysti laadusta, mutta noin pääpiirteittäin kumpihan on kalliimpi vaihtoehto.
Onko muita plussia ja miinuksia?
Riippuu tietysti laadusta, mutta noin pääpiirteittäin kumpihan on kalliimpi vaihtoehto.
Onko muita plussia ja miinuksia?
Vastaukset 25
Vanhimmat
jos ennestään huopa niin se kannattaa uusia jos haluaa tehdä edullisesti.
Jos nopeus ratkaisee niin pellit vaan päälle oli alla mitä tahansa.
Itse pähkäilin saman tiimoilta, mutta päädyin huopaan. Talossa oli lappeet vähän kierot ja sillä saatiin se helpommin siistiksi.. Lisäksi olen sitä mieltä, että huopakatto ei välttämättä ole paras mahdollinen ratkaisu loivaan kattoon. siitä voi tulla vanhemmiten ongelmia. Oma katto on 1:2 kalteva, eli vanha rintamiestalon jyrkkyinen katto.
hinnaltaan tulevat melko tarkkaan saman hintaiseksi. sem minkä peltikamoissa säästää, maksaa lumiesteet yms muut lisää. Ja huopa on helppo asentaa pienelläkin porukalla.
Huopakaton asentaa neljässä päivässä kahteen mieheen vesitiiviiksi, vaikka joutuisi hakkaamaan umpilaudoituksen ensin. eli ei se niin kauheen hidaskaan ole..
-Huopakatossa kilometreittäin saumaa,aina vuodon mahdollisuus..peltikatto helppo vuosien saatossa huoltaa maalaamalla,ei siis sammal,ym. ongelmia.
-Helpottaa vanhan talon rakenteita, kun lumi tulee alas.
>Huopakatossa kilometreittäin saumaa,aina vuodon mahdollisuus..
Eihän siinä ole ainoatakaan saumaa ensimmäisten helteiden jälkeen, saumat hitsautuvat ja koko läjä on sitten yhtä mattoa. Ja lisäksi siinä on joka paikassa 3 huopaa päällekäin (kun käyttää alushuopaa) joten kyllä se on varmasti tiivis.
>Huopakaton asentaa neljässä päivässä kahteen mieheen vesitiiviiksi, vaikka joutuisi hakkaamaan umpilaudoituksen ensin. eli ei se niin kauheen hidaskaan ole..
No HUH HUH! Millä ilveellä moinen onnistuu.
Naapurin rakentaja (rakennusmies itsekin) väh. 3 talkoolaista hakkasi ponttilaudoitusta kaksi viikkoa joka ilta päivätyön jälkeen viikonloput.
(noin 300 kattoneliöä, 2 kerrosta, 4 lapetta, kaltevuus 1:25, ei naulainta, ei sateita)
Alushuovan laitoivat päivässä.
Eräs tuttu hakkasi talvella kahden täysipäiväien työmiehen kera ponttilaudoitusta noin kuukauden päivät. (noin 240 katttoneliöä, 1,5 kerrosta, 4 lapetta kaltevuus 1:2, naulaimesta ei tietoa, pakkasta -5...-15) alushuovan laittoivat aina per valmis lape)
Visa levyillä laittaa huopakatteen alustan päivässä tai kahdessa isoonkin taloon. Mutta ei ponttilaudoitusta.
Itselläni meni ensikertalaisena 50neliön varaston katon ponttilaudoituksen hakkaamiseen yksi pitkä päivä kun oli kaksi apulaista (vaimon kanssa naulattiin, kaveri nosteli lautoja).
Tarkoitukseni ei ollut ajalla kehua. Itse en ole mikään raksamies, mutta isäni on kirvesmies. Itselläni kattoneliöitä oli aika tarkkaan 200. Päivä suoristettiin ja laitettin uudet räystäät, sitten umpilaudoitus n. 8-9 tunnin päiviä. Päivä per lape ja vähän kesken. Sitten viimeisenä päivänä loput laudat ja aluskate. Siinä oli vähän pakko saada aluskate paikalleen, kun olin juhannus viikon lomalla ja perjantaiksi piti olla juhlien takia katto valmis.
Naulaimet on tossa hommassa vaan tiellä mun mielestä. Letkut jaloissa yms.. Tällaselle amatöörille kuin mulle han perinteinen vasara ja käsisaha touhu on parasta. Ei siinä paljon muut puhuneet, mutta vasara kylläkin. Ehkä tekemisen tahti on sen verran kova, ettei kannata meidän aikataulun mukaan laskea sitä.
pakko olla ainakin naulain, nykyisin ei vasaralla rehdä juuri mitään, moottorisaha korvaa usein sirkkelin, käsisahaa ei tarvita.
Tämä on jännä aihe, kun kuulevat, että millä vehkeillä tehdään raksahommia. Itse olen kyllä kaikki ikkunalistat, ovipielet, panelit yms naulannut viimeistelynaulaimella, mutta tuolla katolla juuri huomattiin, että kun ponttilauta on vähän kieroa, sitä pitää hakata vähän pontiin, niin samalla sen lyö sitten jo kiinnikin. Lisäksi sahan sai säilymään, ilman että pitää kävellä mihinkään hakemaan sitä. ja vasara liivin tai repun lenkissä. Pyssyn hakeminen ja asettelu vaan kestää.
Kyllä kun kaikkia vehkeitä on ja niitä hakee ja asettelee, niin kyllä kaikkeen saa aikaakin kulumaan. Onhan itselläkin toiki kaikki edellämainitut härvelit ja niitä käytän, mutta monesti vanha keino parempi kuin pussillinen uusia. Pintahommissa on pyssyt ja jiirisirkkelit ihan ehdoton. Mutta tapoja on yhtä paljon kuin tekijöitäkin.
oletko ajatellut,että sitä pyssyä voi käyttää myös jälkeenpäin.Itse asensin omaan taloon neljän tuuman ponttilaudan kolmessa päivässä yksin(350neliötä).Ladoin semmoset 4-5 lautaa kerralla ja kiristin ne neljän tuuman nauloilla.Jälkeenpäin räpsyllä harjalta räystäälle viiva ja pyssyllä nelosilla kiinni,on myös huovalle parempi että naulan kanta uppoaa ponttiin.Tämä vaatii sitten kunnon kompuran naulatessa,että ei tarvitse odotella paineita.
Sen jälkeen alushuopa ja palahuopa leveillä hakasilla kiinni,niin ei tarvitse niitä pieniä huopanauloja näpräillä.
Mä olen sen verran laiska kävelemään, että jos kolmen tuuman naulan lyö kolmella lyönnillä, niin en mä viitsi kävellä edes takas. Mutta kukin tyylillään. Varmasti ketä tottunut käyttämään pyssyä ok, mutta näin kun on amatööri tuollaisten vehkeiden käyttämisessä, niin en niitä katolla käy opettelemaan.
...etu on myös se, että viimeinen isku painaa laudan tiiviisti kiinni toista vasten, kun taas naulapyssyssä tätä ominaisuutta ei ole. Homma on nimittäin niin, että se naulaimen naulan kanta ei generoi juuri paskaakaan voimaa tähän suuntaan ja naulan nopeus on myös liian suuri sitä aiheuttamaan. (Tilanne on vähän sama, kun piekkarilla posauttaa reiän kaljatölkkiin, jolloin se ei välttämättä edes heilahda.)
Yksinkertainen laskutoimitus osoittaa, että vasaran pää generoi osumakohtaan noin 2000-6000kg voiman riippuen tietenkin naulaajasta ja käytetyn vasaran koosta. Naulaimen kohdalla vastaavat arvot ovat arviolta 20-50kg.
-Jonttu-
kun sattuu tuota elopainoa olemaan rapiat 90kg rensselit päällä niin hyvin on pontti yläpaarretta vasten.Enkä kyllä jaksa käsittää miten joku jos kerran pyssy on käsillä jaksaa takoa sinne käsin ne naulat,niitä kun menee sinne kuitenkin noin 7000kpl,eli noin 5 kpl 10kg laatikoita.
...oli teoreettinen ja suuntaa-antava. Mikäli tuo 7000kpl nauloja pitää paikkaansa niin silloin se katto pysyy kattotuoleissa kiinni oli ne naulattu millä hyvänsä.
Vasara on ihan hyvä työkalu kuten naulainkin (oikeassa paikassa). Itse käytin naulainta katon harvalautojen kiinnittämiseen, koska ylösalaisin naulaaminen olisi ollut epäinhimillistä.
Autotallin (9x6.5m) ulkovuorauslautoja naulatessa otin aikaa pelkälle vasaroinnille ja puhdas naulausaika oli jossain kahden tunnin paikkeilla. Naulapyssyllä vastaava aika olisi ollut about kolmannes, joten mistään mullistavasta säästöstä ei aina ole kyse. Suurin osa ajasta menee lautojen hankintaan, kuljetukseen, katkomiseen, päiden kyllästämiseen, suoraan asetteluun ja korkeus-/vaaka-asemointiin yms.
Ainakin omasta mielestäni naulapyssy ei ratkaise rakentamisen ongelmaa, joka on yksinkertaisesti automaatiotekniikan vähäisyys. Totuus nimittäin on, että hyväkuntoinen ihminen kykenee tuottamaan max 250 watin tehon hien valuessa veltoimenaan, jolloin päivä-annokseksi tulee max 2000Kwh. Tämän saman määrän energiaa voi ostaa sähköverkosta about 0.2 eurolla, joten siinä jotain suuntaa mihin rakenteluteollisuuden tulisi kulkea.
-Jonttu-
totta,että järjen käyttö on sallittua,ja ei niitä koneitakaan aina hetkessä virittele käyttökuntoon,mutta yhdenkin tunnin säästö työpäivässä on 20 tuntia kuussa,joka tekee rakennuttajalle kuitenkin noin 500euron säästön.Rakennuttajan etukin kun on aina kyseessä ja eipähän itsekään rasitu niin paljoa.
Eipä muuta kuin hyvää keväänodotusta,ja onhan rakentaminen joillekin ihan mieleinen harrastus,minulle se vain on raskasta raatamista.
ei siinä saa tuta kauempaa mennä kahella miehellä yhes katos tai kulee nälkään
ite laitoin huopakaton palahuovasta. Huopakatto taitaa olla ainut kattomateriaali, jossa ei ole reikiä valmiissa pinnassa...;)
Saumakatossa ei ainakaan ole reikiä.
Enkä makeilisi muutenkaan palahuopakatolla. Se ei itsessään välttämättä ole täysin vesitiivis ratkaisu ja vaatii sekin "aluskatteeksi" pohjahuovan.
Lätkäsin suoraan vahvojen potattujen lautojen päälle palahuovan...ei mitään ongelmia ole ilmennyt. Tosin kattokin on aika jyrkkä.
toimii ihan hyvin niinkin,pitää vain huolehtia työtä tehdessä että huopa ei liimaudu ponttiin kiinni.Voi muuten pontti eläessään aiheuttaa ongelmia.Tosin sama asia on pohjahuovankin kanssa.
elikkä semmoinen että ne huopanaulojen kärjet ei saa tulla näkyviin alapuolelta.
Itsellä tuli WISA levyt huovan alle ja alushuovan kiinnitykseen olisi pitänyt olla about 15mm huopanauloja (kuinnastoja) ettei ne olisi tulleet läpi. Ei löytynyt moisia.
Jouduin katkomaan niitä 25mm huopanauloista pihdeillä... laatikollisen jälkeen oli hieman käsi hellänä, ei meinannut enään puristusta riittää vasaran pitelemiseksi.
palahuopaa luultavimmin voin ampua räystäiden/terassinkin kohdalla huopanaulaimella ja 19mm huopanauloilla ilman että päät tulee läpi....
Kerro mulle että miksi ei saa tulla läpi?
Siis jos naulan kärjet tulee läpi huovan aluslaudoituksesta/wisalevystä, ne voivat olla sangen ikävää katsottavaa.
Toisaalta, jos tulee läpi niin silloin ne naulat pysyy paremmin kiinni (kosteus/lämpö laajenemiset työntää muuten naulaa poispäin).
jah... jos ne naulat tuli lyötyä läpi ja ne alkaa joskus "ärsyttää silmää", voi sen avoräystään / terassin katon silloinkin hakata laudoituksella umpeen...
peltikatteista
synnyinkotona: sinkitty aaltopeltikate, vesi tullut muutaman kerran sisään ja ruostui puhki 25v rakentamisen jälkeen
anoppila: saumattu peltikate 50v, ei havaittuja vuotoja, maalattu pariin kertaan
entinen suorakaiteen mallinen rivari: aaltopeltikate (tiili-imitaatio), vesi tuli aluskatetta pitkin ennen ja jälkeen peltikaton uusimisrempan
nykyinen suorakaiteen mallinen rivari: aalopeltikate (tiili-imitaatio), vesi tulee aluskatetta pitkin
veljen T -mallinen talo: aaltopeltikate, vesi tuli sisään kattojen yhtymäkohdassa, aluskatteesta huolimatta
Jos peltikatteen laittaisin niin saumattu ois ainoa jonka kelpuuttaisin...
Jos on puita talon ympärillä ja loiva katto, niin ei kannata laittaa ainakaan palahuopaa. Se alkaa sammaloitua niiden lappujen reunojen alapuolelta ja sammal tunkeutuu sitten lapun alle ja niin edelleen....
huopa katto on suuritöinen verrattuna peltikattoon, riippu tietysti pellin profiilista.
huopakate/laattkate antaa anteeksi ristimittoja, notkahduksia ym, pelli ei anna.
huopalaatta hidas laittaa, pelti nopea
huopa tuulella ja sateella ääntetön, pelti kolisee ja ropisee.
hinnaltaan peltiä saatavana 3-4e m2 ylöspäin huopa on hiukkasen kallinpi, pellille harva aluslaudoitus, huopa katto vaatii ympilaudoituksen yleensä ponttilaudalla.