juopot vanhemmat

viikonloppujuopottelu on aika suhtellisen yleistä , joka toisessa perheessä sitä harjoitetaan, eikä kaikki oireile ollenkaan.

Sitten kun väkivalta on raakaa ja työ eläämä ei enään suju, sekä juominen on päivittäistä..voisi lapsuuden traumaattiset kokemukset olla syy masennukseen. Juominenhan on yksi tapa lääkitä itseänsä, jolloin se helposti riistäytyy sairaudeksi.

Alkoholistin lapsella saattaa olla perinnöllinen taipumus masennuksiin että ahdistukseen.
Mutta huonojen kokemusten takia ei käytä alkoholia lääkkeeenä turhautuneisuutta ja ahdistusta vastaan. Kuten vanhempansa.

rappiorepa kirjoitti:

viikonloppujuopottelu on aika suhtellisen yleistä , joka toisessa perheessä sitä harjoitetaan, eikä kaikki oireile ollenkaan.

Sitten kun väkivalta on raakaa ja työ eläämä ei enään suju, sekä juominen on päivittäistä..voisi lapsuuden traumaattiset kokemukset olla syy masennukseen. Juominenhan on yksi tapa lääkitä itseänsä, jolloin se helposti riistäytyy sairaudeksi.

Alkoholistin lapsella saattaa olla perinnöllinen taipumus masennuksiin että ahdistukseen.
Mutta huonojen kokemusten takia ei käytä alkoholia lääkkeeenä turhautuneisuutta ja ahdistusta vastaan. Kuten vanhempansa.

Lue lisää

Minun isäni ja äitini eivät koskaan oikeastaan asuneet yhdessä, eli jouduin katsomaan isäni juopottelua vain satunnaisesti (täys alkoholisti hän siis on). Ja kyllä siitä silti jäi traumoja, koska kaikenlaista ehtii tapahtua jo yhdenkin ryyppyillan aikana. Ei siitä niin vaan toivuta, kun isä uhkailee itsemurhalla ym...

Tipu kirjoitti:

Minun isäni ja äitini eivät koskaan oikeastaan asuneet yhdessä, eli jouduin katsomaan isäni juopottelua vain satunnaisesti (täys alkoholisti hän siis on). Ja kyllä siitä silti jäi traumoja, koska kaikenlaista ehtii tapahtua jo yhdenkin ryyppyillan aikana. Ei siitä niin vaan toivuta, kun isä uhkailee itsemurhalla ym...

Lue lisää

aika tavallista että alkoholistit kieltävät sen että ei hänen lapset saa tai ole saaneet traumoja siitä hänen juomisestaan.
Sekin on vaan omaa suojelemista ja sen todellisuuden kieltämistä.

Kuten sinä "Tipu" sanoat että jo yhden ryyppyillan aikana ehtii tapahtua kaikenlaista. Näinhän se on todellisuudessa ja sitten siinä yritetään uskotella meille sijaiskärsijöille, että ei mitään traumoja eihän nyt toki.

Uskovatko he todella siihen itse että ei ryyppääminen ole hänen lapsiin tehnyt minkäänlaista vaikutusta.
Mutta elämä on pitkä ja ehtii tulla sekin hetki että se eletty elämä siellä kotioloissa kauan sitten, puhkeaa mietteisiin ja hyvinkin elävänä kaaoksena. Nämä traumaattiset elämän kokemukset ovat kuin aikapommeja, ne laukeavat silloin kun siihen on otollinen aika.

Kuten eräs alkoholistin tyttö, hänen vihkiäisissä ei ollut oma isä ollenkaan paikanpäällä koska makasi sammuneena kotonaan lattialla. Myös vasta kolmannen lapsen, lapsen ristiäisissä kykeni/onnistui olemaan mukana. Kuinka monet joulut on ollut kännissä ja pilannut lastensa jouluilon ja näiden lisäksi paljon muita perheen juhlahetkiä.Kaikki kesälomat ovat olleet sitä rajua juomista. Eikö nämä sitten vaikuta lapsiin ja läheisiin?
Mutta alkoholisti isän omasta mielestään ei hänen juomisensa ole aiheuttanut minkäänlaisia traumoja.

Alkoholistin perhe liikkuu alkoholistin ehdoilla se on elämää "varpaisillaan".
On mielestäni ainut hyvä mahdollisuus läheisriippuville että ymmärtää sen mistä on kysymys kun alkoholisti juo ja että ymmärtää hakea apua.
Siihen saa hyvää tukea ja apua Al-Anon tukiryhmästä. Al-Anon opettaa meitä muuttamaan ajatustapaamme alkoholismiin nähden.Mielestäni jokaisen perheen jäsenen pitäisi mennä Al-Anon ryhmään koska alkoholismi sairastuttaa koko perheen. On päästävä eroon siitä alkoholismin kieltämisen karusellista.
Sinä läheisriippuva kun haet ensin apua itsellesi ja katsot mitä se saa aikaan alkoholistin elämässä. Sitten kun olet tarpeeksi vahva ja toipumassa omasta ongelmastasi niin voit mainita alkoholistille AA-kerhosta ja olet oikealla tavalla tukena jos hän haluaa päästä eroon juomisestaan.

Kuka ei sitten masentuisi tällaisesta elämästä olisi todella suuri ihme jos sen elämän kulkee läpi ilman minkäänlaisia oireiluja koetuista traumoista. Kaikki vaan eivät sitä tiedosta tai sitten rupeavat juomaan koska ovathan he alttiita alkoholille ja ovat erittäin helppoja saaliita koska onhan se juoppojen elämä heille niin tuttua siinä on heidän helppo tunnistaa itsensä.
Minä itse olen selvinnyt todella hyvin siitä erillään pysymisestä, alkoholi ei ole ollut koskaan minun juomani. Eikä ole aiheuttanut minkäänlaisia ongelmia kun en ole juonut. Onhan niitä aina jotka yrittävät kaikin konstein saada toinen juomaan.
Mikä säälittävintä käytöstä viinaanmenevillä on että halveksuen ja herjaten yrittävät lannistaa juomaan kuten "muutkin". Tämä on aina antanut minulle sitä vahvaa itsetunnon kasvua kun olen saanut antaa näyttöä että voi elämä olla ihanaa ilman alkoholijuomiakin.

Vain kerran olen erehtynyt humalaisten kuskiksi. Luulen että se ei tule koskaan enään toistumaan, sen kyllä ystäväni tietävät että minua on turha edes pyytää. Olen siis hyvin hankala ja ärsyttävä tyyppi silloin kun miehillä on hame päällä ja itse luulevat olevansa kunnon miehiä.