katselin tuota Hytönen showta. Tuli taas mieleen,ettei armeija ole vieläkään saanut pois tuota älytöntä petaamista ja kaappien tarkastamista.
En vieläkään ymmärrä näitä asioita siivouksesta puhumattakaan. Kun armeijassa keskityttäisiin oikeisiin asioihin, eikä nysväämiseen, niin saattaisi se mielenkiintokin lisääntyä tähän sotimiseen.
Toinen mielenkiintoinen seikka on ärrävikaiset kapiaiset. Mistähän syystä puhevikaisia kavereita hakeutuu kapiaishommiin. Ihmettelin tätä jo vuonna -82
En vieläkään ymmärrä näitä asioita siivouksesta puhumattakaan. Kun armeijassa keskityttäisiin oikeisiin asioihin, eikä nysväämiseen, niin saattaisi se mielenkiintokin lisääntyä tähän sotimiseen.
Toinen mielenkiintoinen seikka on ärrävikaiset kapiaiset. Mistähän syystä puhevikaisia kavereita hakeutuu kapiaishommiin. Ihmettelin tätä jo vuonna -82
Vastaukset 5
Vanhimmat
Joo, kovasti tutultahan tuo tuntui. Tosin en oletakaan, että torni-firmassa asiat muuttuisivat kovin nopeasti.
Mutta se tuntuu vähän erikoiselta, että ne alikessut asustavat samassa tuvassa alokkaiden kanssa. Hoksasin tämän vasta siinä lomatarkastuksen yhteydessä (alikessu oli ainoa, joka huusi "huomion", kun kapiainen käveli ulos tuvasta lomatarkastuksen jälkeen). Niin tai en minä tiedä, vaikka tämä olisi kuinka yleinen käytäntö. Meillä ryhmyrit kuitenkin asustivat ihan omissa tuvissaan.
Huomasin saman. Omissa tuvissa mekin. Ei samassa tuvassa asuminen ainakaan nosta esimiehen arvostusta. Kummalliselta tuntuu.
Viime kesänä juttelin erän komppanianpäällikön kanssa ja hän kertoi armeijan menneen aivan pelleilyksi. Sinuttelusta saa huomauttaa jatkuvasti ja vähänkin negatiivinen koetaan heti simputtamiseksi. Kovin pitää olla nyt nöyrää ja köyhää kun kesksyttämisprosentti on niin suuri.
Tälläisen ohjeen oli kuulemma tuo kp saanut.
Meilläkin alikessut asuivat miesten kanssa tuvassa. Aluksi se tuntui aivan perseestä (tykärit naapurissa nukkuivat perinteisesti, rj:t omassa tuvassaan), mutta ei siitä sitten lopulta ollut mitään haittaa.
P-kauden jälkeen kun jääkärien tehtävät ja ryhmän-/joukkueenjohtajat oli selvillä ja aukkiin menijät "karsittu" joukosta niin majoituimme kassulla tämän oman ryhmän miesten kanssa. Jopa kokelaat (tai siis yksi kokelas vain tuvassa) nukkuivat silloin siinä samassa tuvassa.
Homma toimi yllättäen aivan hyvin. Mitään pelkoa sinuttelusta tai muustakaan kurin puuttumisesta ei ollut. Ehkä osittain päinvastoin. Miehet ei mitään suurta härdelliä uskalla tuvassaan järjestää kun alikersantti/kokelas saattaa koska tahansa tulla käymään kaapilla. Pinkkoja ja punkkia ei kauheesti jaksettu enää tarkastella p-kauden jälkeen:).
Eihän varsinkaan sen alskeban tarvitse, eikä saa, olla mikään etäinen herra isoherra vaan hän on tosipaikan(ja myös rauhan aikana) tullen se lähin omainen jolta kysytään ekana neuvoa. Toki myös lähin käskyttäjä jonka karjumana mennään vaikka uralille.
Tosin käytännössähän siellä tuvassa oltiin lähinnä vain sen verran mikä meni vaatteiden vaihtoon ja nukkumiseen. Muuten hengailtiin johtajien taukotuvassa(sohvat, tv, siviilikaapit, lukemista jne...). Ja retkeillessähän meni tietenkin vielä enemmän aikaa...
Palvelin siis 99-00 Vekaralla. Vaikea uskoa, että näin nopeasti olisi maailma muuttunut. Ei meillä kyllä varsinkaan kantahenkilökuntaa kukaan miehistöstä olisi uskaltanut sinutella! Simputtamisesta ei muistaakseni koskaan valiteltu. Juoksuttamisesta tuli jotain pientä noottia skappareiden taholta, mutta kyllä sitäkin hieman katsoivat läpi sormien...Kuri oli mielestäni kaikin puolin riittävää varsinkin sen jälkeen kun tehtävät oli tiedossa (eli e-kaudella jossain vaiheessa).
Kiva katsella kun Hytönen oleilee samassa kasarmissa missä suoritin talvi-RauK:n.
Se, mikä usein jää tajuamatta on, että ei sodassakaan yksikkö ole jatkuvasti taistelussa kuten leffoista saa käsityksen. Erittäin tärkeää on saada miehille tekemistä, ettei muodostu "kapinallisia kuppikuntia" tai "kurittomuus" lisäänny. Siis se yksikkö, joka pysyy yhtenäisenä myös "tuskastuttavat ja tympivät odotusajat" on tositilanteessa myös parempi taisteluyksikkö. Videoiden Rambot antavat väärää signaalia...
Toisaalta kyse on myös tiimityöskentelystä. Kaikilta ryhmässä odotetaan samaa vastuuntuntoa. Ideahan on, että jos joku ei osaa hommiaan (vaikka kaapin kunnossapitoa), muut auttavat asiassa tai hoitavat homman. Palkinto tai rangaistushan kohtaa aina koko joukkoa, ei yksilöä. Tämä on tärkeä piirre.
Kriisiajan organisaatio tarvitsee enemmän joukkojen hyvää toimintakykyä, ei yksilöiden sooloilua ja keskinäisiä riitoja.
Olisi mielenkiintoista saaad tutkittua tietoa, millaisista olosuhteista tulee armeijan ammattiupseerit. Väittäisin yhä, että suurin osa heistä on "maalaisia". Siellä arvostus maanpuolustusuraan on edelleen korkealla. Ärrävikaisia on kyllä joka sosiaaliluokissa.
Puutun vielä tähän siivoamiseen. Se voitaisiin järjestää ulkopuolisella väellä. Ymmärrän, että kantahenkilökunnan täytyy puolustella omaa toimintaansa ja armeijan merkitystä. Siivoaminen oli intissä pölyn siirtämistä paikasta toiseen ja siitäkin yritettiin lusmuta mahdollisimman pitkälle. Lisää oppitunteja ja käytännön leirejä. Lisää oppimista lisää tekemistä, josta on hyötyä.
Petaamalla ja siivoamisella ei saada eikä voiteta mitään. Suihkussakin osaa jokainen käydä itsekseen. Myös kusella osataan käydä.
Vieläkään näiden vuosien jälkeen en ymmärrä mitä varten tämä "sisäkuri" oli olemassa ja mitä sillä haettiin. mInä en siitä mitään oppinut, enkä siitä mitään hyötyä saanut. Ihmettelen suuresti.
Tämä ärrävika- asia muuten pitää paikkansa. kantahenkilökunnassa on heitä paljon. Ymmärrän, että se halutaan kieltää. Kyllähän se kieltämättä huvittaa kun oikein särmä yliluutnantti sorllauttaa ärllää ! Nämä ovat minun muistojani ja mietelmiäni. En halua olla ivallinen tai vittuilla mutta näin minä ajattelen.