Että minkälainen tämä Jääkansa -sarja oikein onkaan? Kun tuo Shira sitä täällä paljon mainostaa! :D Herätti mielenkiintoni, joten voisiko joku kertoa siitä jotain..?
Siis kertokaapas nyt...
Sametti
7399
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
No juuh...jääkansa kertoo suvusta, jonka kantaisä ns. myi sielunsa saatanalle, ja tuomitsi samalla jälkeläisensä kirouksen alaiseksi: Osa jälkeläisistä omaisi maagisia kykyjä, ja joko erittäin rujon tai kauniin ulkomuodon, ja lisäksi jonkinlaisen "ylimaallisuuden" ja pirullisuuden. No, ne on sellaisia kivoja noitatyyppejä, joista jotkut ovat tooosi pahoja, jotkut keskipahoja ja jotkut kilttejä, hyvän puolella olevia, koska eräs suvun jäsen kääntyi pahasta hyväksi ja muutti kirousta niin, ettei se vaikuttanut enää kaikkiin eikä siis tehnyt näistä pahan kantaisän kaltaisia.
No, itse tarina taas alkaa Silje-nimisestä tytöstä, joka rakastuu siihen heppuun, joka teki edellä mainitsemani vastakirouksen, ja he jatkavat yhdessä sukua...=]
Ja edelleen sarja jatkaa kertomista suvun vaiheista ja sen jäsenistä, enemmän niistä noidista kuin taviksista. Silti tarina sijoittuu todelliseen maailmaan, enimmäkseen Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen, ja siinä viitataan lukuisiin tarustoihin ja Raamattuunkin, jännittävällä ja mielenkiintoisella tavalla...ja varoitus, kirjoissa ei vältellä seksikuvauksiakaan...
Mutta kaiken kaikkiaan, hyvä kirjasarja, jos tykkää mystiikasta ja noituudesta ja rakkaustarinoista, joissa on ripaus jännitystä, niin lue Jääkansa tarina (47 osaa, ensimmäinen Lumottu). Oliko tyhjentävä selitys?
Ja meinasin unohtaa, tarina on historiallinen, se alkaa 1500-luvulta ja jatkuu aina 1960-luvulle saakka, siihen mahtuu paljon sukupolvia, joista kaikki on toooosi erilaisia, tylsää ei tule. Ja niin, myös Siperiassa siinä seikkaillaan...ja muuallakin, ei vain tule nyt mieleen.
Kirjojen taso on sitä mahtavaa kioskipokkari laatua, eli kun luit yhden olet lukenut kaikki. Ja minä yritin sentään muutaman osan lukea. No jos hakee todella viihdettä jonka kanssa ei aivoja tarvitse käyttää, Jääkansa on ihan omiaan siihen tarkoitukseen.
No, et sitten kai huomannut lukuisia kiinnostavia viittauksia myytteihin ja taruihin, esimerkiksi kirjoissa esiintyviin jumaluuksiin ja Raamatun kolmeen ratsastajaan...tai sitten et ole lukenut juuri niitä parhaimpia. Onhan Jääkansa todella kioskikirjallisuutta ja vähän yliampuvaa, mutta silti..=)
sitten ole lukenut niitä parhaimpia, mutta vähän epäilen niiden hyvien olemassa oloa. Mutta totuushan on että ne on kirjoitettu siihen tahtiin etteivät voi hirveän viimeisteltyjä olla, suomennoksien laadusta puhumattakaan, tarinoista ja henkilöistä löytyy harvemmin kovin monia tasoja ja kirjan suljettuaan tuskin jää hirveästi miettimään lukemaansa.
Ne saavat lukea jotka tuollaisesta pitävät, minä en aikaani tuhlaisi, kun maailmassa on paljon hyviäkin kirjoja vielä lukematta.
Niin, eihän Jääkansan tarina mitään parasta kirjallisuutta ole, ja kaikilla on oikeus omaan mielipiteeseen, kuten vanha viisaus sanoo..=D
Kuullosti aika mielenkiintoiselta.
Juu. Mä en nyt oikein osaa sanoa enää mitään enkä esittä kysymyksiä, niin tyhjentävää oli, joten kiitoksia vain!