Kertokaas kokemuksia hirrestä rakentaneet. Hirsi on tulevan talomme materiaali, mutta kumpi parempi: 205 mm massiivihirsi vai 95 mm lisäeristys ? rakenteiden edut / haitat ? Kustannusvaikutus ?
Massiivihirsi vai kevythirsi + lisäeristys ?
Wili
2423144
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kanattaa laskettaa kustannukset uudestaan, hirrestä tulee talo 30 % kalliimmaksi kuin muuten jotta lämmöneristysvaatimukset täyttyisi ja painuminen saataisiin hallittua.
täytyy muistaa että hirsirakentaminen ei ole tyhjätaskujen hommaa.
Sen takin minäkin teen hirsitalon.
No se on selvinnyt ettei rakentaminen ole persaukisen puuhaa. Tarkoitus on kuitenkin rakentaa se ns. viimeinen talo ja rantatontille ei muovihimmeli mielestäni käy. Siksi asiallisia vastuksia ASIAAN PEREHTYNEILTÄ kaipaan.
Meillä sama ratkaisu. Rantatontille käy vain hirsitalo. Tarjoukset pyydettiin sekä massiivi että kevythirrestä. Päädyttiin sitten sellaiseen ratkaisuun että taloon tuli 114 lamellihirsi lisäeristys ja rantasaunaan 146 höylähirsi. Eroina on että talon sisäseiniin ei tule halkeamia (hirsipaneeli) verrattuna saunan seinään. Massiivi ja kevyt ratkaisun hinnat oli aika lähellä toisiaan.
Ainakin joidenkin kustannuslaskentojen perusteella...
Eikä ole sekään sitten muovihimmeli eikä mätänevä muoviton himmeli.
joko olet ratkaissut mistä rekennat, minulla voisi olla sinulle ihan uutta näkökulmaa hirsi asiaan. Itse olemme tyttärellemme rakentamassa hirsitaloa.
Minäkin aikoinani tilasin rautakaupasta ns. kevythirsimökin. Muutaman päivän päästä soitin perään ja tarkistin mittoja, että olivatko annetut mitat ulko- vai sisämittoja. Kun vastauksena oli, että sekä-että, sehän on kevythirttä, peruin koko tilauksen. Kysymys oli siis lautatavarasta!!
Ihan totta, siis kivestä?!
Et siis puhalluskuonasta (leca), etkä siporeksista?!? HIENO HOMMA!!
.. myös yläpohjan ja alapohjan, muovia ei löydy mistään. Ei edes maaleista. Eikä seinän eristeistä.
Nyt on viihtyisää ja lämmintä. Ja tyylikästä.
Pointti oli, että miten tuo vastasi kysymykseen? Tää on vähän niinkuin taannoin tuolla Jippiin puolella, kysyi mitä vaan, vastaus oli "betoni on myrkkyä". Tai autoissa, joku saattoi kysyä: "Mikäs tohon IV-Golffiin olisi hyvä talvirengas, vastaus on: OSTA TOYOTA. TOYOTA ON PARAS!!
Mitä tulee tuohon tyylikkyyteen, monesti ympäristö sen luo. Vaikka minkälainen mutteri sopivassa ympäristössä on ookoo (mm. siksi on olemassa arkkitehtejä). Meidän tontilla joku Lammi tai jämerä näyttäisi taivaalta tipahtaneelta venäläiseltä tutka-asemalta (metsän siimeksessä, tai vieressä, vanhaa hakamaatahan tämä on). Onneksi ei ole edes mahdollista, ei saa edes tiiliverhousta olla, kun on tässä rantakaavassa vieressä tuo suojeltu kulttuurimaisema...
btw. mulle tulee alakerta betonielementeistä (sitäkin jotkut kiveksi sanoo) ja yläkerta hirrestä. Luulisin että eriste elementeissä on uretaania (eli helvetisti muovia) ja välipohjan ontelolaatan päällekin joutuu laittamaan styroksia (lisää muovia). Miten olet pystynyt muovin välttämään?
Summasummarum, kandee miettiä ennen sitä sendin painamista, vastaako kysymykseen, eikä esittää vaihtoehtoja, mitkä ei monesti ole edes mahdollisia.
ps. älä ota henkilökohtaisesti. Haaste kaikille tasapuolisesti.
Laitan tähän funkkistorppani rakenteet silläkin uhalla, että muutama saa hernettä nenään. Mutta nythän on laskiainen lähellä.
Tuulettuva sokkeli on leca-harkoista, ala- ja yläpohja siporex-elementeistä, ulkoseinät siporex-harkoista 250 mm. Julkisivut on osittain rapattu, osittain verhoiltu puulla ja maalattu pellavaöljymaalilla. Pesutilojen paneleita ei ole käsitelty millään aineilla, jos jossakin on väriä se on kasviöljypohjaista puuvahaa tai värillistä hierrettyä rappausta. Kaikki on uudenveroista 15 vuoden asumisen jälkeen.
Rantaan on matkaa 10 metriä. Kaunista meilläkin on, sekä sisällä että ulkona.
- Ja hinnasta: ei maksanut paljon mitään kun tein kaiken itse.
Tuohan on mielenkiintoista! Tuollaisia vastauksia tai vaikka uusia keskusteluja lukee mielellään, ja jääpä jotakin ajatustakin monesti alulle pääkoppaan. Miten kosteat tilat on toteutettu?
(kirjoitit paneeleista?)
Niinkuin sanoin, ympäristö ja rakennus täydentävät toisiaan, en siis arvostellut teitin rakennusta. Niinkuin varmaan huomasitkin.
En tiedä paljonko olet tätä palstaa seurannut, argumentoimaton kinaaminen ja asian vierestä kirjoittaminen on ollut välillä varsin tyypillistä.
Varsinkin: Kun joku erehtyy kysymään hirsirakennuksista jotain. Ei paljon kiinnosta iänikuiset jorinat u-arvoista jne. Yleensä kysyjä tietää kysymänsä rakennuksen miinukset ja hyväksyy ne.
Käsi sydämelle: paljonkos luulet alkuperäisen kysyjän saaneen ekasta vastauksestasi? :-)
No joo, se siitä, hyvää hiihtokelejä sinullekin!
Rupesin kirjoittamaan ihan leikilläni, minua kun on suuresti huvittanut sana "kevythirsi" siitä lähtien kuin ko. mökkikauppaa harkitsin.
Hirsi siinä mielessä kuin minä sen ymmärrän on oiva rakennusmateriaali. En vain yhdistäisi siihen villaa missän muodossa, tilkitsisin seinät pellavalla. Hirret teettäisin käsityöläisellä, veistettynä.
Niistä kosteista tiloista: saunassa on siporexin päällä tinapaperi, koolaus ja paneli. Ei siis villaa täälläkään.
Pesutuvassa parilla seinällä siporexin päällä koolaus ja sama paneli, parilla seinällä hiertorappaus. Lattiat ovat pesutiloissa lasimosaiikkia ja sitä on nostettu seinille kauttaaltaan 20 cm.
Lattiassa on sähkölämmitteinen betonilaatta siporex-elementtien päällä. -Siihen aikaan ei ollut hysteriaa vedeneristyksestä, joten nämäkin muovit puuttuvat. Kosteudesta ja homeesta ei ole näkynyt häivääkään sen enempää seinissä kuin lattioissakaan.
Pidän tölliä lämpinämä talvet läpeensä, eikä sähkölasku ole vieläkään tuntunut suurelta vaikka hinnat ovat nousseet.
Molemmista vaihtoehdoista. Minä kierrätin ja lisäeristetty hirsitalo eli lämpöhirsi by Rantasalmi oli kalliimpi kuin iso lamelli. Toisille on käynyt toisinpäin, eli ei voi verrata ennenkuin on piirustukset.
Lämpöhirttä tarjoaa myös joku firma jossa seinät on elementteinä, sitä en hirreksi laske, hirsipanelia lienee.
Tuo 95 mm just ja just on hirttä. Lämmöneristyskykyhän on parempi jos on villat välissä, mutta harvemmin se lämpö karkaa suoraan seinästä läpi, ennemmin lämpöhävikkiä tulee jos on huono yläpohjaneristys tai surkeat ikkunat.
Ehdottomasti massiivihirren kannalla. Materiaalin tulee mielestäni olla sitä, miltä se näyttää. Noissa kevythirsipaketeissa on aina askarrutanut talviajan kosteustekninen käyttäytyminen. Kosteus tietääkseni tiivistyy ekaan kylmään pintaan lämmöneristyksen ulkopuolella eli näissä rakenteissa huurtuu hirren sisäpinta. Siitä se tulisi tuuletuksella poistaa ulkoilmaan. Vaan kun se tuuletus näistä sisäpuolelta lisäeristetyissä ratkaisuissa puuttuu. Vielä kun ne ekohenkisesti tehdään ilman höyrysulkua painovoimaisella ilmanvaihdolla, niin riski jonkinasteiseen kosteusongelmaan on mielestäni liian suuri. Korjatkaa jos olen väärässä.
hirren sisäpuolelle ei saaneerattavassa hirsitalossa kirjatiedon mukaan saisi laittaa yli 50 mm eristettä. Lisälämpöeristys olisikin logisesti ajatellen tehtävä hirren uudistaloissakin ulkopuolelle.
Luulen, että kosteusriskiltä välttyy sisäpuolisessa eristyksessä käyttämällä selluvillaa ja jättämällä mineraali ja lasivillat tontin nurkalle kastumaan.
Montako yli 200 vuotiasta kevythirsitaloa olette nähneet tai edes luulette näkevänne? Seuraava kysymys onkin, mistä kunnollinen kehikko nykysuomessa. Yksi, mikä kannattaisi katsastaa ovat vanhojen talojen purkukehikot.
myytävän keväällä (huhti-toukokuu) 8x9 metrinen 1800 luvun loppupuolella tehty hirsikehikkö.
On asuinkäytössä vielä tällä hetkellä.
Puran sen niin että hirsipinnalle ja jätän katon päälle. Ostaja saa itse merkata hirret ja purkaa sen. Kuljetus järjestyy tarvittaessa puutavara autolla. Kehikko on itäsuomessa.
Massiivinen lamellihirsi maksaa pakettina enemmän, mutta työssä säästää rutkasti. Lisäeristeratkaisu on materiaalikuluiltaan halvempi mutta työosuus maksaa paljon enemmän.
Lopputulos menee samaan.
Nykyiset lamellihirret joissa sydänpuu jää pintaan eivät halkeile enempää kuin paneelikaan.
Hinta nykyisiin esim. puurunko / tiiliverhous taloihin on suunnilleen sama, onhan talopaketin hinta loppujen lopuksi vain kolmannes koko kustannuksista. Eli siitä vaan rakentamaan ei se sen kalliimpaa ole. Itse rakensin massiivilamellista ja ompa kiva heräta aamulla kun on raikas ilma, aivan eri tunne kuin edellisessä asunnossa joka oli noita "kipsilaatikoita joissa viimeinenkin hengittävyys oli poistettu muovisilla kosteus-suluilla.
Joko olet ratkaissut mistä rakennat,, ollaan rakentamasa hirsi taloa. Vois olla jotain asia valkaisevaa mulla jos kiinostaa
Voisin kertoa massiivihirrestä perinteista rakentamisesta aika paljon, kun olen Bener HIrsitalot Oy:n myyntipäälikkö. Mainostan kyllä omat mallit=)) mutta saatte myös runsasti tietoa. Sivustollamme myös paljon infoa ja perusmalliston hinnat! eli
hirsirakentaminen: http://benerhirsitalot.fi/4_fi_Log_constructions.aspx
nurkkarakenteet: http://benerhirsitalot.fi/42_fi_Corner_styles.aspx
hirret: http://benerhirsitalot.fi/43_fi_Log_styles.aspx
kuvat: http://benerhirsitalot.fi/21_fi_Photobank.aspx
Kysytte vaan jos joku kysymys kiinnostaa!
Kuvissanne mainostatte hirsienne hyötypaksuudeksi (pelkkahirren paksuus) 25-30 cm. Tehdäänkö kaikki rakennuket tuosta paksusta hirrestä ja tarkoittaako hinnaston hinta vähintään 25 cm paksua pelkkahirttä?
Oletuksena seinien paksuus 20 sm ja hirret ovat soikionmuotoiset itsetiivistävä lovi
lisää infoa http://benerhirsitalot.fi/4_fi_Log_constructions.aspx (tavalliset ja mittatilaus- hirsien koot)
http://benerhirsitalot.fi/43_fi_Log_styles.aspx (hirsien muodot), tämän perusteella kaikki maksut (työtunnit, tavaran paino/volyymi=kuljetukset, ym) laskettu.
Esimmerkit talojen energiakulutuslaskennasta täällä http://benerhirsitalot.fi/22_fi_Energy_certificate_calculator.aspx
Yli 20 sm paksujen hirsien kuivaus kannattaa hoitaa varovasti (mieluiten perinnekuivaus), mutta seinän paksuus 18-26 mm ja eri hirsien muodot ovat kyllä saatavilla ainakin ilman suurta hintaeroa.
Yli 26 sm sm paksuus myös mahdollinen, mutta projektin vaatimukset kannattaa keskustella ennen kuin antaa numerot. Luultavasti jos tällaista puusta puhuu niin kyseessä projekti, jossa ei ainoastaan puun paksuus päättää mutta myös muotoilu. Emme ainakin laitaa hintaan lisää marginaalia kuin puutavaran hinta ja työn kesto vaatii.
Jos lähetätte projektin piirustukset tai ainakin toiveet (pinta-ala, kerroksien määrä, tyyli, samankaltaiset rakennukset) postiin
[email protected],
niin pystymme antaa paljon tarkempi arviointi. Myös mahdollista järjestää alustavasti tapaaminen yhteistyökumppani-arkkitehtitoimiston kanssa (Turku, Tampere, Helsinki, Oulu), joten tarkista projektin sopivuus tonttiin ja tehdä tarvittaessa muunnokset.
Hei Berner hirsitalot, onko Norjassa yhtä vajaamieliset ilmastomääräykset kuin Suomessa, sehän ei ole EU:n jäsen?